30.11.06

Tämä on Kiina - huono Kiina päivä

7:30 Puhelin soi. Herään ja nostan luurin.

Kiinalainen nainen: Ni hao! Blaa, blaa, blaa, Mr. Tao, blaa, blaa...
Blondi: I don't speak chinese. Do you speak english?
K: Blaa, blaa, blaa...
B: E-N-G-L-I-S-H?
K: Oh...
Tuut, tuut, tuut, tuut...
Ummistan silmät uudestaan kiroten miellessäni kaikkia aamuvirkkuja kielitaidottomia kiinalaisia.

7:40 Herään olohuoneesta kuuluvaan kakimiseen. Kissa oksentaa. Ryntään olohuoneeseen ja siirrän kissan matolta kivilattialle. Vahinko on jo tapahtunut. Eiku mattoa putsaamaan. Hinkatessani mattoa tiskiharjalla (mitään muuta välinettä en löytänyt, taloudenhoitaja huolehtii siivousvälineistä), tajuan että asunnossa on jäätävän kylmä. Tarkastan lämpötilan, 17 astetta. Hyrrrr. Kiinalaisissa asunnoissa ei ole pattereita, vaan lämmitys hoidetaan yleensä ilmastoinnilla. Ja vaikka olisikin niitä onnellisia, joilla on asunnossa lattialämmitys, ei sitä saa/osaa käyttää itse. Sitä varten on taloudenhoitajat. Hyrrr.

8:10 Jotta säästyisin hypotermialta laitan vaatteet päälle nopeasti, ja laitan ilmastointilämmityksen päälle. Kun sitä kerran hereillä ollaan voi vaikka lukea sähköpostit. Huomaan että netti ei toimi.

9:30 Netti ei edelleenkään toimi. Koneen asetuksia on muuteltu, koitettu eri soittosarjoja, modeemia siirrelty huoneesta toiseen ja kaikkia mahdollsia piuhoja irroteltu ja laitteita sammuteltu ja uudelleen käynnistelty. Paras lähteä kaupungille, päivän ohjelmassa on tilattujen vaatteiden sovitus, teetätettyjen taulujen nouto, pyykkien nouto pesulasta ja kaupassa käynti.

10:00 Suljen asunnon oven ja kuulen puhelimen soivan. Ryntään takaisin sisälle.

K: Ni hao! Blaa, blaa, blaa, Mr. Tao, blaa, blaa...
B: Do you speak E-N-G-L-I-S-H? ENGLISH?
K: Oh. Ummm...a little. Ummm...Mr. Tao? Can I speak Mr. Tao?
B: You must have a wrong number. This is MY number and Mr. Tao doesn't live here.
K: O-ok. Ummm.....Please, can I speak Mr. Tao? Mr. Tao?
B: You have WRONG NUMBER, NO Mr. Tao here, bye-bye!

10:15 Kaksi hissiä kolmesta rikki. Ja naapuri muuttaa. 28:nesta kerroksesta ei tee mieli lähteä kipuamaan portaita.

10:40 Pääsen viimeinkin alas. Kadulla on käynnissä jokin tuote-esittely, ja saan puskea itseni väkijoukon läpi. Hetken tuntuu etten pääse metriäkään eteenpäin, ja joka puolella liikkuva väkijoukko on yksissä toimin päättänyt estää etenemiseni. Tungen itseäni voimalla eteenpäin (onneksi olen isompi kuin keskiverto shanghailainen). Kun pääsen väkijoukosta läpi pysähdyn hengähtämään, mikä osoittautuu virheeksi. Takanani tulleen skootterin pyörä osuu jalkaani ja kaadun maahan. Skootterin kuski alkaa huutaa minulle kiinaksi. Jalankulkijoiden pitäisi jalkakäytävällä väistellä moottorikulkuneuvoja, joita pyörien ohella liikkuu runsaasti ihmisten joukossa.

11:30 Kolme täyttä metroa on pysähtynyt asemalla, ja seison yhä laiturilla. Vaunut ovat niin täynnä etteivät edes kiinalaiset mahdu kyytiin. Haukotuttaa ja viluttaa. Olisi pitänyt laittaa syksyvaatteet päälle. Päätän mielessäni haudata sandaalit komeron perälle.

12:30 Pääsen kangasmarkkinoille ja suuntaan kojulle, josta olen tilannut takin. Paikalla on kiinalainen mies, joka ei puhu englantia. Annan hänelle kuitin ja esitän että haluaisin sovittaa takkia. Mies alkaa etsimään takkia.

12:50 Mies ei löytänyt takkia, ja selitettyään jotain kiinaksi ryntäsi ulos kojusta. Mies tulee takaisin, ja puhuu kiihtyneenä kiinaa. Huitoo käsillään, että takki ei ole täällä vaan jossain muualla. Ompelimossa? Näytän kalenteria miehelle, ja selitän (huudan) että olen käynyt sovittamassa takkia jo kaksi kertaa joista toinen kerta oli turha koska haluamiani muutoksia ei oltu tehty, ja hän sanoi viimeksi että tänään takin pitäisi olla valmis. Why you lie to me? Why? Kiinalainen hiljenee. Seisomme liikkeen edessä ja tuijotamme toisiamme. Sanon etten aio lähteä ilman takkia, ja kerron kaikille asikakkaille jotka aikovat tulla liikkeeseen ettei kannata tilata sieltä mitään.

13:30 Soiteltuaan ensin kännykällä useita puheluita, mies on häipynyt kuitin kanssa ja olen seisonut puoli tuntia liikkeen edessä.

13:40 Mies saapuu takin kanssa. Muutokset on tehty, hieman katkerana maksan loppusumman (tekisi kyllä mieli alkaa riitelemään siitäkin), ja lähden kadulle etsimään taksia.

14:30 Taksikuski on eksynyt, parkkeeraanut auton tien viereen ja puhuu välillä kännykkäänsä ja välillä huutaa minulle kiinaksi. Lojun takapenkillä. Ainakin on lämmin. Itseasiassa aika kuuma. Auto on käynnissä ja lämmitys täysillä. Väsyttää ja on hiki.

15:00 Löydämme taidekadulle. Kuski on vihainen, joten olen matkan aikana haudannut aikeeni pyytää kuskia odottamaan sen aikaa että noudan taulut.

15:15 Seison taululiikkeessä ja tutkin tauluja. Maali on valunut kaikkien kolmen maalauksen alareunassa, eikä tauluissa ole kehyksiä kuten olin tilannut. Koitin esittää asian kojun henkilökunnalla, ja nyt vieressäni seisoo nuori kiinalainen mies, joka huutaa minulle kiinaksi ja huitoo käsillään ja osoittelee kuittia, johon on kirjoitettu jotain kiinaksi (luulin että siihen kirjoitettiin taulu + kehykset).

15:30 En anna periksi. Osoitan valumajälkiä ja sanon, että ne täytyy joka tapauksessa korjata. Kiinalainen menee vaitonaiseksi. Sitten osoitan viereisen maalauksen kehyksiä ja esitän, että haluan kehykset. Annan korttini ja sanon että saavat toimittaa taulut kotiini, kaivan kalenterin esiin ja näytän että huomenna iltapäivällä, kiitos. esitän vielä valumajälkiä ja kehyksiä ja kuitin loppusummaa. En aio maksaa ekstraa kehyksistä tai kotiinkuljetuksesta.

16:00 Seison sateessa taulukadun päässä. Taksit ovat joko varattuja tai eivät ota kyytiin. Kun Shanghaissa sataa on taksia lähes mahdoton saada. Ainakaan länkkärin. Kiitän onneani ettei minulla ole tauluja mukanani, ja että olen edes samalla alueella missä asun.

16:40 Olen kaupassa läpimärkänä (ei sateennvarjoa). Alan etsimään jauhelihaa, kermaa ja tomaattimurskaa. Aikomuksena laittaa pastakastiketta.

16:50 Yhtään haluamistani aineksista ei löydy. Mei you (=ei ole), loppu. Jauhelihaa tehdään lisää huomenna, muut ainekset, ehkä ensi viikolla. Have not, import food. Difficult get. Jätän ostoskorin lattialle, ja lampsin kaupasta ulos ohittaen neljä isoa pakasteallasta reunoja myöten täynnä dumplingeja (taikina nyyttejä joissa sisällä jotain, usein merenelävää).

17:20 Seison pesulassa märkänä, väsyneenä ja viluisena, ja kuuntelen kun kiinalainen nainen huutaa kiinaksi ja osoittelee pesulakuittia. Pyykit eivät ole tulleet, vaikka ne olisi pitänyt olla noudettavissa jo kaksi päivää sitten. Kaivan kalenterin esiin ja näytän että huomenna ne on oltava valmiina, muuten haluan allennusta. Kävellessäni ulos, sihahdan vielä naiselle ja osoitan kalenteria. Huomenna.

17:30 Taikaisin kotona. Ayi (taloudenhoitaja) kimittää minulle kiinaksi ja raahaa minua kylppäriin. Lattia lainehtii vedestä. Tuijotan lattiaa ja tajuan että vesi on tullut pesukoneesta. Ayi kimittää ja huitoo käsillään. Ovipuhelin soi. Ayi ryntää eteiseen avaamaan alaovea tulijalle. Jään tuijottamaan pesukonetta, ja tajuan että pesukoneen luukku on auki vaikka pesuohjelma on vielä kesken. Miten...?

17.37 Ayi on päästänyt vedentuojan sisälle, kun kuulen ovipuhelimen soivan uudelleen. Painan puhepainiketta ja kuvaruudulle ilmestyy talon vartija joka huutaa jotain kiinaksi. Väärä osoite, suljen puheyhteyden. Ovisummeri soi taas. Taas vartija, suljen yhteyden ja palaan ihmettelemään pesukonetta.

17:40 Ovikello soi useaan otteeseen ja joku hakkaa ovea ja huutaa kiinaksi. Ryntään ovelle. Ovella on vartija joka tuijottaa minua hämmästyneenä ja alkaa kurkkimaan ohitseni asuntoon. What...?

17:42 Vartija osoittaa ovipuhelimessa vilkuvaa valoa ja puhelimen punaista nappia. Bu hao (=ei hyvä)! Tajuan että punainen nappi on hälytysnappi ja joku on painanut sitä. Vartija vääntää avaimellaan hälytyksen pois päältä, ja valo lakkaa vilkkumasta. Vartija on vihainen ja huutaa minulle kiinaksi. Vesimies luikahtaa ohitsemme ulos, ja Ayi seisoo säikähtäneen näköisenä eteisessä. Tajuan että Ayi ei osannut käyttää ovipuhelinta, ja oli painanut hälytysnappia kun oli päästänyt vesimiehen sisään. Puhelin soi.

Kiinalainen mies: Uuum...Hello, can I speak Mr. Tao?
B: WRONG NUMBER. THIS IS MY NUMBER. NO MR. TAO HERE.
K: Ummm.....Please...speak Mr. Tao?
B: NO MR. TAO HERE, BYE-BYE!

17:50 Vartija painelee kiukuissaan ulos. Katsahdan Ayia joka näyttää edelleen säikähtäneeltä, ja vääntelee käsiään ja selittää jotain hiljaa kiinaksi. Lyön pesukoneen luukun kiinni, painan start-painiketta. Pesukone jatkaa pesuohjelmaa. Osoitan vettä lattialla, ja Ayi kiiruhtaa hakemaan mopin. Väsyttää, viluttaa (Ayi oli ottanut lämmityksen pois päältä), päätä särkee ja harmittaa kun haukutaan kiinaksi toisen mokasta.

18:00 Ayi lähtee vähin äänin pois. Netti ei edelleenkään toimi. Koska ruokaostokset jäivät tekemättä päätän tilata ruokaa kotiinkuljetuksella.

18:20 Ruoka tilattu. Päätän katsoa telkkua odotellessani. Kääriydyn sohvalle vilttiin ja alan käynnistelemään laitteita. Ääni, TV, satelliitti...

18:30 Ulkomaiset kanavat eivät näy. Kortinlukija ilmoittaa, ettei korttia voida lukea.

19:30 Ruoka saapuu. Maksan lähetille ja suljen oven. Ovikello soi.

19:40 Ihmettelen pöydällä lojuvia seteleitä. Rahat, joilla olin maksanut lähetille, olivat väärennöksiä. Lähetti oli tutkinut rahat oven takana ja ilmeisesti luuli, että olin koittanut huijata häntä tarkoituksella ja alkoi huutaa kiinaksi. En heti tajunnut mikseivät rahat kelpaa, mutta kaivoin lompakosta lisää rahaa ja lähetti lähti matkoihinsa. Muistan kuulleeni että väärennettyä rahaa on runsaasti liikkeellä Kiinassa.

20:30 Nukahdan sohvalle.

21:30 Puhelin soi. Herään ja nostan luurin.

K: Hello, can I speak Mr. Tao?
B: Kuuleppas, Mr. Tao on nyt suihkussa eikä tosiaan pääse puhelimeen, mutta ehkä voit soittaa uudelleen?
K: Ummm..
Tuut, tuut, tuut, tuut...
Ummistan silmät uudestaan.


Kaakkois-Aasian maista on suurimmasta osasta vastaava sanonta olemassa, täällä se on "TIC".
This is China.





Yin. "Kuu", "varjopuoli", feminiininen, pimeä, kylmä, passiivinen.

24.11.06

Singapore City

Kelien ollessa kosteat päätimme viimeiseksi nähtävyydeksi valita jonkin sisätilan. Arvonnan voitti Discovery Centre Spore. Keskuksen viereen on rakenteilla sotamuseo, ja alueella järjestetään armeijan toiminnasta kertovia kiertoajeluita. Päätimme kuitenkin keskittyä itse keskuksen tarjontaan. Keskuksessa mm. esitetään 2D- ja 3D-elokuvia, simuloidaan pommi-iskua metroon, rakennetaan tulevaisuuden Singaporea ja pelataan interaktiivisia pelejä.

Ensimmäisen elokuvan jälkeen ymmärsin, että keskuksen tarkoitus on jakaa tietoa keksinnöistä ja niiden historiasta, sekä opastaa kansalaisia turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tarjolla oli mm. peli jossa etsittiin pommia Singaporen metrosta, tyhjässä koulurakennuksessa piileskeliviä terroristejä ja salakuljettajien laivaa merellä. Kasvattavien pelien lisäksi tarjolla oli sotapeli, jossa ammuttiin vastustajia (isolla ruudulla) ja useita avaruuspelejä. Keskus on aikasta pieni, mutta leffat kestivät puolesta tunnista puoleentoista tuntiin, joten jos ne kaikki (3 kpl) olisi halunnut katsoa, olisi keskuksessa vierähtänyt koko päivä. Itse näyttelyn pelit ja simulaattorit käytiin läpi muutamassa tunnissa.

Pelit olivat kivoja, ja pommin etsintään jäi jopa hieman koukkuun. Elokuvat oli ilmeisesti suunnattu kouluryhmille, joita keskuksessa ilmeisesti vierailee päivittäin useita. Tunnin kestävän näytöksen katsomiseen mielenkiinto riitti juuri ja juuri. Tai sitten ei vain kehdannut lähteä salista kesken shown. Muutenkin Spore on ehkä enemmän suunnattu paikallisille, kuin aikuisille turisteille. Sadepäivän kuluksi paikka tarjoaa kyllä mielestäni ihan kelpo viihdykettä. Ilman elokuvia.



Muutamana päivänä oli allaskelit.

Singaporen keskustan nähtävyksiin kuuluu mm. rannassa sijaitseva Merlion patsas, Suntec Cityn Fountain of Wealth (maailman suurin suihkulähde?), hotelli Rafflesin Long bar ja tietysti Singapore slingit. Singapore joen rannassa on iltaisin kaikenlaista tapahtumaa, ja ranta on Boat Quayn, Robertson Quayn ja Clarke Quayn kohdilta täynnä ravintoloita. Hinnat ja menut laidasta laitaan. Joen rannassa sijaitsevien ruokapaikkojen lisäksi etniset alueet, kuten Chinatown ja Little India tarjoavat todella herkullisia elämyksiä edulliseen hintaan. Oma lempparini oli intialainen kasviscurry banaaninlehdillä tarjottuna. Chinatownissa ei jostain syystä juurikaan tullut pyörittyä.



Singaporen ikoni, Merlion.

Kauppojen valikoima on Singaporessa yhtä laaja kuin Shanghaissa. Eli kaikkea löytyy. Tosin hinnat ovat huimasta korkeammat. Itseäni houkutti kirjaostokset, Shanghaissa kun englanninkielisen kirjallisuuden tarjonta on, noh, rajoitettua. Mm. Kinokuniyan kirjakauppa Orchadilla tarjosi runsaan valikoiman niin kevyttä lomaluettavaa, kuin eri alojen erikoiskirjallisuuttakin. Varsinkin taiteenalojen, kuten musiikki, valokuvaus ja maalaus, teoksia oli esillä runsaasti. Pienoinen pettymys oli, ettei juuri oman alan kirjoja ollut saatavilla, ja aika ei riittänyt niiden tilaamiseen. Mukaan tarttui kuitenkin muutama muu viihdyttävä opus.



Rafflesin Long bar on kuuluisa Singaporen nimikko drinksusta, ja lattialle heiteltävistä pähkinän kuorista.



Se kuuluisa Singapore sling.

Liikkuminen Singaporessa on ehkä maailman helpointa. Metrot, bussit ja taksit ovat kaikki turisteille helppoja vaihtoehtoja. Aikataulut löytyvät englanniksi, ja lippujen myyntiautomaatit toimivat samalla kielellä. Lisäksi asemilta löytyy henkilökuntaa joilta voi kysyä neuvoja. Takseja on saatavilla hyvin, paitsi tietysti aasialaiseen tapaan silloin kun sataa vettä tilanne on toivoton. Tämän johdosta sateenvarjo osoittautui hyväksi kapistukseksi.



Kulttuurien sekamelska. Kuva arabikorttelista.

Koko aikaa ei satanut vettä. Siis ei yhtenäkään päivänä satanut koko päivää. Toki sade ei juurikaan haitannut, koska lämpötila pyöri siinä 30 asteen kieppeillä. Ja kyllä aurinko sen verran paistoi, että blondi ehti kärtsätä itsensä hotellin uima-altaalla. Osan siisteydestä sade toki vei tullessaan. Kuivakausi oli ilmeisesti takana päin, ja kaduilla oli runsaasti pudonneita kuivia lehtiä. Noh, jokainen suomalainen tietää miten lehdille käy kun vettä sataa. Ei kaunis näky.



Kaupunki tarjosi kaikenlaisia huvituksia, kuumailmapallosta...



...penkkibenjihin.

Lehtien lisäksi kaduilla oli muutakin roskaa, joten Singaporen siisteys ei mitenkään erityisemmin tehnyt vaikutusta. Kuuluisa (kuuluisin?) ostoskatu Orchad kylpi jouluvaloista, joten näky oli toki varsinkin yöllä kaunis, mutta erityisen siisti se ei ollut. Verrattua tuli Orchadia Shanghain numero yksi ostoskatuun Nanjingiin. Lyhyen visiitin perusteella sanoisin, että Nanjing on näinä päivinä siistimpi, ja rakennukset uudempia ja paremmassa kunnossa. Mitään ”hohdokasta” elämystä Singapore ei Shanghain jälkeen tarjonnut.

Toki elämää Singaporessa helpottaa englannin kieli, jota kaikki taksikuskeista lähtien puhuvat. Ja ihmisten kohteliaisuus ja länsimaiset käytöstavat. Eksotiikkaa etsivän matkailijan on Singaporeen kuitenkaan turha suunnata. Singapore tuntui olevan laimeampi versio kaikesta, eikä sillä tuntunut olevan mitään omaa. Kiinalaiset eivät olleet aivan niin kiinalaisia, intialaiset eivät aivan intialaisia, thai-ruoka maistui laimeammalta kuin Bangkokissa, Gado-Gado ei ollut yhtä pähkinäistä kuin Indonesiassa, eivätkä ihmise aivan pysty tavoittamaan englantilaisten kohteliaisuutta tai saksalaisten täsmällisyyttä. Chinatownin kiinalaiset silkkituotteet näyttivät kovasti samoilta kuin Shanghain kaduilla, mutta miten ne olisivat olleet samoja, koska hinta oli moninkertainen? Eikä ilmassa enää leijunut jännittävä muutoksen ilmapiiri, joka saa kaupungin sykkimään vuorokauden ympäri. Kuten Shanghaissa. Kaupunki oli aivan kuin pysähtynyt, vaipunut uneen. Säännöistä lipsuttiin, koska rangaistuksia ei enää kukaan jaksanut vaatia. Hinnat olivat korkeampia kuin naapurimaissa, vaikkei kukaan oikein enää osannut selittää miksi. Minulle Singapore oli pettymys.

21.11.06

Singaporen nähtävyydet 2 - Sentosa

Toinen ”täytyy kokea” nähtävyys oli Sentosa-saari. Sentosa on singaporelaisten pieni huvittelusaari. Saaren nähtävyyksiin kuuluu mm. perhospuisto, Singaporen historiasta kertova näyttely, näköalatorni, kelkkamäki, 4D-teatteri, delfinaario, soiva lähde, hiekkaranta ja meriakvaario. Ajanpuutteen vuoksi jouduin hieman tekemään valintoja, ja päätin kokeilla kelkkamäkeä, 4D-teatteria, vierailla perhospuistossa ja lopettaa visiitti seitsemän aikoihin alkavaan suihkulähde-esitykseen. Meriakvaariota on esitteissä ja matkakertomuksissa ylistetty, mutta Indonesian ja Shanghain jälkeen tuntuu että mereneläviä on nyt nähty toistaiseksi tarpeeksi.



Ranta näytti yläilmoista käsin hyvältä. Tosin taustalla lipuvat tankkerit eivät houkuta uimaan. Singaporen satama on yhä yksi maailman vilkkaimmista satamista.

Saarelle pääsee autojen lisäksi lautalla ja köysirataa pitkin. Valitsimme köysiradan mennen tullen. Vaunujen kyytiin voi hypätä kahdesta eri paikasta, rannalta tai Faber vuorelta. Päätimme ottaa pitemmän ajelun kumpaankin suuntaan, ja kyllä kannatti. Radalta näkyi Singaporen keskusta, satama ja merellä seilaavat lukuisat rahtialukset. Oli hienoa nähdä sama näkymä päivän valossa ja pimeän laskeuduttua. Olen myös sitä mieltä että köysirata-ajelun jälkeen Sentosan näköalatorni ei tarjoa mitään uutta. Jos Singaporessa olisi ollut enemmän aikaa, olisi kokeiltavien asioiden listalla ehdottomasti ollut illallinen köysiratavaunussa. Vaikkakin vaunu kiikkui ja tärisi niin singaporen slingien nauttiminen yläilmoissa houkutti. Illallisvaraukset täytyy tehdä etukäteen.



Kiikun kaakun.

Sentosalle olisi kai pitänyt maksaa sisään muutaman dollarin verran, mutta joko hinta kuului köysiradan hintaan, tai pääsymaksua ei kerätty koska osa saaren nähtävyyksistä oli remontin vuoksi suljettu. Onneksi listalla olevat kohteet olivat kuitenkin toiminnassa. Nähtävyydet saarella maksoivat kaikki erikseen.



Alueella patsasteli useita ei-niin-ujoja riikinkukkoja.

Saarella kiertää monorail-juna, johon voi hypätä missä pysäkillä vain kyytiin ja milloin vain pois. Saari on kuitenkin todella pieni, ja mielestäni kävellen nähtävyydet löytyivät parhaiten. Opasteet olivat jotenkin vaajaat, johtuen ehkä remontin vuoksi suljetuista kulkuväylistä.

Kelkkarata näytti olevan vierailijoiden lempparia, ja se osoittautuikin hauskaksi. Paluumatkan ylös saattoi ajaa köysiradalla. Suosittelen useamman kuin yhden ajelun ostoa.



Aaaalas...



...ja takaisin ylös.

Kelkkailun jälkeen suuntasimme perhospuistoon. Paikka oli hieman pettymys. Näyttely vaikutti vanhalta, ja puistossa ei ollut kuin muutamaa eri lajia perhosia, suurimpien perhoslajien loistaessa poissaolollaan. Positivista oli, että perhoset olivat aikamoisia linssiluteita, joten valokuvaaminen onnistui hyvin.



Suurin osa näyttelyn ötököistä oli heittänyt veivinsä jo kauan aikaa sitten.



Perhoset eivät olleet turhan säikkyjä.

4D-teattereita tuli Indonesiassa testattua useita, täällä esitys oli oikea lyhyt elokuva näyttelijöineen (mm. Leslie Nielsen). Se mikä juonella voitettiin hävittiin tehosteissa. Tarina oli ihan jees, mutta 4D-kokemus jäi laimeaksi.

Illan hämärtyessä suuntasimme suihkulähteelle. Sentosan musiikki- ja valoesitys lähteellä on todella suosittu nähtävyys, ja huolimatta arki-illasta oli katsomo täynnä. Esityksen piti alkaa seitsemän aikoihin, mutta liekö johtuen illan valoisuudesta esityksen alkua sai odotella yli puoli tuntia. Esityksen aikana suihkulähteen vesisuihkuihin heijastettiin erilaisia hahmoja ja kuvioita. Tarinaa säestivät näyttelijät ja musiikki. Tarina osoittautui lasten saduksi, ja vaikka loppua kohden esityksen tasoa nosti mahtipontinen musiikki, valot ja tulitehosteet, niin kokonaisvaikutelma jäi laimeaksi.



Musical Fountain.

Sentosa oli mielestäni vierailun arvoinen. Yhden vierailun. Kokonaista päivää en kyllä lähtisi viettämään nykyiseen Sentosaan. Ehkä tilanne on eri, kun remontin alla olevat kohteet taas avataan vierailijoille.

20.11.06

Singaporen nähtävyydet 1 - Zoo

Singapore vaikutti loistavalta paikalta lähteä pakoon Shanghain syksyä. Odotukset olivat todella korkealla kun matka alkoi. Singapore on koko lapsuuteni ollut Aasian tarunhohtoinen bisneskeskus, ”Se” paikka minne kaikki tärkeät liikemiehet koko ajan matkustivat. Muistissa oli tarinat Singaporen siisteydestä, ankarista säännöistä ja niiden rikkomista seuraavista kovista rangaistuksista. Odotin siis matkalta paljon.

Singapore Airlines ainakin lunasti lupauksensa. Käytössä olivat jo Finskin koneistakin tutut henkilökohtaiset näytöt, ja matka kului soittolistoja kootessa ja DVD leffoja katsellessa. Huikeaa oli että valikoimasta löytyi sata musiikkitallennetta ja sata leffa/TV-kanavaa. Tarjoilu oli toimivaa, ja matkustajat saivat valita ruuan muutamasta vaihtoehdosta, ja juomat kattavasta drinksulistasta. Kai on sanomattakin selvää, että kuuden tunnin lennolla ehtii kumoamaan aika monta Singapore slingiä. Mieliala korkealla saavuttiin Singaporeen.

Kentältä asti ihmisten kohteliaisuus oli hätkähdyttävää. Välillä töniessä jonossa muita ihmisiä ja seistessä liukuportaissa aivan kiinni edellä olevan selässä, teki mieli pyydellä anteeksi ”Hei sori, koittakaa ymmärtää, tulen Kiinasta ja siellä kun ihmiset eivät väistä tai anna tilaa...”. Täytyi siis nopeasti kääntää päälle kohteliaisuusvaihde ja tajuta, että vaikka ihmiset näyttivät kiinalaisilta he eivät täällä käyttäytyneet kuten kiinalaiset.

Olin ennen matkaa tutustunut Singaporen matkakertomuksiin, ja listannut hieman paikkoja joissa halusin käydä. Listan kärjessä oli Singaporen eläintarhan yösafari (ainoa lajiaan?). Kelien vaihtelusta huolimatta, päätimme tutustua myös päiväeläintarhan tarjontaan.



Peto saukoksi.



Kengurut ja emut olivat suljetulla alueella vapanaa, joten niiden joukossa saattoi tepastella.



Maailman kaunein kissaeläin, valkoinen tiikeri. Mun lempparii. Turkki oli uskomattoman kaunis. Ja se on myös koitunut kisujen kohtaloksi.

Jos ostaa päivä- ja yölipun kerralla on se hieman edullisempaa. Jos päiväeläintarhassa olisi halunut nähdä kaiken, olisi reissuun pitänyt varata koko päivä. Jos haluaa nähdä vain tietyt lajit (ja tietää mitkä), riittää niiden katsastamiseen muutama tunti. Eläintarhassa järjestetään myös eläinesityksiä, mutta sateen vuoksi ne olivat visiittini aikana peruttu.
Eläintarha suljetaan kuudelta, ja yösafari aukeaa seitsemän aikoihin. Myös yösafarilla on eläinten esityksiä, ja tarhaa pääsee kiertämään niin vaunussa, kuin jalankin. Yösafarille olimme varanneet enemmän aikaa, mikä olikin hyvä, sillä jo eläinesitys ja vaunuajelu kestivät yhteensä muutaman tunnin.



Usvaisen eläintarhan paviaanit.



Ronsuli.



Hohhoijaa. Ilta hämärsi pikku virtahevollekin.



Yösafarin aukenemista odotellessa saattoi haukata purtavaa, ja katsella tuliesityksiä.

Eläintarhaa oli mainostettu, niin eläin, kuin katsoja ystävälliseksikin. Aitaukset olivat isot, mutta siitä huolimatta eläimiä näki hyvin. Aitoja ei ollut, vaan eläinten vapaa kulku oli estetty syvillä ojilla ja muilla rakennelmilla, jotka oli taitavasti naamioitu. Yösafarilla valaistus oli rakennettu niin että vaikutelma pimeydestä säilyi, ja valoa oli juuri tarpeeksi eläinten näkemiseen. Eläintarhasta jäi hyvä fiilis (sateesta huolimatta), ja yösafari oli kokemisen arvoinen.

10.11.06

Matkasuunnitelma - Singapore

Tälle reissulle Guccit ja Pradat eivät pääse mukaan, sillä Singapore ei ole feikkituotteiden suhteen yhtä suvaitsevainen kuin Kiina. Seuraavaksi viikoksi siirryn siis shoppailemaan Singaporeen. Siitä lisää kun olen palannut reissusta :-)



Lämpimät kissan päivät jatkuvat Shanghaissa.

9.11.06

Shanghain nähtävyydet 3

Shoppailun lisäksi uskaltauduin Pudongin puolelle vierailemaan Century Parkiin. Century Park on keskuspuistomainen maksullinen iiiiso puisto Pudongin puolella. World expon (2010 Shanghaissa) kunniaksi puistoon on rakennettu kukista pienen omakotitalon kokoisia pensaita, ja normaalin 10 rmb:n sisäänpääsymaksu oli korotettu 35 rmb:hen. Kannatti maksaa. Puskat olivat kivoja.



Voittaja puska oli Kanadan musisoijat teos...



...itse pidin enemmän kahvikupeista.



Japanilaisten teos oli myös lempparii.



Molemmissa alareunoissa näkyy ihmisiä. Puskat olivat isoja.

Alueella pystyi liikkumaan erilaisilla vuokrattavilla pyörillä, penkit peräkkäin tai vierekkäin. Aluetta kiertävälle joelle pääsee vuokrattavilla veneille, joissa niissäkin ole valinnanvaraa niin poljettavista sähköllä käyviin. Puistossa on myös pieni huvipuisto, jossa laitteita pääsee testailemaan erillisestä maksusta. Päivä puistossa vierähtää nopeasti.



Kiinalaiset nukkuvat missä vaan, milloin vaan ja miten vaan.
Jo lapsesta asti.



Perhepyörä.



Kiinalainen erimielisyys-pyörä.



Missä olet oppinut ohjaamaan venettä? Shanghaissa puistossa.

Shanghaissa yöelämä on keskittynyt baarikaduille, kuten Julu , Heng Shan ja Tongren. Kaduilla on kapakkaa vieri vieressä, enemmistö paikoista ei ole tyyppillisiä kiinalaisia, vaan expateille suunnattuja neonhelvettejä. Hinnat, tarjonta ja baarihutsut vaihtelevat laidasta laitaan. Jokaiselle löytyy jotain, ja jos ei, niin seuraava baari on aina parin askeleen päässä.
Baarikadut eivät tietystikään ole nähtävyys sinällään, mutta niille länkkäri usein päätyy palloilemaan.

Kiinalaiset ovat intona mm. karaokeen. KTV (ei pidä sekoittaa aikuisviihteen harjoittajien pesäpaikkoihin) paikkoja löytyy laidasta laitaan. Yleensä seurue istutetaan suljettuun huoneeseen, mihin voi listalta tilata mieleistään juomista ja syömistä. Jos karaokea mielii laulaa, niin kannattaa varmistaa, että tarjolla on englanninkielisiä lauluja. Näissä paikoissa ajankulun unohtaa helposti.



Täällä ei tarvitse laulaa savuisissa kuppiloissa.



Kiinalaisten lauluissa on hankala pysyä mukana.

Käypä vaihtoehto baareiluun on viettää iltaa Bundilla. Bund on Puxin (Shanghain vanha puoli) rantakatu. Iltaisin ja öisin kadulta, ja sen varrella sijaitsevista ravintoloista, aukeaa huikeat näkymät niin Pudongin futuristiseen maisemaan, kuin Puxin historialliseen väriloistoon. Täällä on turha juosta häppärin perässä, sillä ravintolat ovat usein hinnakkaita, ja sijainti sinällään on varma vetonaula. Jokaisen Shanghain vierailijan tulisi silti mielestäni kokea hämärän laskeutuminen, ja valojen syttyminen Bundilla. Hyviä drinksupaikkoja näkymiensä puolesta ovat mm. Peace Hotellin kattoterassi ja New Heights. Täällä muistaa miksi Shanghaita on helppo rakastaa.



Puxi Bundilta.



Pudong Bundilta. Paras näkymä mitä olen ikinä nähnyt.
Vauuuuu...mitä me osaammekaan rakentaa!

Shoppailun lisäksi lempparijuttujani Shanghaissa ovat hieronnat. Kiinalainen perushieronta suoritetaan vaatteet päällä (siis molemmilla, hierottavalla ja hierojalla). Toki tarjolla on sitten perinteiset jalka- ja öljyhieronnat. Erikoisuutena hierontapaikat tarjoavat yleensä kiinalaiseen lääketieteeseen (?) perustuvia hoitoja, esim. niska-ja hartijayrttihoidot. Hinnat eivät päätä huimaa, tunnin jalkahieronta irtoaa keskustassa 60 rmb:llä (noin 6 euroa). Puolentoista tunnin öljyhieronta 178 rmb:llä (noin 17 euroa). Kun aikaa on, niin rahasta ei jää kiinni, etteikö hieronnasta tulisi osa viikottaista rutiinia.

3.11.06

Antiikkia, vaatteita, tauluja ja kukkia

Feikki- ja silkkitavaroiden lisäksi on tullut tutkiskeltua huonekalujen, vaatteiden ja taulujen teetättämis mahdollisuuksia. Shanghaissa kaikkea voi teetättää, ja ei pelkoa että taitelija kieltäytyisi kopioimasta sinulle Van Goghia tai Rembrandtia. Sama tarina vaatteissa ja huonekaluissa, siis Vepsäläisen kuvasto käteen ja sohvia tilailemaan.

Tyypillisimmät huonekalut, joita expatit vievät kotiintulijaisina ovat kiinalaista antiikkia. Tässä yhteydessä voit samantien unohtaa mitä "antiikki" mielestäsi tarkoittaa.
Feikkiantiikki on sitä, että tehdään vanhan näköisiä huonekaluja, ihan sillä kuvioinnilla ja maalauksella kuin haluat. Aito antiikki on sitä, että huonekalu on täsmällinen kopio esim. jostain Ming-dynastian hovin pöydästä. Tai sitten se on restauroitu jostain muutaman kymmenen vuoden vanhasta huonekalusta. Ja hyvä näin, oikean kiinalaisen antiikin maahantuontiverot ovat huikeat. Toisaalta, kuka Suomen tullissa osaa kertoa eron? Kiinassa huonekaluja haudataan vuosiksi maahan, poltetaan ja niiden päälle pissataan, jotta ne "vanhenisivat" nopeammin (jos huonekalu on oikeasti peräisin esim. Ming-dynastian hovista, on sen maasta vienti laitonta, koska se on kansallisaarre).





Kiinalaista antiikkia. Jotkut liikkeet ovat niin varmoja hinnoistaan, että antavat ottaa valokuvia. Turha narista väristä tai kuvioinnista, ne voi päättää itse.

Taidekaduilla maalausten lisäksi löytyy kaikkea mitä voit kuvitella seinillesi ripustavan. Kirjontatöitä, kankaita, puutöitä, painotuotteita jne.
Jos mielestäsi on liian härskiä tilata kuuluisten maalareiden töistä kopioita, niin kuvasta kiinalaiset taiteilijat maalaavat mitä vaan. Lapsesi, kissasi, koirasi jne.
Kaduilla voi myös kehystää jo omistamiaan teoksia. Ja taaskin kaikesta pitää tinkiä. Todistettavasti 50 x 50 senttiä kokoinen teetätetty kehystämätön maalaus irtoaa noin 100 rmb:llä (noin 10 euroa). Vakiintunut käytäntö on myös tilata jokin näytteillä oleva teos eri sävyisenä tms.



Taiteilija työssään. Tässä valmistuu jonkun tilaustyö.

Kukkamarkkinat voivat kuulostaa "tylsältä", siis jos ei omista vihreää peukaloa. Mutta kummasti tämänkin blondin matkaan lähti markkinoilta useampi pussillinen tavaraa, joista mikään ei vaadi kastelua...
Kukkamarkkinoiden ohessa yleensä myydään kiinalaisia astioita, pienantiikkia (rasiaa, lipasta, kulhoa jne.), kynttilöitä ja silkkikrääsää. Eli ei hullumpi paikka vierailla, vaikkei suunnitteilla omaa pikku puutarhaa olisikaan.

Menneen viikon uusiin tuttavuuksiin kuuluu kangasmarkkinat. Markkinat joilla voi siis teetättää itselleen vaatteita. Kyllä sieltä varmasti pelkkiä kankaitakin voi ostaa. Ehkä. Tällä hetkellä huudossa ovat takit, ja niitä markkinoilla oli näytteillä monenlaisia. Kaikkea voi toki aina tilata. Parhaiten se onnistuu mallikappaleen tai kuvan kanssa. Esillä on aina runsaasti sesongin vaatteita, ja aina löytyy tietysti kiinalaisia silkkivaatteita, juhlamekkoja ja pukuja niin miehille kuin naisillekin. Samat säännöt pätevät kuin taulujen teetättämisessä. Tingi, tingi ja tingi. Tarkkaile valmiiden näytteillä olevien vaatteiden ompeleiden laatua. Myyjät puhuvat englantia, joten muutosten pyytäminen esillä oleviin tuotteisiin onnistuu. Tehdessäsi tilauksen joudut aina maksamaan jotain, mutta vaatetta tulee jaksaa käydä sovittamassa niin usein että se istuu hyvin. Ja ennen sitä ei tule maksaa loppusummaa.

Täällä lausahdukset "ai kun sulla on makeet kengät", "hitsi kun toi sun mekko on hyvännäköinen" tai "mä ostaisin jos tota saisi mustana" ovat vaarallisia. Siitä vaan kaverin mekko lainaan ja teetättämään itselleen samanlainen. Tai jos hotellissa/ravintolassa/kaverilla on kiva pöytä, niin ota kuva ja tilaa itsellesi mieleisen värinen.
Shanghaissa pitää varoa mitä haluaa (tai voi haluta mitä vaan), koska joku on aina valmis sen sinulle johonkin hintaan tekemään.

1.11.06

Elämää loman jälkeen - Feikkimarkkinat

Shanghaihin paluu "lomalta", ei aivan tuntunut samalta kuin perinteisesti lomalta palaaminen on Suomessa tuntunut. Matkan aikana olin verannut Indonesiaa usein Kiinaan, ja tiettyä järjestystä ja siisteyttä jo hieman kaipasikin. Ja koska loman päättyminen ei nykyisin tarkoita töihin paluuta, ei kotiinpaluun fiilis ole sama. Ja onneksi Shanghaissa kesä jatkuu, tosin kelit ovat vaihtelevammat. Mutta 22 astetta lämmintä marraskuussa on ihan kiva :-)

Palailin siis hyvillä mielin Shanghaihin. Kiina kuva oli jopa hieman kiillottunut entisestään (olen edelleen nousukäyrällä). Mieliala pysyi hyvänä siitä huolimatta, että muutaman päivän tutkailun jälkeen totesin, että blogini ei enää näy Kiinassa. Mutta ei huolta, kyllä hätä tms. aina keinot keksii.

Loman jälkeisestä viikosta muodostui varsinainen ostosviikko. Nyt tuli kierrettyä markkinoita ja toreja. Siis juuri niitä, joihin aina pitäisi mennä, mutta oikein ikinä ei tule lähdettyä.

Kohteena oli tietysti myös muutamat feikkimarkkinat. Kyllä markkinat ihan oikeat olivat, mutta niillä myytävät tuotteet olivat sitten enemmän tai vähemmän sitä mitä merkissä luki. Olen niitä ihmisiä, jotka salaa vuodattivat muutaman kyyneleen, kun tieto Xiangyangin kuuluisten markkinoiden sulkemisesta kantautui heinäkuussa Suomeen. Markkinoiden sulkeminen oli kai osa Kiinan kasvojen puhdistamisyritystä (Pekingissä olympialaiset 2008 ja Shanghaissa World Expo 2010). On näytettävä muulle maailmalle, että kyllä ongelmalle jotain tehdään. Vielä keväällä poliisit vartioivat rauhaa ja järjestystä sulassa sovussa myyjien kanssa markkinoiden kujilla. Huhut kertoivat, että joitakin kalliimpien merkkien tuotteita jopa olisi takavarikoitu (mitä niille tapahtui?).

Mutta hymyä huuleen ja häntä pystyyn! Mikäs hyvää bisnestä tappaisia, ja kiinalainen jos joku ymmärtää bisneksen päälle...
Elokuussa expattien sanomalehti jo julkaisi kartan uusille ja entistä ehommille feikkimarkkinoille :-)

Kun yksi kuoli, niin monta uutta syntyi. Uudet markkinat ovat eri tyylisiä, ja niiltä löytyy hieman eri valikoima tuotteita. Nyt on sitten jokaisen makuun jotain. Jos haluaa shoppailla uusissa, avarissa tiloissa, joissa feikkituotteiden myyjät johdattavat sinut hyllyjen takaa aukeneviin ostosparatiiseihin (huippusalaista!), niin Pudongin puolen markkinat ovat ehdottomasti ostospaikkasi. Jos et halua lähteä kauas, ja haluat palvelua hyvällä englannin kielellä, niin Nanjing Lu:n markkinat ovat oiva paikka tinkiä. Kunnon Shanghai expatti suuntaa kuitenkin syrjemmälle (mm. Qipu Lu). Tungos on helvetillinen, ja hihassa roikkuu koko reissun ajan muutama innokas "opas". Mutta hinnat ovat ihan eri luokkaa. Kuten myös myyjien ystävällisyys ja rehellisyys.

Feikkimarkkinat ovat varsinainen mielipiteiden jakaja. Jotkut vastustavat henkeen ja vereen, ja eivät halua kantaa mitään feikkiä. Jotkut käyvät markkinoilla ostamassa aitoja kiinalaisia tuotteita (silkkiasusteita, seinäjulisteita ja magneettikoruja). Ja jotkut viis veisaavat Diorin ja Guccin tunteista, ja tinkivät kopiolaukuista, aurinkolaseista ja kelloista minkä ehtivät. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Ei se ole Pradalta ja Versacelta varsinaisesti pois, siis että jos en saisi feikkiä niin menisinkö ostamaan aidon? Äh, millä rahoilla?

Välillä kun kuvittelee ostavansa "merkittömän" tuotteen, voi huomata, että on tullut ostettua kopio jostain kuuluisasta kiinalaisesta merkistä. Joten...Shanghaissa aitoutta voi aina (ja tulee?) kyseenalaistaa. Mitä feikkitavara sitten oikeasti on? Mukana on "kuormasta pudonneita" (=varastettuja, kuljetuksessa "kadonneita"), jouluna yöllä valmistettuja, tuhottavaksi lähetettyjä viallisia kappaleita, tai puhtaasti feikkituotetehtaassa valmistettua kamaa.

Feikkikaman lisäksi markkinoilta tarttuu mukaan yleensä silkkikrääsää.
Kyllähän ihan oikeitakin merkkiliikkeitä löytyy myymään silkkilaukkuja, -kenkiä, -vihkoja, -kalentereita, -pöytäliinoja ja - tyynyliinoja. Hinnat (kiinteät, ei tingitä) niissä ovat yli tuplaten sen mihin pääsen tinkimällä feikkimarkkinoilla. Tosin laatukin on parempaa. Toisaalta tähän väliin tulee mainita expattien yleinen Kiina riesa, maun muuttuminen.

Kiinassa tekstiilit ovat värikkäämpiä, ja huonekalut koristeellisempia kuin Euroopassa. Parissa kuukaudessa väreihin ja koristeellisuuteen on niin tottunut että Ikea, Aalto, Iittala ja Marimekko tuntuvat tylsiltä. Eli siis kirkkaanpunainen pöytäliina lohikäärme-kuvioinnilla, kiitos! Koska maku on muuttunut aikasta nopeasti, voi rekyylivaikutus olla odotettavissa kun palaa Suomeen. Tämä on yksi perusteluni miksi ostan mieluummin useampia erilaisia kappaleita eri väreillä ja kuoseilla.

Mitä mistäkin sitten pitäisi maksaa? No ei ainakaan sitä mitä pyydetään. Urbaanihuhu kertoo, että mistään ei tulisi maksaa yli 100 rmb:tä (noin 10 euroa). Nykyisillä markkinoilla, ja eritoten keskustassa ja Pudongissa, tähän on kuitenkin vaikea (länkkärin) päästä. Isoista laukuista olen joutunut pulittamaan jopa 150 rmb:tä (pyynti voi olla jopa 2000 rmb). Jokainen tekee mielestään aina hyvät kaupat...kunnes joku toinen tekee paremmat ;-)