29.1.07

Hangzhoun nähtävyyksiä

Parhaat nähtävyydet löytääkseen on syytä lähteä kiertelemään kauemmas järven rannasta.

Puistomaisia vierailukohteitani ovat olleet mm. Nine Creeks in Misty Forest ja Yellow Dragon Cave Dressed in Green. Ensimmäinen oli pienempi, mutta todella kaunis metsikkö, joka oli rakennettu pienen vesiputouksen ympärille. Jälkimmäisessä itse keltainen lohikäärme ei ollut kummoinen, mutta alue tarjosi muuten paljon kauppoineen, teatteriesityksineen, lähteineen ja bambumetsikköineen.



Nine Creeks in Misty Forest. So so so so beautiful.



Yellow Dragon Cave Dressed in Green. Not Dragon...



...but area itself had something to offer.

Museoista vierailtua on tullut silkki- ja teemuseoissa. Alue on kuuluisa Longjing teestään ja silkistä. Museot itsessään olivat kovin pieniä, eikä niistä oikein jäänyt mitään mieleen. Positiivista on, että koska museot ovat valtion hoivissa on sisäänpääsy ilmainen. Saattaapi olla, että tästä samaisesta syystä johtuen museoiden tarjonta on aika rajoittunutta. Tuotteiden valmistuksen faktat on kerrottu lyhyesti, ja esillä on muutamia näytteitä. Seiniä komistavat kuvat valtion virkamiehistä ja ulkomaisista vieraista, jotka museoissa ovat vierailleet.



Tea museum's front yard. Tea bushes.



Inner courtyard of Tea museum. And there it was. The best part of the museum was seen.



These guys...



...make these.

Rakennuksista on tullut ihailtua Lingyin temppeliä ja Leifeng pagodaa. Temppeliä ympäröivä alue oli laaja, ja itse temppelialueellakin oli useita rakennuksia. Hieman hämmästytti, että alueelle ja temppeleihin maksoi erikseen. Temppeleissä käynti on sitä mielenkiintoisempaa, mitä enemmän buddhalaisuudesta tietää. Suitsukkeiden runsas polttelu, ja alueella rukoilevat lukuisat kiinalaiset ovat kyllä nekin jo kokemus sinänsä. Jos buddhalaiset temppelit eivät kiinnosta voi keskittyä ympäristön kallioon kaiverrettuihin patsaisiin. Kuuluisin alueen patsaista lienee Smiling Buddha at Peak That Flew.



Angry...something. Well, I'm not buddhist.



But several chinese people are.



Smiling Buddha at Peak That Flew.

Nykyinen pagoda on vanhan 1924 romahtaneen pagodan jäänteiden päälle vuonna 2000 rakennettu kopio. Historian siipien havinaa ei hissien hurinan joukosta enää nykyisessä rakennuksessa kuule, mutta kauniin tarinan kiinalaiset ovat keksineet vanhalle pagodalle ja sen romahtamiselle. Tarina on kuvitettuna uudessa pagodassa. Uuden pagodan pohjakerroksissa on jäljellä vanhan pagodan rauniot. Uusi pagoda oli hieno, eikä itseään tarvinnut rasittaa kiipeämisellä. Kirkkaalla säällä maisemat ovat varmasti upeat. Usvaisella säälläkin West Lake oli näkemisen arvoinen. Vierailulla voi säästää hotellissa järvinäköalahuoneen hinnan.



Leifeng pagoda.



What's left of old pagoda. It should bring good luck to throw coins into ruins. And not just coins, some people throw some serious cash. Uh.



View from pagoda. Close your eyes and imagine that it is clear sunny weather.

Paikka jota en voi suositella on Longjing (Dragon Well) Villagen teevesilähde. Siis kaivo. Vettä olisi pitänyt maistaa, mutta päätin jättää väliin. Ei mielestäni ole näkemisen arvoinen. Kylä sinällään antaa tuntua miten kiinalaiset elävät maalla. Eli yksinkertaisesti.



Dragon Well. There was some story about this but I can't really remember. And I can't believe that we drive all the way to see that.



But village was more interesting. People do live there.

Hangzhoun ruokaherkkuihin kuuluu possun ja merenelävien lisäksi mm. beggar's chicken. Kana joka täytetään mausteilla ja yrteillä, kääritään banaanin ja lootuksen lehtiin, sivellään mudalla ja kypsytetään tulella usean tunnin ajan. Maku on mieto, mutta kananliha on todella mureaa. Paketti avataan ravintolassa pöydän vieressä. Tämä ja muutama lautasellinen kasviksia ja ateria kahdelle on valmis. Kannattaa maistaa.



Beggar's chicken. Yummy.

Hangzhoussa käynti on ollut molemmilla kerroilla virkistävä kokemus. Mieleen ovat myös painuneet kadulla eksyneitä turisteja hyvällä englannilla opastavat ja pikaruokaloissa omasta pöydästään vapaita paikkoja tarjoavat kiinalaiset. Heihin ei Shanghaissa törmää.

25.1.07

Hangzhou - Kiinalainen paratiisi

Hangzhou sijiatsee parin tunnin junamatkan päässä Shanghaista. Sen lisäksi että kaupunki on tietysti pienempi kuin Shanghai, on se myös maisemiltaan kovin erilainen. Kiinalaiset kutsuvat Hangzhouta "maanpäälliseksi paratiisiksi". Sitä kutsutaan myös rakkauden kaupungiksi. Kaupungista löytyykin useita kiinalaisten ihailemia luonnon ihmeitä. Vuoret, järvi ja joki.

Hassumpi paikka Hangzhou ei ole länkkärillekään. Jonkin verran expattejakin on kotinsa tuohon järvikaupunkiin rakentanut. Shanghailaiselle kaupunki tarjoaa mukavaa virkistystä luonnon helmassa, ja tilaisuuden tutustua hieman erilaisiin kiinalaisiin. Hangzhoulaiset kun ovat myös tunnettuja ystävällisyydestään ja rentoudestaan. Toisin kuin kireiksi ja tylyiksi moititut shanghailaiset.

Hangzhoun reissuja on tullut tehtyä kaksi. Toinen huhtikuussa 2006 ja toinen uutena vuotena 2007. Matkailijoiden suosiossa Hangzhou on erityisesti kesällä ja syksyllä, joten parhaaseen vuoden aikaan en ole siellä vieraillut. Silti kaupungista ja ihmisistä on jäänyt mukava kuva ja luonto on ollut kaunista. Shanghain matkailijoille ja täällä asusteleville suosittelen visiittiä.

Hangzhoun yöelämä uutena vuotena oli ok, ja joissain paikoissa löytyi jopa länsimaista uutta vuotta juhlivia kiinalaisia. Yöelämän ehkä ilahduttavin löytö oli kuitenkin yömarkkinat. Illalla keskustan kupeessa oleva kadunpätkä täyttyi pöydistä. Tavara ei toki ollut sen ihmeellisempää kuin Shanghain feikkimarkkinoilla, mutta hinnat olivat hieman edullisemmat (tinkimällä tietysti).



Night street market. Great place to practice your bargain skills.

Baarikadut ja monet Hangzhoun nähtävyydet on rakennettu West Laken ympäristöön. Mielestäni hotellin sijainti onkin sitä parempi mitä lähempänä West Lakea se on. Toisaalta tällöin hintakin on korkeampi. Ja kaikkein kalleimpaan luokkaan kuulu aivan rannassa sijiatsevien hotellien järvinäköalahuoneet. Järvinäköala ei kuitenkaan mielestäni ole maksamisen arvoinen, ja jo parin sadan metrin päästä rannasta saa huoneita halvemmalla. Hangzhou on ulkoilukohde, joten ei haittaa vaikka huoneen ikkunasta näkisi vain naapuritalon seinän.



So called lake view.

Nähtävyyksien kiertelyä varten kannattaa vuokrata auto ja kuljetteja, tai varata taksi koko päiväksi. Keskustan hotelleista löytyy karttoja, ja esitteitä alueen nähtävyyksistä. Sitten ongelmana onkin enää tehdä päätöksi mihin lukuisista kohteista haluaa tutustua. Syrjäisemmissä nähtävyyksissä kannattaa ehdottomasti sopia, että taksikuski jää odottamaan ennalta sovittuun hintaan. Kokemuksen mukaan syrjemmältä voi olla vaikea saada kyytiä keskustaan.

Järven ympärillä on useita pieniä nähtävyyksiä (luontoa ja rakennelmia), joihin ei pääse kuin jalkaisin tai pyörällä (tai veneellä). Järven ympärillä on tullut kierrettyä seuraavat kohteet:

- Spring dawn on the Su causeway - silta järven "yli", pitkä ja ruuhkainen, mutta hyvät näkymät. Suosittelen hyvällä säällä.

- Melting snow on the broken bridge - silta, ei sen kummempaa. Eikä Hangzhoussa mitään lunta ole.

- Three Pools Mirroring the Moon - tolppia jotka nousevat vedestä. Näitä pääsee katsomaan lähempää veneellä. Idea jäi hieman hämäräksi.

- Lotus in the Breeze at Crooked Courtyard - muuten hyvä mutta lootukset eivät kuki keväällä/talvella. Saattaa olla todella nätti paikka jos on lootusten kukinta-aika.

- Viewing Fish at Flowers Harbour - karppeja vedessä, paljon. Kaunis paikka mutta ennemmin menisin katsomaan lootuksia, jos ja kun ne kukkivat.



Dragon boat. Does it sail? Not important.



Three Pools Mirroring the Moon. Yep.

Koska useat nähtävyydet ovat osa luontoa, vaikuttaa sää ja vuodenaika matkailukokemuksiin Hangzhoussa huomattavasti. Uskon silti että kaupunki on vierailun arvoinen säällä kuin säällä, vuodenajasta riippumatta.


23.1.07

Shanghain nähtävyydet 5 - Haisukellus

Viime aikojen tapahtumista ylipääsemiseen on tarvittu vahvat aseet. Joten päätin kokeilla haiden kanssa sukeltamista. Shanghaissa se onnistuu Aquaria 21 nimisessä akvaariossa. Haisukelluksen lisäksi on mahdollisuus uida valaiden kanssa. Intoa tähän toimintaan kuitenkin latistaa valas altaan veden viileys, 15 astetta.



Ray pool.



"Flying" ray.

Hai altaassa veden lämpötila on kuitenkin 26 astetta, joten kylmä ei tule. Liittymällä paikalliseen sukelluskerhoon saa muiden etujen lisäksi yhden ilmaisen sukelluksen haiden kanssa (tai uinnin valaiden kanssa), ja jatkossakin altaaseen pääsee puoleen hintaan. Liittymismaksu oli 980 rmb (noin 98 eur), kun pelkän sukelluksen hinta olisi ollut 800 rmb (noin 80 eur).



This guy is yummy.



This guy thinks you are yummy.

Sovimme sukelluskerhon edustajan kanssa treffit akvaariolle. Täytimme kaavakkeet joissa vakuutimme osaavamme sukeltaa, ja allekirjoitimme vastuuvapauslomakkeen. Odotellessa papereiden käsittelyä kiersimme akvaarion. Se oli huomattavasti pienempi kuin Shanghain Ocean Aquarium. Sukelluskerhon jäsenet pääsevät kuitenkin ilmaiseksi akvaarioon, joten olihan sekin koettava. Normaalisti pääsylipun hintaan kuuluu akvaarion lisäksi valas-show, joka järjestetään toisella puolen puistoa missä akvaario sijiatsee. Valaat jäivät kuitenkin väliin koska piti kiirehtiä kokeilemaan varusteita.



Our favourite game is hide and seek.



If fins could kill.

Kun saavuimme kellaritilaan haisi siellä ummehtuneelle. Aloimme sovittamaan kuluneita sukellusvarusteita päällemme. Laitteita pääsi ensin testaamaan kokeilualtaaseen, joka sekin oli täynnä meren asukkeja. Jo ensimmäisella testisukelluksella törmäsin kilpikonnaan.



Sea turtle...



...and sea turtle.

Pitkäksi ajaksi aloitusaltaaseen ei kuitenkaan jääty ihmettelemään, vaan pian siirryttiin itse haitankkiin. Tankki oli näyttänyt ulkoa päin pieneltä, ja olin hieman ihmetellyt mitenköhän puoli tuntia saa niin pienessa tilassa kulumaan. Aivan turhaan.



Diving tank. It doesn't look so large.

Ensimmäiseen kierrokseen tankin ympäri meni parisen kymmentä minuuttia. Sukellusohjaaja esitteli meille eläimiä ja kehoitti silittämään mm. haita, kilpikonnaa ja mureenaa. Hieman varovaisesti ohjaajakin lähestyi isoimpia haikaloja. Välillä ohjaaja etsiskeli jotain altaan pohjasta. Havaittuaan kohteen ohjaaja sukelsi pohjaan ja noukki sieltä jotain jonka antoi käteeni. Hain hammas.



My diving buddy.

Alkujännityksen jälkeen silittelin itsekkin innokkaasti ohitse uiskentelevia eläimiä, ja tutkiskelin pohjaa toivoen löytäväni lisää irronneita hampaita. Puoli tuntia sujahti huomaamatta, kun ohjaaja ilmoitti että on aika nousta pintaan.



There I was. Hope to see my new sharp teeth friends again.

Palasimme aloitusaltaaseen ja näytin ohjaajalle pukuni hihaan sujauttamani hampaat. Ohjaajaa nauratti kun kysyin saisinko pitää ne.

Sukelluksia akvaariossa järjestetään, joka päivä alkaen kello neljä iltapäivällä. Olimme ottaneet aikaisimman mahdollisen ajan, ja koska itse akvaario sulkee ovensa yleisöltä vasta kello viisi, oli tankin ulkopuolella runsaasti sukellustamme seuraavia katsojia. Me tuskin huomasimme heitä.

Kokemus oli hieno, ja aluksi liian pitkäksi kuvittelemani aika oli aivan liian lyhyt. Muistona sukelluksesta kolme terävää hain hammasta. Tätä täytyy kokeilla uudelleen!

Home sweet Shanghai

Lääh. Viimeisen kahden viikon aikana olen yöpynyt neljässä eri kaupungissa, vieraillut neljässä muussa (eikä nyt lasketa pääkaupunkiseudun kuntia erikseen) ja sopinut parikymmentä tapaamista (ja käynyt niillä). Nyt takaisin Shanghaissa. Onnellisena mutta väsyneenä?

Ystäviä, kavereita, työkavereita, sukulaisia ja ystävien sukulaisia oli todella kiva nähdä. Mieleen muistui taas kuinka paljon ja kuinka hyviä ihmisiä ympärilläni on. Mutta koti on aina koti.

Unohdetaan ruisleipä ja salmiakki, Suomen visiittini herkkuja olivat:

- Kevyt siiderit, varsinkin mansikka ja omena. Hyvä jos Shanghaista saa jostain jotain siideriä.
- Kevyt limsat. Veriappelsiini-lime Jaffa ja light Pommac. Kevyt kokis alkaa jossain vaiheessa kyllästyttämään ja lujaa.
- Pakaste mud cake. Nammmm...Kiinalaiset eivät tiedä mitä ilman elävät.
- Jalapeno poppersit. Rapea kuorrutus, tulinen chili ja suussasulava maukas cheddar. Näitä et Kiinasta saa. Enkä tajua miksei. Tämä kuuluu dipata ranskankermaan eikä mihinkään muuhun.
- Mini pätkikset. Loistava keksintö. Pakkauskoko vain on meikäläiselle turhan pieni. Näitä ilman ehkä pystyn kuitenkin elämään.
- Tervasnapsit, tervaleijonat, tervajäätelö...oikeastaan terva-mikä tahansa. Kai Kiinasta tervaa saa...?
- Vaatteiden kokoluokitus. Ihanaa kun kaikkia rättejä löytyy meikäläisen koossa. Suomessa tämä tosin käy kukkarolle.

Suomessa koti-ikävä iski taas muistellessa seuraavia asioita:

- Chilinuudelit. Nuudelikeitto voi muuten olla taivaallisen hyvää. Sopisi kylmään talveen. Harmi etteivät suomalaiset vieläkään ymmärrä maustamisen saloja.
- Lämmin talvi. Ymmärrän hyvin miksi pohjolan perukat olivat asumattomina niin kauan. En minäkään halua hytistä, liukastella, jäädyttää nenääni ja kastella varpaitani. Ei kiitos.
- Kauppojen aukioloajat. Ei jaksaisi millään kytätä milloin sinne kauppaan pääsee. Onkohan kassakoneen käyttö lauantaina klo 23 hankalampaa kuin maanantaina klo 8? Hmmm.
- Hintataso. Siis ihan kaikessa. Että voikin olla kallista.
- Palvelu. Mikäköhän siinä on ettei suomalaiset tätäkään osaa? Luulisi niillä hinnoilla jo hymynkin irtoavan.
- Verotus. Siis ihan kaiken. Kiinalaisetkin ajavat uudemmilla autoilla kuin suomalaiset.

Aikaero painaa vielä vähän, mutta chilinuudelikeitto ja kevyt kokis maistuvat taas.

15.1.07

Suomi

Hangzhoun hermoloman (josta myöhemmin lisää kuvien kera) jälkeen palasin tammikuun alussa Shanghaihin ja suuntasin kohti Suomea. Tarkoituksena oli saada lisuriopintoja muutaman tentin verran eteenpäin. Ennen matkaan lähtöä ehti kuitenkin vielä tulla lisää huonoja uutisia. Tällä kertaa Suomesta. Suomen reissun aikatauluun oli lisättävä yhdet hautajaiset.

Nyt ne ovat ohi, ja olen ollut viikon Suomessa. Mieliala alkaa jo kohoamaan. Joulu ja vuoden vaihde menivät sekavissa ja surullisissa merkeissä, mutta ystävien tapaaminen on tasoittanut oloa.

Suomen suhteen fiilikset ovat nyt ristiriitaiset. En paljoa odottanut vierailulta, koska ei ollut ikävä muuta kuin ihmisiä, joita en ollut tavannut pitkään aikaan. Vierailu on kuitenkin ollut positiivinen kokemus, vaikka olen saanut muistutuksia siitä, ettei Suomessakaan asiat aina suju niin helposti. Vaikka pitäisikin olla yhteinen kieli. Ehkä hyvä niin, osaanpa ainakin suhteuttaa asioita taas Shanghaissa uudella tavalla. Vielä viikko kylmää pohjolan talvea edessä, ja sitten takaisin Shanghaihin!