14.4.09

Suomi suomalaiselle - 6 ensimmäistä viikkoa

Pääsiäisenä onkin ollut hyvää aikaa kotipoliitikoinnille.

Ensin kuitenkin täytyy huomattaa että koko loma tuli jotenkin puun takaa. Jossain vaiheessa töissä alettiin puhua että kun tuolla viikolla on vaan neljä työpäivää ja monet ovat silloin lomilla, niin aloin ihmettelemään että miksi. Jouduin ihan selaamana kalenteria ennen kuin tajusin miksi ja muistin sellaisen loman kuin pääsiäisen olevan tuolloin. Siis kyllähän sitä toki muisti että on olemassa pääsiäinen mutta kun se ei kolmeen vuoteen ole kuulunut tai näkynyt millään tavalla, niin sen tarkka ajankohta alkoi olla hieman hukassa.

No nyt siis juhlitaan, mutta edelleen tuntuu aika ulkopuoliselta. Kaikki tuttuni ovat jossain harrastamassa tyypillisiä pääsiäisjuttuja, sukuloimassa tai laskettelemassa. Mutta minulla on pitkät perinteet sukuloinnin välttämiseen, ja jos talvilomailu ei ikinä ole ollut juttuni, niin kolmen vuoden tropiikissa reissaamisen jälkeen ajatus lumessa telmimisestä tuntuu vielä vastenmielisemmältä kuin aikaisemmin. Päätin siis pysyä Helsingissä ja hoitaa muuton loppuun.

Väliaikainen asuntoratkaisuni on muuttunut pitkäaikaisemmaksi, ja samalla olen sitoutunut yhteiskuntaan monella tapaa enemmän. Nyt on tehtynä sopimuksia sähköstä, vedestä, internetistä jne. Olen myös koittanut vakinaistaa uuden ositteeni, joka puolelle sillä järjestelmissä näkyvä ulkomaalainen osoite on saanut huvittavia keskusteluja aikaiseksi.

Lääkärillä käydessä kelakorvausta ei voida myöntää, sillä eihän ulkomaalaisille sitä tietenkään anneta. Viis siitä että olen aina kuulunut Suomen sosiaaliturvan piiriin, enkä nyt varsinaisesti kai ole ulkomaalainen. Toisessa paikassa alettiin ehdottelemaan että jos voisin näyttää jonkun henkilötodistuksen, että ulkomaalaisilta yleensä se on sitten passi...

Noh, lipsahduksiahan nuo ovat, mutta kyllä siinä alkoi aluksi ärsyttämään, ja mietityttämään että jos vastaanotto on näinkin viileä maahan palaavan suomalaisen osalta (joka puhuu täydellistä suomea ja näyttää umpisuomalaiselta), niin mitenköhän hankalaa maahanmuuttajilla on? Varmasti erittäin hankalaa.

Lueskelin väestörekisterin sivuilta, että jos asut ulkomailla yli vuoden voidaan sinun kotipaikkasi poistaa rekisteristä. Jännää sinällään, koska se että olisi poissa Suomesta ei tietenkään tarkoita että olisi välttämättä saanut oleskelulupaa tai asumisoikeutta mihinkään muuhunkaan maahan. Huvittaa vain kun vertaa kiinalaisiin, jotka pysyvät kiinalaisina vaikka olisivat asuneet ulkomailla useiden sukupolvien ajan. Toisin kuin kiinalaisuuden, niin suomalaisuuden voi siis kuitenkin ilmeisesti menettää.

Mutta nurina ruotuun. Jos tässä joutui luopumaan, niin saihan sitä jotain vastineeksi. Eli siis listausta mitä olen jäänyt kaipaamaan Shanghaista ja mikä taas on paremmin Suomessa.

Kaipaan Shanghaita, koska Suomessa:

- Monet asiat ovat peruusteettoman kalliita (esim. silmälasit)
- Vaikka on kallista niin palvelu voi olla todella kehnoa
- Suomalaiset eivät oikein osaa vaatia ja pitää puoliaan, joten jos sen tekee leimataan hankalaksi
- Ruoka on mautonta
- Keli on aina huono, tai ainakin huonompi kuin samaan aikaan Shanghaissa
- Kotiinkuljetukset yms. kotipalvelut ovat kalliita, joustamattomia ja heikkotasoisia
- Talvella sisäilma on liian kuivaa
- Ihmisten palkkaaminen on tehty vaikeaksi ja kalliiksi
- Korkea verotus
- Heikot julkiset palvelut ja yksityisten palveluiden vähyys
- Vuokra-asunnot usein surkeassa kunnossa
- Rikollisia ei rankaista kunnolla


Mutta olen todella onnellinen että Suomessa:

- On runsaasti kevyt tuotteita (juustot, limsat, siiderit yms.), paino on pudonnut liikkumattomuudesta huolimatta
- Melkein kaikki puhuvat niin että ymmärrät, voit taas hoitaa asioita puhelimitse
- Voi käydä leffassa ja valikoima on hyvä
- Netti toimii ja on nopea
- Voi taas ajaa itse autolla paikasta toiseen
- Ei ole niin riippuvainen muista
- Voi juoda hanavettä vaikka kuinka paljon
- Suihkusta tulee kuumaa vettä heti
- Sisällä on lämmin talvella

12.4.09

Traveling South East Asia

Nyt poukkoillaan kunnolla aiheesta toiseen. Eli täytyy saattaa loppuun sen minkä on aloittanut! Kiinasta aloittamaani listaa on nyt hyvä jatkaa muualle Aasiaan. Maat aikajärjestyksessä ensi visiitin mukaan.

Thaimaa
- Bangkok (käyty 5 kertaa):
Usein on käynyt alta viikon lomien kanssa niin että ollaan suunniteltu menevämme johonkin Kiinan kohteista, mutta talvella on liian kylmä vuorilla, autiomaassa ja pohjoisessa, ja kesällä taas helteessa ei jaksa kiipeillä. Muutaman kerran asian on ratkaissut lentolippujen hinta. Kun 400 eurolla olisi päässyt Kiinan maaseudulle, ja Bangkokin lippujen ollessa tarjouksessa 150 euroa, on asia ollut helppo päättää. Lentoaika on noin 4 tuntia, kun taas joihinkin osiin Kiinaan lentää lähes 6 tuntia.
Bangkokin kelit ovat aina lämpimät ja ilma kosteaa, samaanaikaan turismiin on kuitenkin panostettu, se on yksi maan pääelinkeinoista, ja paikat yleensä hyvässä kunnossa. Hintataso on edelleen maltillinen, ja toisaalta valikoimat hyvät. Hotelli kannattaa valita läheltä Sky trainin reittiä, joka taksien ohella on hyvä keino liikkua keskustanalueella. Bangkokista löytyy useita keskihintaisia huoneistohotelleja, jotka ovat loistavassa kunnossa ja joista löytyy hyvät kattoallasalueet. Bangkok on kuuluisa ruuhkistaan, liikenne ei ole kauhean hyvin organisoitu. Aasian pahimmat ruuhkat olen kokenut Bangkokissa. Liikenne jumittuu monissa paikoissa kaupunkia useamman kerran päivässä. Toinen syy Sky trainin erinomaisuuteen on sen reitti. Bangkokin monista tavarataloista (mm. Emporium, MBK (Mabookrong) ja Siam Center) useat sijaitsevat lähellä rataa.
Bangkok on rento lomakohde, minne voi lähteä sandaaleissa ja narumekossa. Nähtävyyksiä ei ole kovin paljoa, kuuluisimpina useat kaupungin buddhalaiset temppelit, joista isoin Wat Phra Kaew. Myös veneily kaupungin kanaaleissa ja kelluvienmarkkinoiden ihmettely on suosittiaviihdettä. Lapsille kaupungilla on rajoitetusti tarjota. Tietysti sieltä löytyy pakolliset eläintarha ja huvipuisto, ja thaimaalaiset ovat muiden aasialaisten tavoin lapsiystävällistä kansaa.
Bangkokin osalta itselläni on jo vakiintunut rutiini kun kaupunkiin tulen. Käyn tietyissä kaupoissa, tietyissä ravintoloissa ja löhöän altaalla. Thaimaan raju lama 90-luvulla on jättänyt jälkensä, eikä Bangkok ikinä ole onnistunut nousemaan bisneselämän keskipisteeksi. Tämä näkyy rapistuvina keskeneräisinä rakennuksia. Myös joka kerta kun käyn kaupungissa on jotain purettu. Kolmen vuoden aikana näille tyhjille tonteille ei ole noussut muuta kuin jätekasat. Ja osa lempparipaikoistani on kadonnut. Bangkokista saa maailman parasta thaimaalaista ruokaa. Se on hyvää missä tahansa, mutta täällä se on erityisen hyvää. Kannattaa suosia keskihintaisia tavallisen näköisiä paikkoja, joissa paikalliset syövät ja henkilökunta ei puhu hyvää englantia.

"Bangkok on sekoitusta kehittyneistä Aasian suurkaupungeista esim. Shanghai, Hong Kong ja Singapore ja kehittyvistä (tai kehittymättömistä) kaupungeista kuten Manila ja Jakarta. Poimien hyviä puolia molemmista sarjoista. Bangkokin viihde-, rentoutumis- ja ostosmahdollisuudet ovat pitkälle jalostetut, ja jokaiselle löytyy jotain. Kun taas ihmisten välittömyys ja avoimuus, elämän kiireettömyys, sekä hintataso ovat pysyneet entisellään palveluiden kehittyessä. Kun siihen päälle lyö vielä ihmisten kielitaitoisuuden (melkein joka paikassa minne turisti voi eksyä puhutaan englantia), maukkaan ruuan sekä trooppisen ilmaston (tasaisen lämmintä, joka päivä ympäri vuoden), niin mitä muuta voi enää toivoa?"


- Phuket
Phuketille lensimme Bangkokin kautta. Tämä oli ensimmäinen matkani tropiikkiin, ja tästä matkasta on turha blogista koittaa kaivaa lisätietoja, sillä se tapahtui ensimmäisellä Shanghain visiitilläni, useampi kuukausi ennen Shanghaihin muuttoani. Olin tietysti silloin aivan otettu melkein kaikesta, mutta matkusteltuani alueella nyt hieman enemmän olen jonkin verran objektiivisempi.
Phuketin rannat ovat ok, tosin kannattaa varoa isoja meduusoja. Hotelliin hyvällä altaalla kannattaa panostaa, ja jos haluaa edullisempaa ja rauhallisempaa lomaa, kannattaa valita hotelli pienempien rantojen läheisyydestä. Loistavaa thaimaalaista ruokaa on vaikea löytää, suurin osa ravintoloista tarjoaa keskinkertaista turistimoskaa. Luulin ruokaa hyväksi, kunnes olen myöhemmin Bangkokissa saanut todella hyvää thaimaalaista.
Nähtävyyksiä ei Phuketissa juurikaan ole, mutta tarjolla on runsaasti järjestettyjä retkiä ja ohjelmaa. Hinnat ovat korkeat verrattuna muuhun maahan. Tosin turistikauden ulkopuolella tarjoukset ovat erittäin hyvät. Phuketissa ja sen lähivesillä voi sukeltaa, mutta nähtävää ei ole paljoa, ja vesi voi olla välillä todella sameaa. Helppo, vaivaton, kaunis ja hyvä rantalomakohde. Sopii hyvin myös lapsiperheille.

- Pattaya
Pattayalle pääsee kätevästi autolla muutamassa tunnissa Bangkokista.

"Pattayalla on oma maineensa, mikä lienee jo historiaa. Sen enempää huoria ei Pattayan kaduilla näkynyt, että se olisi mitenkään poikennut muista Aasian turistikohteitsa, mukaanlukien Shanghai. Uusi Kanarian saaret, minulle kerrottiin. Ja näin näytti olevan. Ravintoloiden edustoilla komeili kyltit "Meillä myös suomenkielinen menu!"."

Pattaya on erittäin tyypillinen aasialainen rantakohde. Rannat on suurimmaksi osaksi pilattu liian tiuhaan asetetuilla tuoleilla, lukuisilla kaupustelijoilla ja vesileluilla. Kannattaa siis panostaa hotelliin hyvällä allasalueella. Pattayalla kaikki on rajusti kaupallistettua, ja hintataso korkeahko muuhun maahan verrattuna. Toisaalta 24 h huonepalvelu on vakio.

"Myynnissä olevat retket vaikuttivat kalliilta ja ohjelmassa oli epämiellyttävän pitkiä visiittiejä paikallisilla markkinoilla, vrt. 8 tunnin retki delfinaarioon: 2 h matkoihin, 1,5 h delfinaariossa josta 30 min. uimista delfiinin kanssa (6-30 henkeä?), loppuaika markkinoilla."


Muutoin Pattayalla on baarien ja ravintoloiden lisäksi vähän nähtävää. Pattayan edustalle tehdään sukellusretkiä, mutta hylkyjä lukuunottamatta nähtävää on niukasti.

"Pattayan kadut ovat täynnä kojuja, ja rantakadun tuntumasta löytyy useita ostoskeskuksia. Yhdessä niistä löytyy Rippley's believe it or not (juuri se TV-show) museo, jonka yhteydessä on 4D teatteri, haunted experience- kummitustalo ja infinity maze-talo."

Kummitustaloa lukuunottamatta lapsia voi viihdyttää tuossa viihdekeskuksessa päivän verran, ja päiväretket eläinesityksiin ovat varmasti perheen pienimpien mieleen. Tuntui että suomalaisia oli joka paikassa. Suurin osa perheita tai pariskuntia. Ainakaan suomalaisten seksituristien suosiossa Pattaya ei taida enää olla. Loistavaa thaimaalaista ruokaa oli valitettavasti mahdotonta löytää, mutta kaupunki tarjosi mm. erittäin herkullista pizzaa. Kaikenkaikkiaan helppo, yllätyksetön ja vaivaton lomakohde.

- Kanchanaburi
Kanchanaburiin pääsee aika kätevästi autolla Bangkokista, ajoaika noin 3 tuntia.

"Kaupungillahan on historiallista taustaa. Kaupungin halki virtaa Kwai-joki, ja kyllä, joen yli menee juuri se kuuluisa Kwai-joen silta. Johtuen tästä kaupungissa oli rakennettu runsaasti nähtävyyksiä liittyen ”kuoleman rautatien” rakentamiseen, japanilaisten voittokulkuun Kaakkois-Aasiassa ja yleensäkin toiseen maailmansotaan."

Kanchanaburissa ei turisteja varten ole juuri rakennettu huvituksia. Ja hotellivalinnassa kannattaa luottaa suurempiin kansainvälisiä vieraita palveleviin ketjuihin.

"Vaikka Kanchanaburilla on historiansa takia vankka jalansija Thaimaan turistinähtävyyksien joukossa, ei se kuitenkaan onnistu tarjoamaan turistille museoita lukuunottamatta juurikaan muuta ajanvietettä. Thaimaan rantakohteiden upeat allasalueet, cocktail-baarit ja kauppakeskukset loistavat poissaolollaan. Tilalla on käytönpuutteesta rappeutuneita uima-altaita, ravintoloita joiden listoilta puolta juomista ja ruuista ”ei ole” ja pieniä katukojuja jotka eivät myy kenkiä/vaatteita länsimaalaisille."

Täällä ei englannillakaan enää pärjää niin hyvin kuin Bangkokissa. Toisaalta taas jos jotain ostamisenarvoista löytää ovat hinnat alhaiset.

"Onneksi thaimaalainen ruoka on hyvää katukeittiöstäkin syötynä, ja hotellin allasalueen saa heräteltyä henkiin ”oma pullo mukaan” periaatteella. Pieni kaupunki jonka nähtävyydet käy helposti läpi jalan yhden päivän aikana."

Mielenkiintoinen lomakohde, missä muutama päivä riittää. Lisäksi poikkeaa maisemiltaan turistien yleensä suosimista rantalomakohteista.

- Saraburi ja ympäristö (käyty kaksi kertaa)
Täällä on käyty ihailemassa tuttavaperheen talonrakennusprojektin etenemistä. Paikalle pääsee autolla tai junalla muutamassa tunnissa Bangkokista. Niin hinnat kuin kielitaitokin ovat täällä olemattomia Bangkokiin verrattuna.
Alueelta löytyy useita visiitin arvoisia temppeleitä ja tietysti Lopburin kaupunkiapinat. Mukavasti nähtävää muutamaksi päiväksi. Täällä on loistava tilaisuus tutustua paremmin paikalliseen tavalliseen elämänmenoon. Mikä vaikuttaa varsin leppoisalta ja mukavalta.

Indonesia (vietetty kaksi noin kuukauden jaksoa kierrellen maata)

Indonesiasta on heti aluksi ymmärrettävä että se on valtavan suuri maa, joka koostuu sadoista saarista. Ja erot maan sisällä voivat olla kuin matkustaessa Euroopan laidasta laitaan. Indonesiaa ei voi kokonaisuutena laittaa mihinkaan yhteen lokeroon, vaan paikkoja on täällä jos jossain käsiteltävä erillisinä elämyksinä. Ja tämä on yksi syy miksi olen niin kovin ihastunut tähän saarivaltioon.

- Jakarta, Jaava
Jakartaan pääsee Shanghaista noin seitsemässä tunnissa välilaskuineen (ja ehkä nykyisin suoraankin?).

"Jakarta sijaitsee Jaavan saarella. Kaupunki on joidenkin laskelmien mukaan hieman pienempi kuin Shanghai. Itse Jakartassa asuu jotain 10 miljoonaa asukasta (alueella jotain 23 miljoonaa asukasta). Itse koin että Jakartan keskustassa oli väljempi liikkua kuin Shanghaissa, ja muitakin eroja kaupungeilla oli. Korkeita rakennuksia ei ole läheskään yhtä paljon kuin Shanghaissa, ja Indonesian talouden pitkä taantuminen näkyy katukuvassa. Likaista, nuhruista, rikkinäistä ja kulunutta. "

Ihmisten iloisuus on täällä silmiinpistävää, aina on hauskaa. Siinä missä thaimaalaiset ovat kyllä ystävällisiä, ovat indonesialaiset sen lisäksi myös vain yleisesti hyvällä tuulella. Ja tykkäävät leikkiä ja pelleillä. Ja mikäs siinä ollessa kun lämpötila on vähintään 31 astetta ympäri vuoden ja meriveden lämpötila aina 29.

"Jakarta on islamin uskoista aluetta, ja se näkyi ja kuului. Indonesialaiset ovat tosin vapaamielisempiä uskontojen suhteen kuin esim. lähi-idässä. Paikallisten ravintoloiden drinkkilistat olivat rajoittuneita, ja kaupoissa tuotteita myytiin todella vähän. Mm. viinejä ei kaupoista löytynyt koko reissun aikana laisinkaan (uskokaa pois, monesta kaupasta etsittiin). Olutta ja limuviinaseoksia oli yleensä hyllyssä. Jos siis haaveilet skumppaillallisista, niin ota oma pullo viimeistään lentokentältä mukaan. Kaikki musliminaiset eivät ole hunnutettuja, ja naiset käyvät kouluja ja töissä siinä missä miehetkin. Itseasiassa Indonesiassa ei kai ole laisinkaan hunnutettuja naisia, vaan jotkut pitävät päässään huivia ja sandaalienkin kanssa sukkia. Huivien alta pilkotti kuitenkin monesti hiuksia, joten se niistä säännöistä. Muuten pukeutuminen oli länsimaista. Jakartassa vierailee paljon turisteja ja kaupungissa asustelee runsaasti expatteja, joten minkäänlaisten ihmettelyjen kohteeksi ei siellä ulkoasunsa puolesta joudu."

Hotellien suhteen valinnanvaraa löytyy. Kaupunkilomaa varten hotelli on parasta valita kaupungin pääkadulta, läheltä Monas-tornia. Samalla suosittelen harkitsemaan pientä huoneen upgradausta. Täällä siihen on varaa. Indonesiassa hienojenkin hotellien sviitit ovat keskituloisen suomalaisen kukkarolle sopivia.
Toinen kokemukseni mukaan ok sijainti hotellille on rannalla, Ancol Dreamlandissä. Siis suljetulla huvittelualueella. Jos haluaa vierailla tuon alueen nähtävyyksissä, niin kannattaa harkita majoittumista hotelleihin, jotka sijaitsevat siellä. Ja tuota aluetta kaikkine puuhamaineen suosittelen myös lapsiperheille. Itse totesin, että mukava yhdistelmä oli majoittua muutamaksi yöksi Ancol Dreamlandiin ja kierrellä sen alueen nähtävyydet, ja sitten siirtyä keskustan hotelliin.

"Ancol Dreamland on Jakartassa rannalla sijaitseva Särkänniemen tyylinen huvialue. Alueella on mm. huvipuisto (Dunia Fantasi), meriakvaario (Sea World), eläinesityksiä (Gelanggang Samudra), vesipuisto (Atlantis Water Adventure) ja ainakin toistaiseksi jääkaupunki (Ice World Ancol, kunnes se sulaa, ihihihiii....). Alueella on ilmeisesti jonkinlainen hiekkarantakin, vaikkakin meressä uiminen Jakartan edustalla ei kyllä houkuttanut. Alueelta on kuitenkin myös venekuljetukset tuhansille saarille, joka on ryhmä pieniä saaria Jakartan edustalla. Siellä uiminen ja muukin rantaelämä on mahdollista."

Jakartassa turisti liikkuu taksilla.

"Jakarta on niitä kaupunkeja joissa ei ihan kaikkialle kannata nokkaansa turistina työntää. Hotellien takaa löytyy paikallinen slummialue, jossa puhtaasta vedestä, jätehuollosta tai sähköstä tuskin on tietoa. Pimeys laskeutuu siinä kuuden aikaan illalla, ja sen jälkeen on todella pimeää. Ojia, jokia ja viemärimonttuja löytyy. Keskellä "jalkakäytävää" saattaa olla metri kertaa metri reikä, josta kun kurkkaa, vastaan tulee tyrmäävä jätteiden lemu. Metrin syvyydessä lilluu kaikki mikä viemäristä alas menee. Siellä ei tee mieli käväistä yöuinnilla. Jakartassa löytyy myös äärimmäistä köyhyyttä, joka ajaa ihmiset epätoivoisiin tekoihin. Rikollisuuden lisäksi kerjäläiset saattavat olla epämiellyttävän sinnikkäitä. Ja Jakartan slummeissa huumeongelma on todellinen. Mikä on hyvä varmistaa, varsinkin hämärällä keskustassa liikuttaessa, on auton ovien lukitus. Expattien yksityiskuskit ja viralliset taksit laittavat ovet automaattisesti lukkoon, kun lähdetään ajamaan (esim. kerjäläiset tunkevat liikennevaloissa autoon sisään)."

Indonesialainen ruoka on herkullista, ja Jakartassa siihen on hyvä tutustua. Kaupungista löytyy myös kelpovalikoima länsimaalaisiaruokapaikkoja. Palvelun taso on hyvä, ja valikoimaa löytyy.

"Asioiminen Jakartassa oli helppoa. Kauppojen myyjät, ravintoloiden tarjoilijat, taksikuskit jne. kaikki puhuivat hieman englantia. Ja jollei yhteistä kieltä aina löytynyt, niin yritys ymmärtää oli kova. Ja vaikkei aina olisi ymmärtänyt, niin hauskaa oli."

Jakarta on loistava lomakohde, jota voin suositella melkein kaikille. Paljon nähtävää, loistava ruoka, edulliset hinnat ja ihana ilmasto. Jakartassa viikko vierähtää nopeasti.

-Yogyakarta, Jaava
Etäisyydet Indonesiassa ovat pitkiä, mutta lentolippujen hinnat ovat onneksi alhaisia. Yogyakartaan voi siis lentää melkein mistä tahansa Indonesiasta.

"Jaavan saari on muslimi-aluetta ja se näkyy niin katukuvassa kuin hotellin altaallakin. Myös yöelämä oli rajoittunut hotellien baareihin, eikä ruokakaupoissa alkoholituotteita ollut saatavilla. Ravintoloissa alkoholijuomille oli usein oma listansa, jota piti pyytää erikseen. Tällä kertaa luotettiin kansainväliseen hotelliketjuun, mikä takasi sen että baarista sai drinksuja ja jonkinlaista yöelämää oli luvassa. Muutoin ravintolat ja baarit sulkivat usein ovensa jo ennen puolta yötä. Kaupunki oli vilkas ja tungos kauppakujilla ajoittain kova."

Suosittelisin valitsemaan jonkin kansainvälisen ketjun hotellin ja sieltä hotellin parhaan huoneen. Hinnat eivät päätä huimaa, mutta tavalliset huoneet ovat reilusti alle kansainvälisten standardien, ja edullisimmissa hotelleissa huoneen tarkastaminen ennen maksamista on välttämätöntä. kelit ovat luonnollisestikin loistavat, mutta Indonesiassa ei allaskulttuuria ole samalla tavalla kuin esim. Thaimaassa. Joten jos haluaa viettää aikaa altaalla kannattaa kansainvälisen ketjuhotellin valinta siinäkin mielessä.
Yogyagartan valikoimat eivät ole lähelläkään Jakartaa, ja turistipalvelujen ulkopuolella ihmiset eivät juurikaan puhuneet englantia. Keski-Jaavalla on omat ruokaerikoisuutensa, jotka eivät onnistuneet vakuuttamaan, eikä länsimaalaisia vaihtoehtoja aina ollut. Mutta nähtävyyksiä Yogyakartan alueelta löytyy runsaasti, alue on suosittu turistikohde.

"Sultaanivallan aikana Yogyagarta oli ollut sultaanin kotikaupunki, ja Kraton, sultaanin palatsi-alue on nykyisin keskustan kuuluisin nähtävyys. Yogyagartan läheisyydessä sijaitsee niin hindujen kuin buddhalaistenkin muinaiset temppelit, ja me aloitimme kierroksen Borobudurista, maailman suurimmalta buddhalaiselta monumentilta. Eikä sitä ollut mainostettu turhaan. Aloitimme nähtävyyskierroksen aikaisin aamulla, joten kiipeäminen Borobudurille ei ollut niin hikistä hommaa. Mitään pukeutumissääntöä ei ollut, mutta tursiteilta veloitettiin kymmenkertainen sisäänpääsymaksu. Mitään halpaa hupia nähtävyyksien kiertely Yogyakartassa ei tullut olemaan."

"Yogyagarta oli luonnollisestikin erilainen kuin Bali, varmaan muu Indonesia on. Islaminuskon vaikutus tuntuu ja näkyy, aivan kuten muuallakin Jaavan saarella. Ihmiset ovat kuitenkin aina yhtä iloisia ja ystävällisiä. Mikään Aasian bilekeskus kaupunki ei ole, mutta lähistön nähtävyydet ovat omaa luokkaansa. Visiitti Yogyakartassa oli taas hieno ja erilainen kokemus kuin mikään aikaisempi."

Yogyagartan alueen nähtävyyksien kiertelyyn kuluu helposti useampi päivä. Nähtävyydet ovat erittäin mielenkiintoisia, mutta muuten mikään erityisen viihtyisä kaupunki Yogyakarta ei ole.

- Kuta, Bali
Balille lennetään Denpasarin kentälle, ja suoria lentoja on monista Aasian kaupungeista, mm. Shanghaista. Lisäksi Indonesian sisäiset yhteydet Balille ovat hyvät. Bali on luonnollisestikin Indonesian suosituin turistirysä, ja se on valjastettu turistien käyttöön melkein kokonaan. Palvelut ovat hiottuja, mutta hinnat korkeammat kuin muualla maassa. Balilaiset ovat hinduja.
Kuta on Balin kohteista kuuluisin ja alue onkin täynnä hotelleja ja ravintoloita. Kuta elää vain ja ainoastaan turismista.

"Hinasimme itsemme yhteen Kutan 24/7 juottoloista. Ei hassumpi paikka, tarjolla olisi ollut paikallista seuraa joka lähtöön, mutta meillä oli jo seuraa tarpeeksi omassa seurueessamme. Balihan poikkeaa muista Aasian kohteista siinä mielessä että naisprostituoitujen lisäksi kaupungin rannoilla ja baareissa vaeltelee ammatin miespuolisia harjoittajia runsain määrin. Rannalla paahtuneet usein pitkähiuksiset pojat kulkevat nimityksellä Bali cowboy, ja etsivät lähinnä maksukykyistä länsimaalaista naisseuraa."

Kaikki puhuvat englantia, aivan kaikki. Tarjolla on laajaskaala shoppailu- ja ruokailumahdollisuuksia. Hyvän paikallisen ruuan lisäksi tarjolla on usein keskinkertaista länsimaalaista ruokaa. Itse Kutalla ei juuri ole nähtävyyksiä, eikä ranta itseasiassa ole soveltuva uimiseen. Ei tule unohtaa rantalomasta haaveillessaan että Kuta tuli kuuluisaksi aikoinaan nimenomaan surffauskohteena.

"Vuokrattuamme tuolit alkoikin sitten kaupustelijoiden hätistely. Kuten useat Aasian rannat myös täällä rannalla loikoilevat turistit ovat oivaa riistaa. Päädyimme ottamaan hieronnat, jotka olivat ok, mutta meinasivat loppua hieman lyhyeen, joten sovitusta ajasta viimeiset 10 minuuttia täti hinkkasi toisen jalan pohjetta. Noh, ei hintakaan päätä huimannut. Ostettuamme jotain saimme olla tovin rauhassa. Aurinko lämmitti sopivasti ja kävimme välillä kastautumassa meressä. Varsinainen uimaranta Kuta/Legian ei ole. Aallot olivat sen verran kovat että ei olisi tullut mieleenkään mennä polskuttelemaan. Päivä rannalla meni rattoisasti, vaikka mikään unelmaranta Kuta ei kyllä ole. Tästä kaupustelijoiden jatkuva virta ja kova aallokko pitää huolen."

Mutta tekemisen puutetta ei kannata potea, sillä retkiä ja muuta ohjelmaa on tarjolla runsaasti. Tosin hinnat ovat usein kohtuuttoman korkeat muun maan kustannustasoon nähden. Kutalta tehdään myös sukellusretkiä, mutta nähtävää ei hylkyjä lukuunottamatta juuri ole.
Jos haluaa rauhallisempaa hotellia kannattaa valita hotelli Legianilta tai muualta kauempana itse Kuta-rannasta. Täällä hotelleilla on yleisesti hyvät allasalueet, mutta monet huoneet kärsivät huollon puutteesta ja kosteasta ilmastosta. Jos valitsee edullisemman paikallisen hotellin, tulee varustautua ummehtuneeseen homeiseen tuoksahdukseen huoneessa. Yleisenä tapana on että kustannuksia säästääkseen hotellit pitävät ilmastointia päällä vain kun on vieraita. Ja hotelleista ollessa ylitarjontaa, jäävät pienemmät vähemmälle vierasmäärälle sesongin ulkopuolella.

"Kuta oli ihan ok. Ranta oli pettymys, ja hieman ihmetytti mihin Kutan maine perustuu, kunnes muistin että surffauskohteenahan se aikoinaan mainetta alkoi kasvattamaan. Nykyisin kaikki käyvät Balilla. En kuitenkaan ihan päässyt Kutan charmiin kiinni. Paikalliset baarit kärsivät tyypillisestä 200 desibelin ongelmasta, eikä tulisi mieleenkään viettää aikaa 24/7 mölyluolissa. Kivoja hiljaisempia juottoloitakin toki löytyi, mutta ei mitään mitä nyt ei löytyisi muualtakin Aasiasta. Kuta on myös alueena yllättävän pieni. Muutaman isomman kaupan lisäksi kadut koostuvat lähinnä pikkukojuista. Itse suuntaisin lomalleni jonnekin muualle Indonesiaan."

Kuta on helppo lomakohde, missä peruspalvelut ovat kunnossa. Sopii hyvin lapsiperheille.

- Lovina, Bali
Lovina on Kutaa huomattavasti rauhallisempi rantalomakohde Pohjois-Balilla. Tultaessa Denpasarin kentältä saa varautua mutkittelevaan noin 3 tuntia kestävään ajomatkaan Keski-Balin vuorten yli.
Pohjoisessa ei ole juuri nähtävyyksisä, mutta Keski-Balin nähtävyydet ovat päiväretkien päässä. Hintataso on Kutaa alhaisempi, mutta toisaalta myöskään palveluita ei ole tarjolla vastaavaa määrää. Hotellit kärsivät samasta kunnossapito-ongelmasta kuin Kutalla, ja sesongin ulkopuolella onkin suositeltavaa tarkastaa huoneet ennen maksamista. Toisaalta täälläkin hotelleilla on usein hyvät allasalueet. Sesongin ulkopuolella huoneet saa usein puoleen hintaan ja upgradaus kannattaa.
Mutta aivan kuten Kutallakin ranta ei sovellu uimiseen. Lovinasta tehdään sukellusretkiä, mutta nähtävää ei ole paljoa ja vesi saattaa olla ajoittain erittäin sameaa.

"Mutta kuten ei muuallakaan ei ranta täälläkään ollut kovin houkutteleva. Aallot olivat kovia, vesi sameaa ja ranta roskainen. Lisäksi ranta oli joko täynnä maihin vedettyjä veneitä, tai asutettu vesirajaan asti."

Melkein kaikki puhuvat englantia. Ruokapaikat ja liikkeet ovat keskittyneet lyhyen pääkadun varteen. Tarjolla on keskinkertaista paikallista ja länsimaalaista ruokaa.

"Seuraavana päivänä irroittauduimme altaalta sen verran että lähdimme tutustumaan Lovinan pääkatuun. Kuljimme mennen tullen rantaa pitkin, kuten muutkin näyttivät tekevän. Keskusta oli aivan yhtä autio kuin rantakin. Suurin osa ravintoloista ja kaupoista sijaitsee pääkadun varrella, ja sadekauden aikaan alennukset olivat tuntuvia. Tuskin paikka koskaan suorastaan kuhisee, sillä keskusta on todella pieni, eikä liikkeitä ole useita."

Lovina on rauhallinen lomakohde (ei kauhean mielenkiintoinen), mikä sopii hotellilla löhöilyyn.

- Ubud, Bali
Ubudiin on Denpasarista noin tunnin ajomatka.
Ubud on kuuluisa käsitöistä ja riisipeltomaisemista. Kaupunki on pieni ja elämä keskittyy pääkadulle. Suosittelen kuitenkin hotellia syrjemmästä, sillä etäisyydet eivät ole pitkät ja maisemat maaseudulla paremmat. Uima-altaat voivat olla heikossa kunnossa ja hotellihuoneet on parasta tarkastaa ennen maksamista.
Hinnat ovat Ubudissa maltillisemmat kuin Balin rantakohteissa, eikä ilmapiiri ole aivan yhtä kaupallinen. Saatavilla on runsas valikoima hyvää paikallista ja keskinkertaista länsimaalaista ruokaa.
Maisemien lisäksi Ubudin lähistöltä löytyy vanhempia ja uudempia temppeleitä ja luontonähtävyyksiä. Suurin osa Balin nähtävyyksistä on keskittynyt saaren sisäosiin, joten päiväretket Ubudista ovat suositeltavia. Itse kaupunki on kuuluisa apinametsästään. Ubudin lähistöllä on nähtävää useammaksi päiväksi. Ubud poikkeaa kaikista muista saaren turistikohteista positiivisesti. Ubud on Balin rantakohteisiin verrattuna mielenkiintoinen, rauhallinen ja kaunis.

- Jimbaran, Bali
Jimbaran on Kutan etelä-puolella sijaitseva rantalomakohde. Tosin täälläkään ranta ei ole uimiseen kovin soveltuva. Jimbaranista on puolisen tunnin ajomatka Denpasariin. Hinnat ovat sisäsaarta korkeammat, ja alueella sijaitsee runsaasti kalliimmasta päästä olevia kansainvälisiä hotelleja. Suosittelen kuitenkin itse valitsemaan paikallisen vaihtoehdon. Sesonkin ulkopuolellla hinnat tippuvat puolella, ja hotellit ovat lähes tyhjillään. Täälläkin kannattaa huone tarkastaa ennen maksamista.
Jimbaranissa ei juurikaan ole nähtävyyksiä, mutta se on kuuluisa meriruuistaan.

"Ravintolat näyttivät aluksi autioilta, mutta auringonlaskiessa alkoi turistibusseja virrata paikalle. Itseasiassa ravintolat noutavat ja vievät asiakkaansa ilmaiseksi. Me kuitenkin olimme jo paikan päällä joten valinta oli vapaa. Kaikki ravintolat tarjoavat samaa perussettiä. Mereneläviä grillattuna, paistettua paikallista salaattia valkosipulilla ja riisiä. Valitsimme paikan jonka sisäänheittäjät olivat vähiten ärsyttäviä, ja neuvottelimme ruokamme hinnan. Elikot myydään painon mukaan, ja on hyvä tarkastaa ettei joukossa ole esim. jo kuolleita päättömiä rapuja kun ruoka lyödään vaakaan. Listalta löytyi myös kanaa ja kasviksia, joten ei hätää vaikkei merenelävät uppoaisikaan."

Jimbaran on helppo kohde, ja sopii luksuslomailuun. Mutta hintataso on muuta maata huomattavasti korkeampi, eikä hotellialueen ulkopuolella nähtävää juuri ole.

- Bunaken, Pohjois-Sulawesi
Tämä sukeltajien paratiisiksi mainittu saari oli ensikosketukseni tropiikin halpa bungalow majoituksiin. Bunaken on siis saari Manadon edustalla. Manadoon pääsee lentäen Jakartasta, ja saaren resortit poikkeuksestta järjestävät venekyydin Manadosta Bunakenille. Kokonaismatka aika Jakarta-Bunaken nelisen tuntia.

"Mainittakoon, että tämä oli meikäläisen ensimmäinen reissu tropiikissa sijaitsevalle saarelle. Ja ensimmäinen kerta kun tarkoituksena oli yöpyä saarella bungalowissa. Tästäkin minua oli varoiteltu, ja olin mielestäni hyvin varustautunut. Tiesin, ettei bungalowiin tule lämmintä vettä (saarella ainoastaan yhdellä resortilla tulee lämmintä vettä bungaloweihin), ja olin kuullut etteivät bungalowit aina ole "tiiviisti" rakennettuja, joten ötökät liikkuvat vapaasti. Olin myös tietoinen jatkuvista sähkökatkoista, ja blondi kun olen, niin polttavasta auringosta. Mukana oli siis taskulamppuja, aurinkorasvaa, after sunia, hyttysmyrkkyä, hyttyskarkotetta ja kaiken maailman rantaläpyskät."

Juuri muuta syytä kuin tulla saarelle kuin sukeltaminen ei ole. Mutta sukellusvedet ovat kyllä loistavat, tähän asti paras sukelluskohde missä olen käynyt. Näkyvyys kymmeniä metriä, ja paljon nähtävää. Mutta sukeltamisen lisäksi muuta tehtävää tai palveluja saarella ei sitten olekaan. Ruuan, juoman ja muidenkin tarvikkeiden suhteen on riippuvainen omasta varastostaan ja resortin tarjonnasta, mikä ei aina ole kauhean kummoinen.

"Päivät saarella olivat ankeita. Muut vieraat olivat koko ajan sukeltamassa. Mutta toisaalta mitä kukaan olisikaan tehnyt resortissa päivällä? Ei siellä varsinaisesti mitään palveluja ollut. Juomat haettiin itse jääkaapista, ja kuitattiin pöydällä olevaan kirjaan. Ruoka tarjottiin kolmesti päivässä (kuului majoituksen hintaan, no pakko, varsinaisesti mitään rantaravintoloita ei ollut lähettyvillä). Aterioinnin jälkeen astiat vietiin itse keittiöön. Voitte uskoa että ei mennyt ihan putkeen ekalla aterialla. Jotenkin sitä on hotelleissa tottunut, että ravintoloissa on tarjoilijoita...noh, kyseessä ei tietty ollut varsinainen ravintola, vaan enemmänkin kouluruokalan tyyppinen ratkaisu."

Bunakenilla voi sukeltamisen lisäksi tietysti snorklata, mutta muuhun rantatelmimiseen rannnat eivät sovellu.

"Saarella ei siis päivisin ollut mitään tekemistä. Resortin ranta oli mangrovea, joten se niistä löhöilen rannalla ja polskuttelen meressä haaveista. Beach-elokuva oli kyllä kaukana tästä trooppisesta saaresta. Muutaman kerran nyrkin kokoisen hämähäkin bungalowissa nuijittuamme, päätin tiedustella onko saarella tappavan (siis ihmiselle vaarallisia) myrkyllisiä ötököitä. Kuulema on, tuhatjalkaisia. Ja vielä äksyjä sellaisia."

Bunaken oli ok paikka aloittaa sukellusharrastus, mutta tavallaan rikas vedenalainen maailma meni osittain hukkaan. Fiilis sen jälkeen kun edessä oli enää vapaita hupisukelluksia nousi koko saaren suhteen. Kuumassa bungalowissa kirjojen parissa vietetyt päivät ötököiden keskellä eivät olleet kauhean mieltä ylentäviä. Jos ei ole aivan sinut veden kanssa tai uimisessa on yhtään epävarmuutta, niin suosittelisin alkeiskurssipaikaksi paikkaa missä harjoitukset aloitetaan uima-altaassa.

"Kaikki harjoitukset tehdään Bunakenilla meressä. Allasharjoitukset, joko matalassa laguunissa, ranta vedessä tai muuten matalassa vedessä. Kurssin aluksi mietin kyllä, että jos kauhean arka on, tai vesi ei ehkä ole se omin elementti, niin sukeltaminen kannattaa aloittaa altaassa. Valita siis kurssipaikka jossa harjoitukset tehdään ensin altaassa. Veden suolaisuus on ensimmäisillä sukelluksilla pienoinen rasite, nenää, poskionteloita ja kurkkua kirvelee kunnolla. Suomessa tätä ongelmaa ei meressä ole. Toisaalta eipä ole 29 astetta lämmintä kirkasta vettäkään."
"Sanoisin Bunakenista, että vaikka se saattaa olla vaativa paikka aloittaa sukellusharrastus, niin suosittelen. Missä muualla ensimmäisten sukellusten aikana näet mustekaloja, leijonakaloja, jättiläismerikilpikonnan ja ison barracudan? Muita eksoottisuuksia, joita Bunakenilla voi nähdä ovat mm. erilaiset hait ja jättiläissmpukat."

Jos sukeltaa niin suosittelen matkaa Bunakenille lämpimästi. Vaikka olisi kokenutkin sukeltaja niin uskon ettei tule pettymään, ja viikko saarella vierähtää nopeasti. Paikka sopii kuitenkin vain seurueille, joissa kaikki sukeltavat. Sukeltajien lähtiessä aamulla resortista, ei saarella juuri mitään tapahdu ennen kuin sukeltajat illalla palaavat ruokailemaan.

- Minahasa highland, Pohjois-Sulawesi
Pohjois-Sulawedelle jos menee kannattaa käydä tutustumassa sisämaan antiin. Autolla Manadosta highland resortteihin pääsee muutamassa tunnissa. Kannattaa valita parhaasta päästä, hinnat eivät päätä huimaa. Täällä ihmiset eivät ole kovin kielitaitoisia, mutta tietysti erittäin ystävällisiä. Pohjois-Sulawesi on kristittyä aluetta, mikä puolestaan vapauttaa naisten pukeutumista ja liikkumista.

"Täällä länkkäri oli ajoittain paikallinen nähtävyys. Ihmiset olivat ystävällisiä, ja avoimen uteliaita. Hyvin pian myös selvisi , ettei paikka ollut varsinainen turistirysä. Nähtävyyksiä ei oltu "tuotteistettu". Tämä tarkoitti hyvässä mielessä sitä, että paikat olivat alkuperäisessä tilassaan, ja minkäänlaisia turistihuijareita ei paikoilla pyörinyt. Toisaalta, jos jotain haluaa nähdä, vaatii se hieman etukäteisperehtymistä. Aina ei myöskään ole selvillä ovatko tiet kunnossa tms.Tulee myös muistaa ottaa mukaan retkille omat vesipullot yms. varusteet, sillä myymälöitä ei ole joka nurkalla."

Nähtävää on useammaksi päiväksi. Ainoa tapa kierrellä nähtävyyksi on vuokrata auto ja kuljettaja. Paikalla on myös erittäin värikäs ja vahva kulttuuri, johon kannattaa koittaa paikallisten avustuksella tutustua.

"Resortista olisi myös järjestynyt opas, mutta päätimme, että kuljettaja riittää. Ja hyvin mielestäni riitti. Kuski osasi englantia, ja oli halukas vastailemaan kysymyksiin. Jossain vaiheessa hieman huvitti, että Indonesian saarilta löytyy joka puljusta englantia puhuvia ihmisiä, kun taas Shanghaista niitä saa etsiä kissojen ja koirien kanssa."

Tarjontaa kaupallisella puolella ei paljoa ole, mutta toisaalta myös hinnat ovat erittäin edulliset. Ja ruoka hyvää. Voin suositella Minahasa highlandiä lämpimästi omatoimisille matkailijoille. Voittaa Balin mennen tullen.

- Manado, Pohjois-Sulawesi
Pohjois-Sulaweden pääkaupunki, missä myös lentokenttä sijaitsee. Kaupunki on aika tyypillinen Aasialainen keskikokoinen kylä. Nähtävyyksiä ei paljoa ole, mutta koska Manado toimii pysäkkinä monille paikkallisillekin matkailijoille, on kaupungissa suht hyvä valikoima hotelleja. Suosittelen valintaa hienommasta päästä, sillä hintataso on todella edullinen, eikä huoneiden kunnosta aina ole takeita.

"Manadosta löytyy hotelleja joka lähtöön. Muutama ehkä ylitse muiden. Ja taas huoneen upgradaus kannattaa."

Vaikka Bunaken onkin suosittu sukelluskohde turistien keskuudessa, ei Manadossa juuri valkonaamoja pyöri. Uteliaisiin katseisiin ja välillä outoonkin käyttäytymiseen maalta tulleiden ihmisten osalta saa varautua.

"Tavoitteena oli loman viimeisinä päivinä laiskotella altaalla. Ilmeisesti allaskulttuuri oli kuitenkin paikallisille todella vieras, ja altaalla makoillessa sai välillä paljon kummastunutta yleisöä. Sama ihmettely jatkui ostoskeskuksissa. Varsinkin lapset tuijottivat ja osoittelivat avoimesti. Ja kauhean kiinnostuneita oltiin, että mitä se valkonaama ostaa... Ja hauskaa oli."

Täälläkään ei englanninkielen taito ole itsestäänselvyys, mutta ihmiset ovat mukavia ja avuliaita. Manadossa on hyvä paeta muuta maailmaa muutaman päivän verran matkalla Bunakenille tai Minahasa highlandiin, mutta varta vasten en kaupunkiin lähtisi suunnistamaan.

"Manadolla on oma karismansa, vaikkei kaupungilla ole tarjota paljoa nähtävää. Uima-altaalta oli hyvät näkymät kaupungin yli, ja pohdittua tuli millaista olisi asua ja elää Indonesiassa."

- Kupang, Länsi-Timor
Kupangiin lentää muutamassa tunnissa ainakin Jakartasta ja Balilta. Länsi-Timor on yksi Indonesian köyhimpiä alueita, eikä saarelta varmaan löydy mitään mikä olisi turistin ulottumattomissa rahallisesti. Isomman haasteen taas aiheuttaa löytää edes keskitasoista majoitusta. Täällä jos jossain huone on tarkastettava ennen maksua.
Ihmiset ovat identeetiltään hieman erilaisia kuin muualla Indonesiassa, mutta alkujäykkyyden jälkeen iloisia ja avuliaita. Huolimatta Australian vaikutuksesta, ei englanti ole yleisesti puhuttu kieli.

"Länsi-Timor ja Kupang olivat todella positiivinen yllätys. Ihmiset olivat alkukankeuden jälkeen mukavia ja avuliaita. Nähtävyydet ovat pieniä ja ei kaupallisia, mutta ne olivat ok. Saaren muilla osilla olisi ilmeisesti paljonkin annettavaa, ja siinä missä Kupang ei ole erityisen kaunis kaupunkin, sen ympräillä olevat pikkukylät ovat varsin värikkäitä. Kupang oli kuitenkin mainettaan parempi, ja ympäristö erittäinkin luonnollisessa tilassa. Toki välillä autossa poppi soi 150 db ja paikalliset polttivat ketjussa, mutta ei mitään mitä ei sietäisi. Hotellihuoneen kanssa on oltava tarkkana, mutta toisaalta valikoimaa riittää. Haluan ehdottomasti vielä joskus tulla takaisin ja piipahtaa myös itäpuolella saarta."

Kupang tarjoaa nähtävää muutamaksi päiväksi, ja koko saarella nähtävää on useammaksi viikoksi. Auton ja kuljettajan vuokraaminen kiertelyyn on ainoa vaihtoehto. Ennen syrjemmälle siirtymistä kannattaa varastot täydentää Kupangissa, sillä kaupungin ulkopuolella valikoimat ovat huomattavasti heikommat.

"Meidän piti täydentää varastojamme, ja olimme kysyneet löytyisikö jostain kauppaa mistä saisimme pyyhkeet, hyttysmyrkyt, juomat ja paperia kaikki samasta paikasta. Flombamorista kuulema löytyi mitä vain. Noh, ehkei sieltä aivan mitä vain löytynyt, mutta paikallisittain valikoima oli kattava."

Kupangin rannat ovat likaisia ja eivät sovellu uimiseen. Muualla saarella asiat saattavat olla toisin. Mikään rantaloma kohde Länsi-Timor ei varmastikaan kuitenkaan ole. Saarella pääsee tutustumaan vähemmistökansoihin ja luonnonihmeisiin, vielä aika koskemattomassa tilassa. Mahdollisuus mikä Kaakkois-Aasiassa on käymässä vähiin. Paikka sopii hieman aikaisempaa matkailukokemusta omaaville matkailijoille. Täällä pienestä ei tule hätkähtää. Saari on erittäin mielenkiintoinen ja tarjoaa varmasti jotakin uutta kokeneemmallekin matkailijalle. Itse varaisin seuraavalla kerralla useamman viikon aikaa ja lähtisin kiertelemään saarta myös Itä-Timorin puolelle.


Singapore
Varmasti yksi Aasian helpoimmista kohteista. Lentäen suoraan Shanghaista noin neljässä tunnissa. Helppouden lisäksi Singapore on erittäin kallis verrattuna muuhun Kaakkois-Aasiaan. Hotelli kannattaa valita joko joen rannan ravintola-alueiden lähettyviltä Marinasta tai liike-elämän ja kauppojen keskittymästä Orchid roadilta.
Singaporessa nähtävää ja puuhattavaa on runsaasti ja yleisesti puhuttu englannin kieli helpottaa liikkumista ja asiointia. Yksi suosituimmista nähtävyyksistä on varmasti Singaporen kuuluisa eläintarha.

"Eläintarhaa oli mainostettu, niin eläin, kuin katsoja ystävälliseksikin. Aitaukset olivat isot, mutta siitä huolimatta eläimiä näki hyvin. Aitoja ei ollut, vaan eläinten vapaa kulku oli estetty syvillä ojilla ja muilla rakennelmilla, jotka oli taitavasti naamioitu. Yösafarilla valaistus oli rakennettu niin että vaikutelma pimeydestä säilyi, ja valoa oli juuri tarpeeksi eläinten näkemiseen. Eläintarhasta jäi hyvä fiilis (sateesta huolimatta), ja yösafari oli kokemisen arvoinen."

Eläintarhan lisäksi päivä vierähtää nopeasti Sentosan huvittelusaarella.

"Toinen ”täytyy kokea” nähtävyys oli Sentosa-saari. Sentosa on singaporelaisten pieni huvittelusaari. Saarelle pääsee autojen lisäksi lautalla ja köysirataa pitkin. Saaren nähtävyyksiin kuuluu mm. perhospuisto, Singaporen historiasta kertova näyttely, näköalatorni, kelkkamäki, 4D-teatteri, delfinaario, soiva lähde, hiekkaranta ja meriakvaario. Ajanpuutteen vuoksi jouduin hieman tekemään valintoja, ja päätin kokeilla kelkkamäkeä, 4D-teatteria, vierailla perhospuistossa ja lopettaa visiitti seitsemän aikoihin alkavaan suihkulähde-esitykseen."

Singaporen tarjonta on kuin missä tahansa länsimaalaisessa miljoonakaupungissa. Ja hinnat samaa luokkaa. Koska valikoimat ovat kuitenkin hyvät kannattaa shoppailu niiltä osin, mistä puutetta esim. Kiinassa on.

"Singaporen keskustan nähtävyksiin kuuluu mm. rannassa sijaitseva Merlion patsas, Suntec Cityn Fountain of Wealth (maailman suurin suihkulähde?), hotelli Rafflesin Long bar ja tietysti Singapore slingit. Singapore joen rannassa on iltaisin kaikenlaista tapahtumaa, ja ranta on Boat Quayn, Robertson Quayn ja Clarke Quayn kohdilta täynnä ravintoloita. Hinnat ja menut laidasta laitaan. Joen rannassa sijaitsevien ruokapaikkojen lisäksi etniset alueet, kuten Chinatown ja Little India tarjoavat todella herkullisia elämyksiä edulliseen hintaan. Oma lempparini oli intialainen kasviscurry banaaninlehdillä tarjottuna."

Singaporessa liikkuessa kannattaa hyödyntää maan hyvää julkista liikennettä. Tietysti liikkumista myös helpottaa maan pieni koko. Saari on helposti viikossa koluttu.

"Liikkuminen Singaporessa on ehkä maailman helpointa. Metrot, bussit ja taksit ovat kaikki turisteille helppoja vaihtoehtoja. Aikataulut löytyvät englanniksi, ja lippujen myyntiautomaatit toimivat samalla kielellä. Lisäksi asemilta löytyy henkilökuntaa joilta voi kysyä neuvoja. Takseja on saatavilla hyvin, paitsi tietysti aasialaiseen tapaan silloin kun sataa vettä tilanne on toivoton. Tämän johdosta sateenvarjo osoittautui hyväksi kapistukseksi."

Singapore on varmasti menettänyt osan viime vuosituhannen lopun loistostaan. Ja muun Aasian länsimaalaistuessa nopeasti ei tämä paikka enää tarjoa niin erityistä fiilistä kuin ennen. Singapore on kuitenkin helppo paikka kokemattomalle matkailijalle kokea Aasia pähkinän kuoressa, turvallisesti ja kodikkaasti.

"Toki elämää Singaporessa helpottaa englannin kieli, jota kaikki taksikuskeista lähtien puhuvat. Ja ihmisten kohteliaisuus ja länsimaiset käytöstavat. Eksotiikkaa etsivän matkailijan on Singaporeen kuitenkaan turha suunnata. Singapore tuntui olevan laimeampi versio kaikesta, eikä sillä tuntunut olevan mitään omaa. Kiinalaiset eivät olleet aivan niin kiinalaisia, intialaiset eivät aivan intialaisia, thai-ruoka maistui laimeammalta kuin Bangkokissa, Gado-Gado ei ollut yhtä pähkinäistä kuin Indonesiassa, eivätkä ihmiset aivan pysty tavoittamaan englantilaisten kohteliaisuutta tai saksalaisten täsmällisyyttä. Chinatownin kiinalaiset silkkituotteet näyttivät kovasti samoilta kuin Shanghain kaduilla, mutta miten ne olisivat olleet samoja, koska hinta oli moninkertainen? Eikä ilmassa enää leijunut jännittävä muutoksen ilmapiiri, joka saa kaupungin sykkimään vuorokauden ympäri. Kuten Shanghaissa. Kaupunki oli aivan kuin pysähtynyt, vaipunut uneen. Säännöistä lipsuttiin, koska rangaistuksia ei enää kukaan jaksanut vaatia. Hinnat olivat korkeampia kuin naapurimaissa, vaikkei kukaan oikein enää osannut selittää miksi. Minulle Singapore oli pettymys. "

Sopii helppoa kaupunkilomaa hakeville matkailijoille. Erittäin hyvä kohde lapsiperheille. Viikko Singaporessa riittää hyvin.


Filippiinit (yksi lyhyt kaupunkilomalla ja kaksi kertaa kierrelty maata useamman viikon ajan)

- Manila, (käyty 2 kertaa)
Tämä surullisenkin kuuluisa Filippiinien pääkaupunki on tehnyt molemmilla kerroilla todella hyvän vaikutuksen. Shanghaista Manilaan pääsee suoralla noin 3,5 tunnin lennolla. Koska kaupungista löytyy kaikkea laidasta laitaan kannattaa majoitus valita Makati-alueelta, joka on expattien ja bisneselämän keskittymä. Täynnä hienoja ostoskeskuksia ja ravintoloita.

"Manilassa kannattaa suorittaa jonkin verran valintaa alueen, ja majoituksen suhteen. Ihan jo senkin takia, että ruuhkat voivat olla aikamoiset. Koska kyseessä oli lyhyt visiitti, niin lentokentän läheisyys oli yksi kriteeri majoituksen valintaan. Toisaalta kahden viikon matkailun jälkeen budjettia ei ollut enää paljoa jäljellä, jotenPeninsulat ja Shangri-Lat saattoi unohtaa. Outoa kyllä, toisin kuin Indonesian sisarkaupungissa Jakartassa, täällä hotellihuoneiden hinnat olivat aika kovia. Keskitasoisesta hotellista löytyi kuitenkin varaa valita huonetyypistäkin. Päädyin siis Makatiin, Manilan Beverly Hillsiin. Liiketoiminnan keskittymään, jossa rikkaat ja ulkomaalaiset käyvät toissa ja asuvat suljetuilla asuinalueillaan aitojen takana (Bel Air 1 & 2). Olin siis kaukana Manila Bayn kuuluisista sumuisista (=saasteisista) auringon laskuista, ja Tondosta, Aasian tiheimpään rakennetusta slummialueesta."

Käytännössä kaikki puhuvat englantia. Liikkuminen tapahtuu joko taksilla tai Jeepneyllä. Tässä tulee kuitenkin muistaa ilman kaupunkituntemusta Jeepneyt voivat olla hankala valinta, vaikka paikalliset ovatkin ystävällisiä ja avuliaita. Manilassa liikkuminen missä tahansa yksin yöllä ei ole täysin suositeltavaa.

"Historiastaan johtuen on Filsuissa englanninkielen asema aivan toista luokkaa, kuin muualla Kaakkois-Aasiassa. Englanninkielisen kirjallisuuden lisäksi päätimme hyödyntää maan kaksikielisyyttä piipahtamassa elokuvissa. Harvinaista herkkua Kiinassa asuville."
Manilassa nähtävää on pitkäksi viikonlopuksia ja loppu viikko kuluu hotellin allasalueella oikein rattoisasti. Manilan historialliset nähtävyydet ovat tutustumisen arvoiset.
"Manilasta monilla matkailijoilla on huonoja kokemuksia, ja monet ohittavat kaupungin kiireellä. Itselleni Manila kuitenkin osoittautui Bangkokin veroiseksi viikonloppukohteeksi. Ilmasto on ympäri vuoden hyvä, hinnat vielä muutakin Kaakkois-Aasiaa alhaisemmat, historiallisia nähtävyyksiä mukava määrä, palvelukulttuuri hengissä ja tarjontaa niin ravintoloissa, kuin ostospaikoissa löytyy."

Hinnat ovat suht edulliset ja tarjonta hyvää. Shoppailun voi keskittää kätevästi Makatin useisiin ostoskeskuksiin: Greenbelt 1-5, Ayala Centre, Atrium ja Glorietta 1-3.

"Kadut ja ostoskeskukset olivat suht siistejä, ilmassa leijuvasta pölystä huolimatta. Ja niin kuin kaikkialla Filippiineillä, ihmiset avoimia, nauravia, ystävällisiä ja puhuivat loistavaa englantia. Ruoka oli edullista ja maittavaa, sekä juomat tarpeeksi isoja. Uusin lempparini: vihreä mango margarita , lurps!"

Manilan visiitin voi hyvin yhdistää rantalomaan jollain muulla saarella. Suosittelen kaupunkia muuhunkin kuin lentokoneen vaihtoon. Kaupungin tarjonta on laajaa ja hinnat esim. Bangkokia alhaisemmat. Kaupungilla on myös paljon tarjottavaa itsestäänkin esim. pitkäksi viikonlopuksi. Aliarvostettu ja helppo matkakohde, joka sopii melkein kaikille tervettä matkailijajärkeä omaaville.

- Puerto Galera, Mindoro
Puerto Galera on kuuluisa niin sukelluskohteena kuin 24/7 aukiolevista baareistaan. Galerassa ei ole lentokenttää, ja parhaiten sinne pääsee ottamalla autokyydin Manilasta Batangaksen satamaan, ja siitä veneellä kohderannalle. Automatka kestää noin 2 tuntia, ja vene matka noin tunnin. Hotellit melkein poikkeuksetta järjestävät kyydin.

"Sanoisin, ettei pimeällä veneily ole riski sinällään, mutta, jos kuljetusta ei ole järjestetty etukäteen, on Batangaksen satama kovin hiljainen öisin. Siinä tapauksessa on parempi jäädä hotelliin, joko Manilaan tai Batangakseen, ja ottaa aamulla vene rantsulle. Me kuitenkin seilasimme kohtuullisessa säässä suoraan resorttiin."

Suoritin sukelluksen jatkokurssin täällä, ja paikka oli siihen oikein sopiva. Vedenalainen maailma ei kuitenkaan ollut kauhean vaikuttava, jos ajatellut tulevansa vain huvisukeltamaan viikoksi. Rannat eivät myöskään sovellu kauhean hyvin uimiseen, ja rauhaa ja hiljaisuutta etsivien on parempi valita jokin yksinäinen resortti rantojen ulkopuolelta.

"Ensimmäinen majapaikkamme oli valittu rannan ja sukellusmahdollisuuksien perusteella. Ranta oli Big Laguna, jonka vieressä sijaitsivat isommat ja vilkkaammat Small Laguna ja Sabang Beach. Venematkan päästä muita suosittuja rantoja on mm. Coco Beach ja White Beach."

Palvelut ovat pitkälle jalostetut rannan hotelleissa, mutta paljoa nähtävää Galeran ympäristö ei tarjoa.

"Oriental Mindoron rannat ovat Boracayn jälkeen varmasti Filippiinien suosituimmat turistirantakohteet, joten ravintoloista, sukelluskeskuksista ja vesiurheilu mahdollisuuksista ei ole pulaa. Syksy on ehdottomasto low season aikaa tässä osassa Aasiaa. Taifuunikausi päättyy virallisesti syyskuun lopussa, mutta lokakuun alun kelit saattavat olla hyvinkin vaihtelevia. Lämpöä kuitenkin riittää ympäri vuoden!"

Ilman aikomusta suorittaa sukelluskurssi en tänne lähtisi pelkästään sukeltamaan.

"Sukelluskohteet sijiaitsivat kaikki lähellä rannikkoa, ja keskuksella oli useita veneitä käytössään, joten päivisin saattoi melkolailla suunnitella sukelluksensa omien halujensa mukaan. Ryhmät olivat pieniä, ja siirtymiseen kului vähän aikaa. Veneessä ei siis tarvinnut turhia hikoilla eikä palella. Ajoittain sukelluksilla virtaus oli turhankin voimakas, mutta yleisesti olosuhteet olivat hyvät. Tällä kertaa en onnistunut polttamaan kuin pienen alueen sormesta (mikä lie meduusa). Vedenlämpötila Puerto Galeran vesissä on tasaisesti 28 astetta ympäri vuoden, ja näkyvyys on kohtalainen. Siis varmasti hyvä verrattuna esim. Suomen vesiin, mutta edelleenkään Bunakenia voittanutta ei tällä saralla ole löytynyt. Näkyvyys oli siis kymmeniä metrejä, ei kuitenkaan mitenkään ääretön."

Toisaalta jos seurueen kaikki jäsenet eivät sukella voi tämä olla oikein oiva kompromissi.

"Puerto Galeran ympäristö on helppo lomakohde. Tämä oli toinen visiittini Filippiineillä, ja sanoisin että pidin kuitenkin enemmän Leyten koskemattomuudesta. Erityistä viihdetarjontaa turisteille oli sieltä turha etsiä, mutta nähtävyydet ja luonto olivat vaikuttavampia kuin itäisellä Mindorolla. Lisäksi rannat ovat Puerto Galeran lähistöllä osittain pilattu valjastamalla ne lukuisten kaupustelijoiden, kymmenien sukelluskeskusten ja satojen veneiden käyttöön. Toisaalta Mindoro tarjoaa enemmän mahdollisuuksia aktiivilomailuun ja shoppailuun."

Liikkuminen tapahtuu yksinomaan veneillä, joten tänne matkaavien pitää sietää jonkin verran veneissä keikkumista. Muutoin sanoisin kohteen olevan helppo, jos nyt ei kuitenkaan kauhean antoisa, kaikille matkailijoille. Mitään suurempaa eksotiikkaa on täältä turha hakea, mutta syrjäisemmät resortit uima-altaineen sopivat hyvin myös lapsiperheille, vaikka perinteistä rantalomaa täältä onkin turha tulla hakemaan.

- Sogod Bay, Leyte
Leytelle lennetään Manilan kautta. Saaren lentokenttä löytyy Taclobanista, mistä matkaa jatketaan taksilla resortteihin. Koko saari on aika tasaisesti asutettu, tosin asumukset ovat kaupunkien ulkopuolella aika vaatimattomia. Resortteja on levittäytynyt ympäri rantalinjaa, ja luksusvaihtoehtoja lukuunottamatta valikoimaa löytyy laidasta laitaan. Saaren kaupallinen tarjonta ei ole kaksinen, mutta toisaalta hinnat ovat halvat.

"Sukelluskeskuksia saaren eteläosista löytyy useita, ja myyntivalttina toimii valashaiden bongaus. Keskuksista suurin osa sijaitsee rannalla, joka on kauttaaltaan meren rantaan huuhtomien korallin palasten peitossa. Iltaisin tuuli yltyi aikaimoiseksi puhuriksi, mikä vilvoitti ilmaa mukavasti ja karkotti vähäiset hyttyset. Sukelluskeskusten lisäksi rannalle on majoittunut useita karaokebaareja. Aina ei siis tarvinnut istua iltaa oman resortin kuppilassa. Kaiken kaikkiaan ensi vaikutelma oli todella hyvä, ja sellaisena se säilyi koko resortissa vietetyn ajan. Loistava paikka! So good."

Tämä on ollut toiseksi paras sukelluskohde missä olen käynyt. Näkyvyys on hyvä, ja tietysti vesissä uiskentelevat valashait ovat ehdoton vetonaula.

"Sukellustoverini kehuivat näkyvyyttä, pehmeitä ja kovia koralleja sekä kalojen runsautta. Itselleni nousi mieleen muistikuvat Bunakenin lähes rajattomasta näkyvyydestä, värikkäistä koralleista ja ympärillä pyörivistä trooppisten kalojen parvista. Leytellä näkyvyys oli kyllä hyvä koko matkani ajan (10-30 m), mutta ei se pystynyt kertaakaan lyömään laudalta Bunakenin superkirkkaita vesiä."

Muutakin nähtävää saari tarjoaa, joten sanoisin että paikka sopii hyvin myös seurueille joissa kaikki eivät sukella. Tosin sukelluksille lähdetään aamulla ja koko päivä vietetään usein veneessä ja resorttiin palataan iltapäivällä. Paikka on erityisesti paljon sukeltavien suosiossa ja kolme sukellusta päivässä on täällä enemmän sääntö kuin poikkeus. Valashait myös houkuttelevat paikalle vedenalaisesta valokuvauksesta innostuneita, ja taisinkin olla ainoa jolla kameraa ei ollut mukana. Saarella ei juuri ole takseja, mutta kaikenlaisia mopokyytejä löytyy. Pyörän voi myös vuokrata itselleenkin pariksi päiväksi, jolloin nähtävyyksien kiertely sujuu vaivattomammin.

"Lähimpänä sukelluskeskusta sijaitsi Padre Burgosin kaupunki (?). Siellä oli siis lähdettävä käymään. Nopsalla kyselykierroksella resortin paikallisilta työntekijöiltä tuli aika selväksi, ettei tuossa kylässä ollut juurikaan mitään sen kummallisempaa nähtävyyttä. Hieman kauempana sijaitsevaa Maasinin kaupunkia paikalliset uskalsivat suositella hieman innokkaammin. Jos vuokraisin moottoripyörän voisin kuulema ajaa Padre Burgosin läpi Maasiniin."

Kuten muuallakin Filsuissa, täälläkin melkein kaikki puhuvat englantia. Ruoka oli erittäin hyvää, vaikka aina ihan kaikkea ei aina ollut saatavilla. Ihmiset ovat kuitenkin paljon avoimempia ja uteliaampia kuin Manilassa. Paikallisten kanssa jutustelu on yhteisestä kielestä johtuen oikein mukavaa ajankulua. Ihmisten ystävällisyys kompensoi sen ettei kaikki aina aivan sujunut odotetusti. Viikko sukeltaessa vierähtää nopeasti. Suosittelen paikkaa myös hiljaisuudesta ja rauhasta nauttiville. Oikein mielenkiintoinen ja rentouttava lomakohde.


- Tacloban, Leyte
Taclobaniin, Leyten saaren pääkaupunkiin pääsee ainakin Manilasta muutamassa tunnissa. Hotellivaihtoehdot ovat keskinkertaisia, ja huone kannattaa tarkastaa ennen maksua. Kaupunki on pieni ja kaikki hotellit on nopeasti käyty läpi autolla.

"Filippiineillä on noin 90 miljoonaa asukasta, mutta Leyten saarella niistä vain noin 1,7 miljoonaa. Leyte ei ole varsinainen turistien top ten kohde Filippiineillä, vaikka sukellusvedet tässä pahamaineisen Mindanaon saaren vieressä sijaitsevassa saaressa ovat loistavat. Sijainti on kuitenkin kaukana Manilasta tai Cebusta, ja sukelluksen lisäksi turisteille nähtävää on tarjolla kovin vähän. Saaren ollessa vielä suht "koskematon" on omatoiminen matkailu kuitenkin antoisaa ja suositeltavaa. Ei merkkiäkään huijareista ja rosvoista joihin mm. Manilan matkailija joutuu varautumaan. "

Englanti on laajalti puhuttu, mutt aivan kaikki eivät sitä kauhean hyvin osaa. Mutta ihmisten ollessa ystävällisiä asiat hoituivat.

"Filippiineillä melkein kaikki puhuvat englantia ainakin jonkinlaisella korostuksella. Mutta meidän kusksi nyt sattui olemaan yhtä kielitaidoton kuin virkaveljensä Shanghaissa.Joten kiersimme siis seitsemisen Lonely Planetin suosittelemaa hotellia, kun saavuimme Taclobaniin. Muutaman hotellin jälkeen tuli selväksi ettei hotellihuoneelta kannata kummia odotella. Milloin lämmintä vettä ei tullut huoneeseen, milloin ikkunan takana oli rakennustyömaa, milloin torakat juoksivat vastaan kun huoneen ovi avattiin. Kierroksen lopuksi päädyimme suht hyvätasoiseen keskustahotelliin mistä otimme isoimman ja kalleimman huoneen mitä löytyi. Tarkoittaen siis n. 20 neliön huonetta, ainoastaan hieman homeisella kylppärillä, josta löytyi ainoastaan yksi torakka. Hinta 60 euroa yö."

Tacloban on Imelda Marcosin vanha kotikaupunki, ja nähtävyydet pyörivät sotahistorina lisäksi hänen ympärillään. Nähtävää riittää muutamaksi päiväksi. Uima-altailusta tai rantalomailusta ei Taclobanissa kannata haaveilla, joten reissu kannattaa yhdistää lomaan jossain saaren eteläkärjen resorteista. Kokonaisuutena muutamakin viikko vierähtää saarella nopeasti. Kohde sopii omatoimisille matkailijoille, ja on helppo ja mielenkiintoinen paikka lomailla.

- Sohoton, Samar
Samarin saari on yhdistetty Leyten pohjoiseen kärkeen sillalla, joten siirtyminen tapahtuu kätevästi Jeepneyllä tai omalla autolla. Leyten luonnonihmeiden ollessa rajalliset, tarjoaa Sohoton luonnonpuisto oivan päivämatkakohteen. Majoitusvaihtoehdot ovat kuitenkin alueella varsin vaatimattomat ja vähäiset, joten päivä matkan ollessa ajallisesti mahdollinen suosittelen yöpymistä Taclobanissa.

"Taclobanin ihmeet oli suurimmaksi osaksi nähty, ja mieli teki trooppisen luonnonhelmaan. Leyten saarelta löytyy muutamakin luonnonpuisto, mutta Taclobania lähin puisto sijaitsee Leyten pohjoispuolella olevalla Samarin saarella. Lonely Planet on ohjeistanut miten tuonne Sohoton-nimiseen puistoon Taclobanista pääsee (Tacloban ei ole mikään turistikeskus, joten pakettiretkistä on turha haaveilla). Paikallinen tursti-info oli vielä jopa vahvistanut kirjan tiedot, joten ei kun matkaan!"

Toki jos haaveilee useamman päivän patikointiretkistä, kannattaa majoittua Baseyhin. Huoneet täytyy tarkastaa ennen maksamista.

"Samarin saarella sijaitsevassa Sohoton luonnonpuistossa voi patikoinnin lisäksi ihmetellä mm. tippukiviluolia. Patikointi ei houkuttanut, mutta jalka vipatti luolien suuntaan. Eli LP auki ja tutkailemaan miten Sohoton luoliin pääsisi tustustumaan. Teoriassa yksinkertaista, jeepney Maasinin bussiasemalta, hypätään pois kyydistä Baseyssä, mennään maksamaan pakolliset maksut kylän turismitoimistoon, joka järjestää kyydin ja oppaan. Eli eikun bussiasemalle. "

Jos Taclobaniin asti menee olisi sääli olla käymättä Sohotossa. Sen verran hieno ilmestys luola värikkäine oppaineen oli. Myös veneajelu luolille tarjosi loistavan mahdollisuuden katsella joenvarren kaunista luontoa.

"Sohoton luonnonpuisto oli varmastikin Taclobanin nähtävyyksistä hienoin. Matkaa Sohoton luolalta olisi voinut jatkaa muihin luoliin, mutta päätimme palata Baseyhin tässä vaiheessa, sillä emme tienneet mihin aikaan viimeinen kuljetus Taclobaniin lähtisi. Baseyssä kun ei ole mitään muuta nähtävää, joten yöpyminen siellä ei houkuttanut. "

Visiitille Samariin on hyvä varata yksi pitkä päivä. Jos kaikki sujuu mutkattomasti menee reissu nopeammin, mutta takuita siitä ei ole. Kun Leytella poistutaan kaupungeista ei englanti enää ole yleisesti puhuttua, eikä kaupallista tarjontaa turisteille juuri ole. Matkan sujuvuus riippuu paljon siitä kuinka nopeasti löytää oikean Jeepneyn, kuinka lähellä Baasinia osaa jäädä pois kyydistä, kuinka nopeasti löytää kyydin turistitoimistoon, onko turistitoimistossa ketään paikalla yms. Joten vaikka retki olisi teoriassa mahdollista suorittaa esim. 6 tunnissa, niin matkaan kannattaa lähteä aikaisin aamulla. Pimeän tultua ei Jeepneytä enää kulje Sohotolta Leytelle.

Vietnam (yksi pitkä kaupunki loma ja yksi muutaman viikon reissu pohjoisessa)

- Hanoi

Hanoihin ei ainakaan päivittäin suoria lentoja Shanghaista ole, joten matka-aika Honkkarin kautta on kokonaisuudessaan 5-6 tuntia. Hanoissa liikkuminen tapahtuu taksilla, joiden kanssa hinnat on neuvoteltava etukäteen. Kaikenlainen vedätys ja huijaaminen on yleistä. Hotellia valittaessa kannattaa päätyä joko pieneen paikalliseen vanhassa kaupungissa tai sitten kansainvälisiin jätteihin, jotka hienoine uima-allas alueineen sijaitsevat syrjemmällä. Jos aikaa on niin suosittelen tutustumaan kumpaankin vaihtoehtoon. Tällä tavoin pääsee tutustumaan aivan erilaisiin puoliin Hanoista.

"Ihastuin kuitenkin Vietnamiin heti (taas). Hotellimme oli vanhassa kaupungissa, joka kuhisi pyöräilijöitä, autoja, skoottereita ja kaikenlaisia kyydin tarjoajia. "Hey Mister, where you wanna go!". Ilma oli kuuma ja kostea ja olin pitkästä aikaa Kaakkois-Aasiassa. Tyyneen valtamereen verrattuna kaikki tuntui loksahtavan nopsaan kohdalleen, ja neuvottelut takseista, retkistä, junalipuista ja lennoista sujui kuin sitä olisi tehnyt koko ikänsä."

Ihmiset olivat ystävällisiä, mutta kaupustelijat olivat muuta maata agressiivisempia. Kaupoissa länsimaalaisten tuotteiden tarjonta ei ollut samalla tasolla kuin Ho Chi Minhissä. Nähtävyyksiltäänkään Hanoi ei tarjonnut aivan muun maan tasoisia elämyksiä.

"Ehdimme tutustua Hoan Kiem-järven ympäristöön, Army museoon, HCM museoon, Fine arts museoon, Kirjallisuuden temppeliin, HCM masoleumiin, Vesinukketeatteriin, Lenin puistoon, St. Joseph katedraaliin ja Hoa le vankilaan."

Mukavaa vaihtelua museoihin ja valokuvanäyttelyihin sodasta tuo paikallinen vesinukketeatteri, jota kannattaa käydä katsomassa jos Hanoihin tulee.

"Luonnollisestikin suurin osa Vietnamin nähtävyyksissä pyörii maan sotien ympärillä, ja muutaman valokuvanäyttelyn nähtyään alkavat nähtävyydet nopeasti toistamaan itseään. Kaupunkien ulkopuolelle on lukuisia taistelupaikkoja, joihin turisteja rahdataan joskus päivien matkojen takaa. Ennen lähtemistä näille fiilistelymatkoille, kannattaa kysysä itseltään mitä matkalta odottaa. Usein matkan päässä on vain tyhjä pelto, yksinäinen bunkkeri ja muutama valokuva. Täytyy olla todella kiinnostunut taistelupaikoista, jos näitä peltoja jaksaa kierrellä."

Hanoissa hyvää vietnamilaista ruokaa täytyy hakea paikallisten suosimista ravintoloista. Turisteille paljon mainostetut ruokapaikat olivat järjestään pettymyksiä.

"Itselleni parhaat kokemukset ja elämykset Hanoissa tulivat vanhan kaupungin kaduilla, kierrellessä järven rantaa ja nauttiessa paikallisesta ruuasta. Mitä ei kyllä ollut helppo löytää. Aluksi pyörimme toisten turistien suosimissa paikoissa, mutta kokeilut olivat enemmän tai vähemmän epäonnistuneita. Sitten lähdettiin poikkeamaan hieman pääkaduilta, ja ruoka alkoi olla huomattavasti maukkaampaa. Kyllä sitä chiliä, limeä, korianteria, inkivääriä ja sitruunaruokoa olla pitää! Ehdottomana suosikkina Vietnamista edelleen Pho bo - lihakeitto."

Hanoi on vielä suhteellisen edullinen, ja aika helppo kohde matkustaa. Ihmiset puhuvat englantia monissa paikoissa, joten liikkumisen suhteen ongelmia ei ole odotettavissa, muuten kuin tinkaamisen suhteen. Yöelämä on tiukkaan säännösteltyä, ja tarjonta varsin niukkaa kuten muuallakin Vietnamissa. Varsinaisten vetonaulojen puuttuessa sanoisin että pitkäviikonloppu Hanoissa riittää. Hanoista on kuitenkin hyvät kulkuyhteydet niin muualle Vietnamiin kuin naapurimaihinkin, joten yhdistäen johonkin muuhun paikkaan on kaupunki kyllä tutustumisen arvoinen.

- Ho Chi Minh (käyty 2 kertaa)
Toisin kuin Hanoihin, Ho Chi Minhiin pääsee päivittäin suoralla lennolla Shanghaista joka kestää noin 3,5 tuntia. Ho Chi Minhissä matka jatkuu taksilla, ja vaikkei tinkaaminen ole Hanoin tasoa, niin kannattaa hieman tarkastella mitä se taksin mittari näyttää.

"Ho Chi Minh (kuten Kiinan, Venäjän ja Korean toverit kaupunkia kutsuvat), tai Saigon (kuten kapitalistinen maailma kaupunkia kutsuu), osoittautui hiljaisemmaksi ja pienemmäksi kuin mm. Shanghai, Hong Kong, Jakarta tai Bangkok. Runsaalla kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen paljoudella liikenteen kaoottisuus onnistui kuitenkin vetämään vertoja isommillekin aasialaisille serkuilleen."

Suosittelen hotellia keskustasta, sillä silloin pystyy kiertämään kaupunkia kätevästi kävellen.

"Ho Chi Minhin keskusta ei ole suuren suuri, ja sen talsii yhdessä päivässä jo useampaan kertaan ympäri. Ostokset pystyy keskittämään kätevästi muutamille pääkaduille ja marketteihin, joista kuuluisin lienee Ben Thanh."

Ho Chi Minhin ilmapiiri on jopa Hanoita kansainvälisempi. Ranskalaisten, amerikkalaisten ja kiinalaisten vaikutus näkyy katukuvassa useissa paikoissa. Englanti ja ranska ovat yleisesti puhuttuja kieliä, ja melkein jokainen osaa myös muutaman sanan kiinaan.

"Nopealla silmäyksellä näki että kiinalaisten vaikutus oli suuri. Kiinalaisia ravintoloita Shanghai-tyyppisellä menulla löytyi joka kulmasta. Myös Vietnamin kielestä löytyy runsaasti kiinasta lainattuja sanoja. Kuten myös marketeista löytyi runsaasti Kiinasta tuotuja tuotteita."

Ho Chi Minh ei ole Aasian edullisimpia kaupunkikohteita, mutta edelleen huomattavasti halvempi kuin esim. Singapore. Täällä tarjolla on hyvää länsimaalaista ruokaa ja juomia, ja paikallisten herkkujen löytäminen muualta kuin katukeittiöistä oli haasteellisempaa.

"Hotelli oli aivan HCMC:n ytimessä joten baarit ja raflat olivat lähellä. Espanjalaisessa ravintolassa oli hyvä aloitella iltaa, jonka jälkeen seurasi lyhyt baarikierros, mm. vanhassa tuttavuudessa Apocalypsessa tuli taas käytyä. Meno ei puolessatoista vuodessa ollut juurikaan muuttunut. Eikä Vietnamin lainsäädäntö. Jo Hanoissa olimme saaneet todeta että puolen yön jälkeen on turha avointa baaria etsiä. Jos on sisällä jossain raflassa niin voi saada henkilökunnan puhuttua ympäri tarjoilemaan juomista esim. yhteen asti. Mutta se tehdään sitten pimeässä ja suljettujen ovien takana. Yöelämällä ei Vietnamissa edelleenkään juhlita."

Itse kaupungin nähtävyydet on kierretty muutamassa päivässä. Ne ovat mielenkiintoisempia kuin esim. Hanoissa, mutta samalla tavalla kuin siellä, pyörivät maan sotahistorian ympärillä.

"Muutamaa päivää enempää ei itsekseen tullut kaupungilla pyörittyä tämän loman aikana. Jo heti toisena päivänä vuorossa oli opastettu kaupunkikierros. Koska Ho Chi Minhillä on historiansa niin ranskalaisten kuin amerikkalaistenkin kanssa, keskittyi kaupunkikierros paljolti siirtomaavallan aikaisiin, ja sen jälkeisiin tapahtumiin."

Ho Chi Minhin ympäristö tarjoaa myös paljon nähtävää, kokemisen arvoisia ovat ainakin Vietnamin sodan aikaiset Cu Chi-tunnelit. Ho Chi Minh on myös lähellä Mekong deltaa, joten päiväretki joen suistoalueelle on mahdollinen. Retkineen ympäristöön sanoisin että Ho Chi Minhissä vierähtää viikko helposti. Ja kaupunkiloman voi yhdistää muutaman tunnin ajomatkan päässä oleviin rantalomakohteisiin, jolloin matka sopii paremmin lapsiperheillekin.

- Halong Bay
Halongin kaupungin edustalla on kuuluisat kalkkikivisaaret, joiden lomassa risteilee lukuisia turistialuksia. Matka Halongille kestää noin 2,5 tuntia bussilla Hanoista.

"Kasin aikoihin hypättiin pikkubussiin ja taas mentiin. Pomppuisa matka meni nopeasti alta kolmen tunnin, ja istuttuamme odotuskahvilaan satamassa, meidät tultiinkin pian poimimaan laivalle. Saimme kuulla että viidestä hytistä vain kolme oli varattuna, joten ruuhkaa ei laivalla ollut odotettavissa. Tällekin reissulle, useimmat turistit olivat varanneet yhden yön, mutta me olimme päättäneet nauttia Halong Bayn kivimuodostelmista kahden yön ajan. Päälaiva teki joka päivä saman reissun, joten toisen päivän aamuna meidät siirrettäisiin päiväveneelle, joka veisi meidät avomeren tuntumaan tutustumaan ruuhkattomampaan Halong bayhin."

Itse Halong city ei tarjoa paljoakaan, eivätkä kaupungin rannat ole uimakelpoisia. Mutta risteily oli kyllä joka taalan arvoinen. Hanoissa on kylkikyljessä matkatoimistoja, jotka kauppaavat matkoja mm. Halong Baylle. Hinnat ovat samat, mutta ovat tietysti sidoksissa siihen minkä aluksen valitsee. Laivalla on yhteiset ateriat, erikoisruokavaliot huomioidaan. Juomat tulee ostaa laivalta, ja hinnat ovat luonnollisestikin mannerta kalliimmat. Risteilyt ovat todella helppoja "seuramatka"-tyyppisiä retkiä. Hintaan kuuluu kuljetus Hanoista ja takaisin, ja koko ajan on valmis aikataulu ja ohjelma, sekä matkassa englannin/ranskankielinen opas, joka kertoo mitä seuraavaksi tulee tehdä. Ei kun aivot narikkaan ja löhöilemään kansituoliin!

- Sapa
Halongin tavoin Sapaan pääsee Hanoista, mutta matka on hieman pitempi ja vaivalloisempi. Hyvin se sujuu yöjunalla, joka tosin on erittäin äänekäs ja hidas. Autolla matkan tekee lyhyemmässä ajassa, mutta silloin aika menee päivällä autossa istuen 5-6 tuntia.

"Sapa on viime vuosina tullut suosituksi alkuperäiskansoista, joita kaupunkin kaduilla valeltelee. Nämä värikkäät pienet tummat ihmiset ovat opetelleet ahkerasti englantia, ja kauppaavat ulkomaalaisille käsitöitään.Sapan ympäristokylät on myös valjastettu turistien vaellusreiteillä, ja paikalliseen elämänmenoon on hyvä mahdollisuus tutustua. Useat toimistot kauppaavat elämysmatkoja, joissa yövytään paikallisessa perheessä, mutta me kuitenkin päätimme valita kiinalaiselta kuulostavan hotellin majapaikaksemme (sitä se Kiinassa oleskelu teettää, siitä tulee riippuvaiseksi)."

Sapassa kannattaa valita hotelli kaupungin keskustasta, jollei etsi täydellistä eristyneisyyttä. Kaupunki on pieni, eikä kauhean vilkas, joten keskustassakin on varsin rauhallista. Keskustan kiertää muutamassa tunnissa. Ihmiset ovat todella mukavia, eivätkä yhtä agressiivisia kauppaamaan ja tinkimään kuin Hanoissa. Sapa poikkeaa Hanoista toki monin tavoin. Viileämmän ilmaston lisäksi, ruokakulttuuri keskittyy enemmän riistaan ja muihin grillattuihin ruokiin. Erittäin herkullista. Hinnat olivat Hanoita hieman edullisemmat.

"Sapasta jäi hyvä mieli, ja se jäi lyhyelle listalle kohteita, joihin blondi voisi mielellään eksyä myöhemminkin. Useimmat matkailijat viettävät Sapassa vain yhden yön, mutta itselleni kaksikaan yötä ei ollut tarpeeksi. Luonnon lisäksi parasta olivat ihmiset, jotka poikkesivat niin kiinalaisista kuin Hanoin vietnamilaisistakin."

Sapan nähtävyydet perustuvat alkuperäiskansoihin ja luontoon, joka on poikkeavaa muusta maasta pohjoisen ja korkeamman sijainnin vuoksi. Itse Sapassa pitkä viikonloppu on ideaalinen, niin että ehtii tehdä muutaman lyhyemmän "vaelluksen". Jos mielii vaeltaa kunnolla, niin majapaikat on valittava matkan varrelta ja Sapaa toimii vain lähtö- ja paluupisteenä. Tällöin viikonkin matka voi olla paikallaan.

Laos
- Luang Prabang

Ei oikeastaan hajuakaan kuinka Luang Prabangiin pääsee Shanghaista. Todennäköisesti kahden välilaskun kautta. Itse tulin Hanoista suoralla lennolla.

"Luang Prabang siis sijaitsee melkolailla keskellä Laosin pohjoisosaa. Odotin jotain aika eksoottista, mutta toisin kävi. Luang Prabangista on tullut selvästikin uusi hot spot Aasian matkailussa, sillä sinällään mitättömässä kylässä kuhisi kaikenlaisia matkailijoita. Reppureissaajat löysivät vielä paikan charmin, mutta eläkeläisryhmät olivat jo kovaa vauhtia tulossa. Ja hinnat nousussa. Laosin mainostetusta halpuudesta ei olut merkkiäkään. Eikä kyllä köyhyydestäkään. Luang Prabangissa oli helppo unohtaa että nyt oltiin yhdessä Kaakkois-Aasian köyhimmistä maista."

Luang Prabangissa ei tinkaaminen juuri onnistu, ja hinnat ovat sovittuja. Valuutaksi käy thai bahtit, jenkkien taalat tai paikallinen kip. Hinnat ovat myös huikean korkeat verrattuna muihin maihin. Siinä missä auton ja kuljettajan saa päiväksi 2,5 eurolla Indonesian saarilla, maksaa samainen rötiskö ja kuski 40 taalaa yhdelle matkalle Luang Prabangissa. Ihmiset ovat siis kuitenkin köyhiä, ja tulee muistaa että täällä raha menee valtiolle.

"Mutta kaikki oli myös selvästi säädeltyä ja kontrolloitua. Hinnat sovittuja, eikä villiä kyydintarjoajaa yms. löytynyt. Kaikesta odotettiin pulittavan taaloja, ja usein vielä runsaasti. Jaksoimme kuitenkin pitää puolemme, tietäen että tuossa maassa ei mikään voi maksaa mitään, sen todellakin ollessa huomattavasti esim. Vietnamia köyhempi. 40 taalan taksikyytejä on tälle blondille turha tulla Aasiassa kauppaamaan."

Luang Prabangin keskusta on pieni ja sen kävelee päivässä jo useaan kertaan läpi. Ei ole välttämättä huono vaihtoehto valita hotellia keskustasta, jolloin kalliit kyydit välttää. Toinen vaihtoehto on sitten valita isompi hotelli kauempaa keskustasta. Keskustan ulkopuolella sijaitsevat hotellit ovat korkeampi tasoisia, palveluja on tarjolla ja uima-allasalueet ovat kauniita ja hyvin hoidettuja.

"Hotellin valinta oli ollut vaikeaa. Pallottelimme ökyilylinjan jatkamisen ja turistiryhmähotellien välillä. Päädyimme maltilliseen vaihtoehtoon hieman kaupungin ulkopuolella, mikä teki liikkumisen vaikeammaksi ja kalliimmaksi, mutta osoittautui tyydyttäväksi ratkaisuksi."

Luang Prabang on kuin tekemällä tehty mallikappale Laosia, ja kaikki joiden kanssa turisti on tekemisissä puhuvat englantia. Yleisesti en tiedä kuinka kielitaitoisia ihmiset maassa ovat. Kaupungin nähtävyydet pyörivät temppeleiden ympärillä, mutta lähistöltä löytyy luonnon nähtävyyksiä moneen lähtöön. Mekong-joki virtaa kaupungin läpi, joten jokiristeilyt ja matka buddha-luolille on kokemisen arvoista. Paikka sopii helppoa lomaa kaipaaville, jotka ovat valmiita siitä helppoudesta myös maksamaan. Kauhean korkeaa tasoa tai laajaa valikoimaa on silti turha odottaa. Ympäristöineen Luang Prabangissa voisi viettää viikon kierrellen nähtävyyksiä. Paikallinen ruoka oli sekoitus kiinalaista ja thaimaalaista, ja jos noiden maiden keittiöistä pitää, niin laosilainenkin ruoka on ok. Keskustassa tarjolla on myös länsimaalaista ruokaa, jonka taso vaihteli rajusti. Tulijaisia voi osteskella katumarkkinoilta, mutta mitään paikallista en onnistunut löytämään. Kaikki tuotteet olivat joko kiinalaisia tai thaimaalaisia. Ja tietysti kovemmilla hinnoilla, kuin alkuperämaassa vastaavat saa hankittua.


Kamputsea
- Siam Reap
Sama juttu kuin Luang Prabangin kanssa, eli en tiedä kuinka kätevimmin Shanghaista tänne pääsee, mutta onnistuu varmasti yhdellä vaihdolla ainakin Ho Chi Minhin kautta. Siam Reap on melkeinpä sama asia kuin Angkorin temppelit (joista itse Angkor Wat on vain yksi). Eli yksi maailman kuuluisimmista nähtävyyksistä. Kannattaa siis tulla turistisesongin ulkopuolella, vaikka vähän satelisikin.
Siam Reap ei ole kovin iso, ja liikkumisen voi hoitaa mopotakseilla. Myöskään Angkorin temppelit eivät ole kaukana kaupungista, joten autoa ei juurikaan tarvita. Hotelli kannattaa valita läheltä ravintolakatua, koska kaikki yöelämä ja herkulliset ruuat sijaitsevat siellä. Hinnat ovat vielä todella edullisia, ja valikoimat hyvät. Täällä on hotelli valinnassa taas mahdollisuus upgradaukseen.
Kaupungissa on muutamia museoita liittyen maan surkeaan lähihistoriaan, mutta Angkorin temppelit ovat ne jotka sinne vetävät.

"Ta Prohmista tuli itse Angkor Watin ohella yksi suosituimista temppeleistä ja päivittäin sadat turistit haluavat kuvauttaa itsensä raunioilla luikertelevien puunjuurten kanssa. Olin ostanut Pre Rupilta temppeleistä kertovan kirjan kaupustelijalta, mikä osoittautui matkan parhaaksi hankinnaksi. Hieman tiedot tietysti vuosien varrella olivat vanhentuneet, mm. kirjassa temppeleihin suositellaan kulkureittejä, mutta käytännössä kaikissa suosituimmissa temppeleissä on nykyisin varsin ohjatut ja yksiselitteiset reitit. Joihin osiin temppeleitä ei enää pääse sortumavaaran vuoksi, ja osa reiteistä on jo sortunut jättäen jälkeen entisten hallien sijasta vain kivikasoja."

Siam Reap oli aika täydellinen yhdistelmä mukavia ihmisiä, loistavia nähtävyyksiä, tasokkaita hotelleja ja edullista herkullista ruokaa ja juomaa.
En tiedä paljoakaan paikallisesta ruuasta, mutta ravintolakadulta sai herkullisia kansainvälisiä ruokia. Ja juomia. Paikalliset ovat yltiöystävällisiä, ja tinkaaminen sujui aina hyvässä hengessä. Kaikki puhuivat ainakin hieman englantia.

"Kaiken kaikkiaan Kambutseasta, ihmisistä, Siem Reapistä ja Angkorin temppeleistä jäi todella hyvä fiilis. Ehdottomasti haluan mennä käymään Kambutseassa toistenkin, ja Siem reap tulee olemaan varmasti listan yläpäässä kohdetta valittaessa. Temppeleissä voisi viettää enemmänkin aikaa, eikä kaikissa tietenkään tullut edes käytyä."

Siam Reap ei taatusti petä ketään. Sopii myös lapsiperheille, ja hotelleissa valinnanvaraa löytyy. Angkorin temppeleissä viikko vierähtää nopeasti. Ja jos haluaa antaa itselleen löhöilypäiviä, suosittelen parin viikon matkaa. Loistava lomakohde.


Malesia
Malesia oli ollut jo jonkin aikaa matkalistalla, kun sinne vihdoinkin lyhyelle lomalle lähdettiin.
- Kuala Lumpur
Shanghaista KL:ään Malesian pääkaupunkiin pääsee noin neljässä tunnissa koneella. KL on kalliimpi kuin muut alueen pääkaupungit Singaporea lukuunottamatta. Kohtuuhintaan tavallisen hotellihuoneen kuitenkin saa liike-elämän keskittymästä kaksoistornien lähettyviltä.

"Vajaassa päivässä ei KL:ssä paljoa juhlita. Bisnessalue kaksoistornien ja Menaran välissä oli ainoa millä ehdimme pyörimään. Nopsaan kierrettynä alue vaikutti siistiltä, hienolta ja helpolta liikkua. Tosin kauhean kauas hotellista ei tarvinnut mennä niin jalkakäytävät kapenivat, ja pian huomasi kävelevänsä pikatien reunaa. KL ei ehkä ole jalankulkijan unelma, varsinkaan jos hotelli on syrjemmällä."

Muuhun hintatasoon nähden hotellihuoneen voi siis saada suht edullisesti. Liikkumiseen kannattaa varata aikaa runsaasti, sillä kaupunki ei suosi jalankulkijaa, ja usein taksi on ainoa vaihtoehto perille pääsemiseksi. Ja kaupunki on Bangkokin lailla kuuluisa ruuhkistaan. Taksit ovat myös hintavia verrattuna muihin alueen maihin.

"Hotellia kannattaa siis valita huolella, loistava sijainti ei välttämättä tarkoita huippuhintoja. Vaikkei Malesia mikään halpistaivas olekaan."

Oma yhden päivän visiittini oli aivan liian lyhyt, vaikkei KL:ssä kauheasti nähtävyyksiä olekaan. Ruokaa oli tarjolla laajaskaala kaikenlaista aasialaista, mutta muslimimaan ollessa kyseessä oli alkoholitarjonta hintavaampaa ja mahdollisesti hotellien ulkopuolella rajoittuneempaa. Englannilla pärjäsi erittäin hyvin ainakin keskustan alueella, ja asiointi oli vaivatonta. KL ei varmastikaan tarjoa suuria elämyksiä, mutta ihan kelpo loman saa hotellin uima-altaalla aikaiseksi jo pitkässä viikonlopussa. Sopii myös lapsiperheille. Suosittelisin kuitenkin kaupunkiin tutustumisen yhdistämistä rantalomaan, jossain Malesian kuuluisista rantakohteista.

- Kota Kinabalu
Kota Kinabalulle lentää joko suoraan Hong Kongista muutamassa tunnissa tai KL:n kautta. Itse kaupunki ei ole kaksinen, ja suosittelen hotellin valitsemista kaupungin ulkopuolelta. Valittavina on lähinnä isoja ketjuhotelleja Kota Kinabalun lähistöllä tai pieniä resortteja useamman tunnin ajomatkan päässä Borneon viidakoissa.

"Vuoren juuressa paistatteli itse Kinabalun kaupunki, mutta me olimme matkaamassa syrjemmälle. Kitabanulla valinta tehdään kaupunkihotellien ja syrjemmässä sijaitsevien resorttien välillä. Koska tavoitteena oli pitkä viikonloppu rannalla, niin silloin oli valittava rantahotelli. Kinabalun keskustassa ei rantoja ole."

KK:n läheiset rannat eivät kovasta aallokosta johtuen houkuttele uimiseen, mutta edustan saarilta löytyy varsin viehättäviä päiväretkikohteita. Tosin mahdollisuuksia Borneolla on laidasta laitaan. palvelut ovat pitkälle jalostettuja, ja saarella on hyvät mahdollisuudet tutustua alueen luontoon.

"Borneolla on kaikkea. Mutta useimmat asiat eivät ole aivan niin ilmaisia kuin muualla Kaakkois-Aasiassa. Mutta jos hieman rahaa löytyy, ei puuhaamisesta tule loppua. Kylpylöiden, hierontojen ja uima-altaiden lisäksi voi lähteä vaeltamaan itse vuorelle, sukeltamaan kirkkaisiin vesiin läheisille saarille, laskemaan kuohuvia (ja vähemmän kuohuvia) koskia, shoppaamaan kaupungin markkinoille tai lentää visiitille moikkaamaan orangeja."

Borneo on kuuluisa sukellusmahdollisuuksistaan. Itse sukelsin vain KK:n edustan saarten vesissä, ja vaikka näkyvyys oli kohtalainen ei nähtävää juuri ollut. Tarina on kuitenkin kuulema toinen kauempana KK:sta sijaitsevilla kohteilla.

"Borneon itäpuolella taas sijaitsee yhdet maailman parhaista sukellusvesistä. Tai näin mm. Jacques Cousteau on kehaissut. Siis juuri se sama paikka mistä Jolon panttivankien viidakkoloma sai alkunsa. Mm. Sipadanin saari on lähempänä Joloa kuin filippiinien lähimmät saarikohteet. Olin harkinnut pitempää lomaakin (no joo, salama ei näissä tapauksissa yleensä iske kahdesti), mutta niin ihanalta kuin saarten sukellusvedet näyttivät, niin saarimajoitukset taas eivät olleet niinkään houkuttelevia. Niinpä siis tingimme sukellusten laadusta."

Välimatkat Borneolla ovat yllättävän pitkät, ja päiväretket tehdäänkin osittain pienkoneilla. Hintataso on korkea muihin alueen vastaaviin saarikohteisiin verrattuna, mutta toisaalta valikoimat ovat myös aivan toista luokkaa.

"Kinabalu oli helppo pikalomakohde. Ei halvimmista halvin, mutta sovitut hinnat säästivät aikaa tinkaamiselta. Toisaalta pitkällä lomalla ollessa olisivat fiksatut hinnat saattaneet alkaa nyppimään, mutta lyhyellä lomalla vähää aikaa ei tee mieli käyttää takseista tinkaamiseen. Mutta pitempää lomaa suunnitellessa suuntaisin ehkä kuitenkin Malesian niemimaan puolelle. Kota Kinabalu on kliininen ja hauska. Rentouttava ja ennalta-arvattava. Ei siellä koe suuria seikkailuja, mutta eipä se varmasti petäkään."

KK on helppo ja miellyttävä kohde, missä näkemistä ja tekemistä riittää noin viikoksi. Suunnistamalla johonkin syrjäiseen sukellusresorttiin voi lomaa venyttää muutaman viikon pituiseksi. KK:n lähistön isot ketjuhotellit sopivat loistavasti lapsiperheillekin, siinä missä syrjäisemmät resortit voivat tyydyttää omatoimimatkailijan seikkailunhalua. KK ja Borneon saari kokonaisuudessaan tarjoaa varmasti kaikille jotain.

10.4.09

Suomi suomalaiselle - 3 ensimmäistä viikkoa

Ja miltäs nyt tuntuu? Kuusi viikkoa Suomessa 2,5 Aasiassa vietetyn vuoden jälkeen. Yleisfiilis on hyvä. On todella kiva olla taas töissä, uusi asuntoni oli odotettua siistimpi, on ollut ihanaa tavata kavereita ja nyt alkaa kaikki käytännön asiat olla hoidettu.Tuntuu jo tavallaan etten olisi ikinä ollutkaan poissa. Ja tuntuu että Shanghaista olisi tosi pitkä aika. Kaikki ei ole tietenkään mennyt putkeen, koskapa sitä menisi. Tässä fiiliksiä ekan kolmen viikon ajalta.

Kaikki alkoi tietysti muutosta uuteen asuntoon. Kirjoitin vuokrasopimuksen ja sitten kohti uutta kotia. Satoi räntää ja oli 0-keli. Kaikki meni sujuvasti siihen asti kunnes pääsin asunnolle. Ulko-ovenlukko oli rikki eikä avaimella päässyt sisälle. Takaoveen ei kumpikaan avaimistani käynyt. Ovessa oli koodi, vaikka vuokraajalta sitä kysyessäni oli ilmoitettu ettei mitään ovikoodia ole. Soitin huoltoyhtiöön ja nainen oli sitä mieltä, että kyllä se ovi aukeaa kun vaan vähän nytkyttää avainta. Ei paljoa kiinnostanut oliko lukko hajalla vai ei. Sain kuitenkin ovikoodin ja eikun sisälle. Ketään ei lähetetty korjaamaan lukkoa. Asunnon ulko-ovikaan ei meinannut aueta, ja ihmettelin jo että onkohan turvalukko käytössä ja mistähän sen avaimen saisi. Mutta ei, ovi aukeaa kun sitä vähän potkii. Muutin tavarat sisälle, ja tein pienen pintapuolisen siivouksen, mutta muutoin asunto oli siistissä kunnossa. Huomasin illan päätteeksi kun tuulettelin että toisen huoneen ikkuna ei mene lukkoon. Soitin päivystykseen missä ilmoitettiin, että mitäs jos vaan kokeilisit nytkyttää sitä. Sain kinattua ärsyyntyneen huoltomiehen paikalle. Kun hän saapui en saanut ulko-ovea sisältä käsin auki. Hetken potkimme ovea molemmilta puolin kunnes se vihdoinkin aukeni. Ikkuna saatiin pienellä voitelulla kuntoon.

Seuraavana aamuna oli neuvottelut työpaikalla. Kurkku oli hieman kipeä, mutta muuten kaikki ok. Lämpötila oli plussan puolella ja keli aurinkoinen. Uusi työnkuvani ja palkka saatiin sovittua ja lähdin shoppaamaan. Kävin tavallisessa kaupassa ja hankkimassa asukaspysäköintiluvan keskustan alueelle. Aluksi uutta osoitettani ei näkynyt tietokannassa ja soitin väestörekisteriin. Olin koittanut tehdä tilapäisen muuttoilmoituksen loppuvuodeksi niin että kotikuntani olisi siihen asti Helsinki. Mutta tämä ei tietenkään käynyt. Tilapäisen kotikunnan vaihdon voi tehdä vain Suomesta Suomeen (mikä idea siinäkin nyt sitten on). Arvatenkaan mitään perusteluja ei annettu. Voin siis virallisesti asua Helsingissä tilapäisesti, mutta siitä ei tule kotikuntaani, vaan kotikuntani on edelleen Shanghai. Mutta koska olen suomalainen Suomessa niin jollekin kunnalle asiani on sälytettävä, ja se on siis edelleen viimeinen vakituinen asuinkuntani ennen Suomesta lähtöä eli Espoo.

Odotin töiden alkua jo innolla. Seuraavana aamuna kävin hammaslääkärissä ja hankin verokortin. Koska maksan verot Espooseen niin veroprosenttini on pienempi kuin Helsingissä. Palkasta jää siis enemmän käteen. Ei hassumpi diili. Mutta on Suomessa kyllä karsea verotus (ja mitä sillä saa?). Kannattaa pitää tämä mielessä kun laskeskelee itselleen uutta palkkaa.

Iltapäivällä liu´uskelin Astralla Ikeaan (talvikelissä ajaminen on muuten tosi vaarallista huonoilla talvirenkailla 2,5 vuoden ajamattomuuden jälkeen). Osteskelin puuttuvia asioita maltilla, ja lisäksi hankin 2 kpl lipastoja. Ei ollut kätevää. Paketit painoivat n. 50 kg per paketti. Ilmoitin varastomiehelle, että en mitenkään saa liikutettua pakettia ja että voisiko sen purkaa osiin. Ei kuulema voi ennen maksamista. No pyysin miestä sitten viemään sen kassalle. Ei jaksanut varastomieskään nostaa pakettia. Sain ostokset tehtyä, mutta seuraava ongelma oli auto. Jouduin jättämään ostokset valvomattomina kun hain auton lastauslaiturille. Jostain varmaan todella pätevästä syystä Suomessa Ikeassa ei kärryjen kanssa pysty menemään parkkipaikalle. Aikamoisten ponnistelujen, ja piiitkän ajan päästä olin saanut levy levyltä kannettua asiat autoon, ajettua kotiin, kannettua tavarat takaoven kautta palo-ovelle, ajettua auton pois, kannettua tavarat hissiin, hissistä ulos ja lopulta sisälle. Kokosin ekan lipaston ja sitten työillallinen kutsui.

Ihmiset olivat yllättyneitä, mutta iloisia. Kaikki olivat hyväntuulisia ja oli hauskaa. Namaskaarin buffet-illallinen on muuten tosi hyvä. Lähdimme tyttöjen kanssa vielä jatkamaan. Hetken ehdin istua ja odottaa pöytään tarjoilua,kunnes muut vinkkasivat minutkin suunnistamaan kohti tiskiä. Siis eihän täällä mitään palvelua saa. Lopetttelimme illan ajoissa ja kaikki toivottivat minut tervetulleeksi maanantaina.

Kurkku oli entisellään, eli erittäin kipeä. Lisäksi olo oli hieman nuhainen. Mutta tänään luvassa oli takaisin Suomeen ilta! Kokosin DVD-soittimelle tason ja kylppärin kärryn. Peseskelin Ikean tekstiilejä. Nyt kun kaapit alkoivat olla kunnossa sain vihdoinkin purettua viimeiset tavarat. Sitten alkoikin jo olla aika lähteä iltapaikkaan. Ilta oli todella hauska, kaikki kyselivät aika paljon, ja lisäksi saimme juteltua muistakin yhteiskunnallisista asioista. Myös Suomen tilanteesta.

Kurkku oli lauantaina parempi, mutta enää ei tullut ääntä. Kaverini arveli jotain kiinalaista kulkutautia ja ehdotti täyttä karanteenia, mutta en ihan lähtenyt ideaan mukaan. Keli oli vaihteeksi ok, märkä, mutta plussan puolella. Hain kulma Siwasta tilaamani verhot (Siwa on postin noutopiste). Illalla kävin ulkona syömässä kavereiden kanssa ja kyselin lisää kuulumisia. Koitin puhua mahdollisimman vähän. Ilta oli siitä huolimatta hauska, ja sain kuulla enemmän henkilökohtaisia tarinoita kun paikalla oli vähemmän ihmisiä. Lopettelimme ajoissa, koska en oikein pystynyt puhumaan.

Huolimatta lauantain himmailusta su aamuna ääntä ei tullut laisinkaan. Lisäksi oli alkanut flunssa. En jaksanut koota huonekaluja enkä tehdä juuri muutakaan, vaan koitin lääkitä ääntäni mm. kahdella kylvyllä. Ääni ei oikein ollut palautunut ja aloitin siis työt todella käheenä. Tunnin lämmittelyn jälkeen alkoi palaverirumba, joka päättyi vasta viiden jälkeen. Ääntä ei lähtenyt koko päivänä, nuha oli paha ja yskä sitäkin raastavampi. Seiskan aikoihin pääsin kauppaan ostamaan lisää lääkkeitä ja ilmankostuttimen. Nenästä alkoi kesken päivän tulla niistäessä välillä verta, niin että oli pakko mennä palavereista niistämään vessaan sillä verta alkoi välillä valumaan ihan hulvattomasti. Ekan päivän palaverit menivät siis intialaisten koodareiden parissa. Äänettömyys ja veri se vasta olisikin tehnyt säväyksen. Illalla päätin nauttia ekaa kertaa lempparistani eli Kotipizzan pizzasta. Se hieman paransi :-)

Heräsin yöllä useasti, ja joka kerralla vasen silmä oli muurautunut umpeen. Silmä oli tulehtunut. Kävin aamulla aikaisin Mehiläisen päivystyksessä ja sen jälkeen apteekissa. Tiistaista oli varattu reilusti yli puolet palavereille. Ääni oli kaamea, silmä melkein ummessa ja punainen, yskin, palelin ja ravasin vessassa niistämässä nenää. Palavereiden jälkeen sain ekan ihka oman tehtävän (!), jota aloitellessa meni seitsemään. Illalla yskitti aivan karmeasti ja söin nouto kiinalaista, ja lohdutin itseäni Kiinasta tuomalla chilipaputahnalla.

Yöllä yskitti niin paljon ettei saanut nukuttua. Aamulla huomasin että tulehdus oli levinnyt myös toiseen silmään. Ääni oli jo parempi, kurkku oli vielä kipeä, ja nuha ehkä pahempi kuin aikaisemmin. Lisäksi korvaa särki. Päätin hoitaa loput käytännönasiat kuntoon ja aloin soittelemaan. Olin saanut vuokranantajaltani laskun vuokrasta, joka oli jo maksettu. Soitin laskutukseen ja puoli tuntia väännettyäni ongelmaa rautalangasta pääsimme yhteisymmärrykseen. Sitten soitin luottokorttiyhtiöihin vaihtaakseni osoitteen. Halusin vaihtaa laskutusosoitteen, mutta pyysin jättämään vanhan osoitteen johonkin lisätietokenttään, jotta se olisi sieltä saatavissa myöhemmin. Ei kuulema ole kuin kaksi kenttää joista toinen on kotiosoite ja toinen laskutusosoite. No ok, laitetaan kodiksi Kiina ja laskutukseksi Suomi. Ei kuulema käy, koska koti ei voi olla ulkomailla (tämä vakava harhakäsitys tuntuu olevan tässä maassa yleisesti vallalla). No olisiko jotain lisäkenttää jos haluaa toisen osoitteen. Ei ole, mutta osoitteille on kaksi kenttää. No laitappa se Kiinan osoite sitten siihen toiseen. No mutta sehän ei käy, ja jos asutte ulkomailla niin sitten otetaan kortti kokonaan pois...huutamista noin kaksi minuuttia, jonka jälkeen jostain ilmaantui lisätietokenttä mihin sen toisen osoitteen voi sitten kuitenkin siirtää. No kysyin sitten pin-koodia koska sitä ei minulle ikinä lähetetty. Kerroin myös syyn, joka on etteivät he lähetä korttia tai koodia ulkomaille. Olin pyytänyt kortin Suomeen, mutta en ikinä saanut koodia. Kumma juttu kuulema, ja olenko nyt ihan varma ettei minulla ole pin-koodia. Teki mieli sanoa että no tokihan se minulla on mutta nautin vaan niin paljon tästä puhelusta etten halua lopettaa keskustelua...Noh, se on sitten varmaan kuulema Kiinan postin vika. Mutta uutta koodia ei voida lähettää sillä se voidaan lähettää vain kerran per kortti. Mitä v...? Ilmoitin ettei sitä ikinä ole lähetetty, sillä jos nyt sattui menemään ohi niin hehän eivät lähetä sitä ulkomaille. No nyt sitten päätettiin lähettää uusi kortti ja pin. Koska se on niin kätevää. Amexin kanssa en edes jaksanut yrittää osoitteen säilyttämistä.

Palaverit päättyivät kuudelta. Tein hetken töitä ja seiskan aikoihin lähdin kotiin. Ovella odotti vuokranantajan uusi lasku missä pyydettiin taas maksettaviksi vuokraa joka oli jo kertaalleen maksettu...

Päivät toimistolla alkoivat kulumaan rutiinilla ja käytännön asiat olivat kaikki viikossa hoidettu. Ja sitten sain yllätyspuhelun kukkakaupasta! Jotkut ihanat ystävät olivat lähettäneet minulle todella kauniin kimpun kukkia ja vielä Kiinasta käsin! Jotenkin kaikki viikon vastoinkäymiset unohtuivat ja istuessani olohuoneen sohvalla hymyilin idioottimaisena kukkakimpulle.
Tuli tosi hyvä mieli :-)

Mutta loppujen lopuksi aika pientähän tuo kaikki on. Ehkä tuossa on joitain kulttuurishokin oireita, mutta en oikein tiedä. Kyllä Suomeen paluu suomalaiselle on loppujen lopuksi aika helppoa, jos esim. vertaa Kiinaan muuttoon. Töissä ei ole tapahtunut mitään suurempia muutoksia, tai sitten en ole vielä törmännyt niihin asioihin, mutta jotenkin kun sitä istui koneen ääreen niin toiminta alkoi tulla selkärangasta. On ihanaa oikeasti tehdä jotain taas vaihteeksi.

Tavallaan kaikki on tietysti tapahtunut aika nopeasti, siihen tulee varautua ettei palautumisaikaa juuri anneta. Voi olla ihan hyvä idea tulla maahan muutamaa päivää ennen töihin paluuta. Töissä kaikki toimi niinkuin olisin ollut osa projektia koko ajan. Tietysti se johtuu osaksi siitä, että olin melkein kaikille tuttu entuudestaan. On myös ollut hauska huomata että muistikuvat ihmisistä ovat ne 2,5 vuotta sitten muodostuneet, ja tässä tulee muistaa että niin varmaan ihmiset muistavat minutkin. Ja sitten on hyvä muistaa kuinka paljon itse on muuttunut tänä aikana, ja ymmärtää että muut ovat voineet myös muuttua.

Nyt kun flunssasta on selvitty niin kaikki on aika täydellistä (kukkakimppua myöten!). Yli kuukausi Suomessa takana. Ei harmita että palasin Suomeen, vaikka kaikkia Kiinaan jääneitä onkin jo ikävä :-)

1.3.09

Traveling China

Nyt onkin hyvä tilaisuus tehdä pientä yhteenvetoa 2,5 vuoden aikana kertyneistä matkailukokemuksista. Ja aloitetaan läheltä eli Kiinan alueista ja kaupungeista.

Vesikaupungit:

Kuuluvat Shanghain alaisuuteen ja sijaitsevat 1-2 tunnin ajomatkan päässä Shanghaista. Olen käynyt niistä kolmessa: Zhouzhuang (7 kertaa), Tongli (2 kertaa) ja Zhujiajiao (2 kertaa). Niihin pääsee Ikean lähellä olevan stadionin kupeesta lähtevillä vihreillä turistibusseilla. Tai sitten voi vuokrata auton. Niin kuin käyntimääristä selviää, on Zhouzhuang mielestäni antoisin paikka, ja sinne olen aina vienyt vieraat. Vesikaupungeissa on vanhan tyylisiä rakennuksia kapeiden kanavien varrella. Lisämaksusta on mahdollisuus veneajeluun kanavissa. Joihinkin rakennuksiin pääsee sisälle, ja näytillä on vanhaa esineistöä. Lisäksi Zhouzhuangissa on kaunis buddhalainen temppeli-alue. Alueiden pienet kujat ovat täynnä kaikenlaista krääsää myyviä kojuja, ja hinnat ovat huomattavasti edullisemmat kuin Shanghain feikkimarkkinoilla (valikoimat tietysti hieman suppeammat). Ravintolat ovat perinteisiä kiinalaisia. Zhouhuangin erikoisuus mureaksi haudutettu possun potka on todella herkullista. Zhujiajiaosta lähtiessä voi hypätä mihin tahansa Shanghaihin palaavaan vihreään bussiin, mutta muissa paikoissa lähtöaika on sovittu ennalta. Yleensä vesikaupungissa vietetään 4-5 tuntia ennen paluumatkaa. Liikkuminen kaupungeissa on suht helppoa, mutta muutamia portaita joutuu kiipeämään. Ja varsinkin Zhouzhuangin kujilla tungos on välillä kova. Kaupungit ovat toistaiseksi vielä suositumpia paikallisten turistien keskuudessa, mutta myös muutamiin ulkomaalaisryhmiin olen käynneilläni törmännyt. Jos ei halua olla sidottu bussiaikatauluihin maksaa auton vuokraaminen vesikaupunkivisiitille noin 800 rmb (riippuen tietysti mallista).Vesikaupungit ovat talvisin varsin kolea kokemus ja sateella kostea. Suosittelen menemään vain hyvällä kelillä ja ottamaan mukaan lämmintä vaatetta talvella.

Muu lähiseutu:

Suzhou

Olen käynyt Suzhoussa kaksi kertaa ja molemmat kerrat tilauskyydillä. Shangaista Suzhouhun pääsee junalla ja bussilla, mutta hankkiessamme lippuja ovat junat aina olleet loppuunmyytyjä. Välillä matkustaa runsaasti mm. työssä käyvää porukkaa. Autolla Suzhouhun ajaa parissa tunnissa. Kotipizzan lisäksi kaupunki on kuuluisia puutarhoistaan, silkkimyymälästä ja Tiikeri kukkulasta. Suzhoun kävelykadun varrella on krääsämyymälöitä, jotka ovat edullisempia kuin Shanghaissa. Suzhoun nähtävyyksissä on helppo liikkua, tosin varsinkin Tiikeri kukkulalla joutuu kiipeämään jonkin verran. Kaikkea ei ehdi nähdä päivässä, joten suositeltavaa olisi yön yli reissu.


Hangzhou

Sijaitsee hieman kauempana (ja eri suunnassa) kuin Suzhou. Olen itse matkustanut Hangzhouhun junalla kaikki neljä kertaa, mutta sinne pääsee myös bussilla. Liput on hankittava hyvissä ajoin etukäteen. Autolla Hangzhouhun matka kestää hieman yli kaksi tuntia. Hangzhoussa kuuluisaa on Länsi-Järvi, jonka ympärillä on paljon nähtävyyksiä. Tyypillisiä Hangzhoun nähtävyyksiä ovat temppelit, puutarhat ja pagodat. Osa nähtävyyksistä sijaitsee syrjemmällä, ja niiden kiertämistä varten on hyvä vuokrata auto tai taksi päiväksi. Hotelli kannattaa valita niin että siitä on kävelymatka Länsi-Järvelle. Hangzhoussa nähtävää riittää useammaksi päiväksi, joten esim. pidennetty viikonloppu on varsin sopiva aika. Kaupunki on kuuluisa myös silkistä ja vihreästä teestä, kuten myös useista ruokalajeista. Erityisen herkullista on uunissa tai maakuopassa kypsytetty yrteillä maustettu kerjäläisen kana. Hangzhousta löytyy myös yömarkkinakatu, minkä hinnat ovat Shanghaita edullisemmat. Länsi-Järven ympärillä liikkuminen on helppoa, mutta syrjemmässä olevat nähtävyydet vaativat usein enemmän kiipeämistä.

Muut kaupungit ja alueet:

Peking

Tässä Kiinan pääkaupungissa olen käynyt viisi kertaa, joista kaikki lentäen. Pekingiin pääsee myös yöjunalla, mutta hinta on sama kuin halvimpien lentolippujen. Kaupungissa on paljon historiallista nähtävää joista kuuluisimpia lienee Kiinan muuri, Kielletty Kaupunki ja Kesäpalatsi. Niiden lisäksi kaupungista löytyy useita temppeleitä, museoita ja muinaisten keisareiden hautoja. Kaupungin nähtävyyksissä on periaatteessa helppo liikkua, tosin ajoittain tungos on kova. Kiinan muurille pääsee joissain paikoissa vaunuilla, mutta jonkin verran kiipeämistä siellä on aina tiedossa. Pekingin vuoden 2008 olympilaisten rakennukset ovat avoinna vierailijoille ainakin toistaiseksi. Suosittelen hotellia läheltä Kiellettyä Kaupunkia. Etäisyydet Pekingissä ovat suuret, ja metrolla ei pääse aivan joka paikkaan. Takseja on kuitenkin hyvin saatavilla. Pekingin kulinaristisena herkkuna on tietysti Pekingin ankka, mitä tarjoillaan useissa asiaan erikoistuneissa ravintoloissa. Lisäksi yöruokakadulla voi maistella mm. skorpioneja, torakoita, pässin palleja ja tuhatjalkaisia. Feikkitavaraa voi ostaa lukuisilta Pekingin markkinoilta, jotka ovat Shanghaita hieman edullisemmat. Pekingistä löytyy suomalainen ravintola, joka tarjoaa mm. lihapullia, hernekeittoa ja pyttipannua. Pekingissä viikko vierähtää nopeasti, joten kaupungille kannattaa varata tarpeeksi aikaa.

Xian ja Huashan

Olen käynyt Xianissa kahdesti, joista ensimmäisellä visiitillä vietimme päivän kiipeillen Huashanilla. Xianin suurin nähtävyys on tietysti terrakota-sotilaat. Xianiin menee junalla hieman alle vuorokausi, itse olen matkustanut lentäen. Terrakota-sotilaiden lisäksi Xianissa on muutama temppeli ja torni, mutta niitä mielenkiintoisempi on muslimikorttelin yöruokakatu ja markkinat. Hinnat eivät juuri poikkea krääsän suhteen Shanghaista, mutta ruoka on edullista ja erittäin maukasta. Terrakota-sotilaat on helppo käydä katsomassa taksilla kaupungista käsin. Huashanille pääsee esimerkiksi noin tunnissa junalla. Asemalta voi ottaa taksin vuoren juurelle. Kiipeäminen kannattaa aloittaa aikaisin aamulla, tai sitten voi mennä alimmalle huipulle käysiradalla, jonka jälkeen lähteä kiipeämään ylös päin. Alimmat huiput ovat täynnä kiinalaisia turisteja ja kiipeäminen jyrkkiä portaita pitkin tungoksessa voi olla kelin ollessa huono vaarallista. Suosittelen vain hyväkuntoisille aikuisille. Vuorella on ainakin yksi pieni hotelli, mutta luulen hintojen olevan varsin korkeat, ja varaus on hyvä tehdä etukäteen jos siellä mielii yöpyä. Pelkkään Xianiin riittää hyvin viikonloppumatka. Suosittelen hotellia vanhasta kaupungista lähellä rumpu- tai kellotornia.

Chengdu ja Leshan

Lensimme Chengduun, mistä matkasimme vuokra-autolla Leshanille. Chengdu on kuuluisa pandoista, joita siellä voi käydä katsomassa panda reservaatissa. Vuosittain reservaatti myös toivottaa tervetulleeksi uusia pentueita. Leshanin nähtävyys taas on jättiläisbuddha. Hotelli kannattaa ottaa keskustasta. Koska kyseessä on Sichuanin pääkaupunki voi täällä maistella paikallista tulista ruokaa. Ja pitää mielessä että täällä se on todella tulista. Asiaan auttaa pähkinämaito. Chengdussa ei ole pandojen lisäksi juuri muuta nähtävää, joten matkaan kannattaa yhdistää vierailu Leshanilla. Autolla buddhalle menee muutama tunti Chengdusta. Leshanille kiipeämistä on jonkin verran, joten vierailu buddhalla ei onnistu liikuntarajoitteisilta. Kokonaisuudessaan pitkä viikonloppu riittää tähän reissuun.

Yangtze-joki

Suurin osa risteilyistä alkaa Yichangista ja päättyy Chongqingiin tai toisin päin. Matka ylävirtaan päin kestää neljä yötä, ja toiseen suuntaan kolme yötä. Risteily on varattava ja maksettava etukäteen. Palvelun tarjoajia löytyy useita netistä, mutta käytännössä kaikki myyvät samoja laivoja samaan hintaan. Yichangiin ja Chongqingiin pääsee lentäen. Matka on erittäin vaivaton ja hyttien taso hyvä. Joka päivä on retki maissa ja ohjelmaa laivalla. Ruuat lukuunottamatta juomia kuuluvat hintaan. Temppelivierailua lukuunottamatta retket ovat kevyitä, temppelillä kiipeämään joutuu hieman. Matkailijat koostuvat pääosin ulkomaalaisista turistiryhmistä, mutta varauksen voi hoitaa matkatoimiston kautta itsenäisestikin. Laivoilla ohjelma on englanniksi.

Shenzhen

Hong Kongin rajalla Kiinan puolella. Suurimpana nähtävyytenä mini Kiina ja mini maailma. Molemmat varsin isoja ja viihdyttäviä. Lensin Shenzheniin, mistä taas pääsee lautalla Hong Kongiin ja Macaolle. Shenzhenin alueista syrjäinen Shekou on ehkä miellyttävin ja ravintola valikoima alueella hyvä. Myös lautat lähtevät sieltä. Shenzheniin kannattaa yhdistää matka Macaolle tai siirtyä jatkamaan reissua Hong Kongiin. Pelkästään Shenzenille pitkä viikonloppu riittää.

Macao

Macaolle pääsee lentäen, mutta kätevimmin sen yhdistää Shenzhenin tai Hong Kongin matkaan. Tällöin reissuun menee alle kaksi tuntia lautalla. Macaon nähtävyydet keskittyvät Portugalin vallan ajan historiaan ja tietysti kasinoihin. Macao kilpailee Las Vegasin kanssa maailman suosituimman pelipaikan tittelistä. Macao ei ole suuren suuri ja sen nähtävyydet käy läpi päivässä. Jos kuitenkin mielii viettää aikaa myös kasinolla on hyvä varata aikaa yön yli matkalle. Tällöin majoitus hoituu kätevästi jossain kasinohotellissa.

Hong Kong

Olen käynyt Hong Kongissa viisi kertaa. Hong Kongiin lennetään eikä sinne tarvita Kiinan viisumia (kuten ei Macaoonkaan). Hong Kongissa nähtävää on paljon. Lukuisten museoiden lisäksi löytyy teemapuistoja, huvipuistoja, markkinoita, luontopuistoja, temppeleitä, rantoja ja ehkä kuuluisimpana Peak näköalakukkula. Hong Kong tarjoaa kaikille jotain. Hong Kongissa on kätevää liikkua metrolla, joten hotelli kannattaa valita läheltä pysäkkiä. Itse Hong Kongin saaren puolen vaihtoehdot ovat tällöin hieman kalliimpia, mutta Kowloonin puolelta löytyy linjan varrelta runsaasti myös budjettivaihtoehtoja. Hong Kongissa aikaa vierähtää helposti viikko, ja jos tutkimusmatkat ulottaa pienempiin saariin on syytä varata aikaa enemmänkin. Hong Kongin katumarkkinoilla myydään runsaasti feikkikrääsää, ja hinnat ovat nykyisin Shanghain tasoa.

Taipei ja Kaoshiung

Taiwanille lennetään. Taipein kuuluisin nähtävyys on ehdottomasti Taipei 101 torni, joka on toistaiseksi maailman korkein valmistunut rakennus. Muutoin Taipeissa on muutamia museoita, ja markkinoita. Taiwan ei ole suuri saari ja junalla pääsee muutamassa tunnissa saaren läpi. Kaoshiung on 1,5 tunnin junamatkan päässä Taipeista ja sen suurin nähtävyys on Cijin-saari, joka sijaitsee kaupungin edustalla. Jos Taiwanille menee kannattaa sitä kiertää samalla reissulla jonkin verran. Taipeille muutama päivä on tarpeeksi, ja Kaoshiungille viikonloppu riittää.

Yhteensä Kiinan sisällä on siis tullut tehtyä noin 34 reissua (riipuu vähän miten laskee), joiden aikana 17 eri kaupunkia on tullut nähtyä Shanghain lisäksi. Lempipaikkani on ollut Shanghai, mutta kukapa nyt kotikaupungistaan ei pitäisi. Aika usein kysytään minne kannattaa matkustaa, mutta se nyt riippuu ihan mistä tykkää. Itse pidän kaupungeista, shoppailusta, syömisestä, juomisesta ja kohtuullisesta annoksesta nähtävyyksiä. Tällöin Shanghai on oiva valinta. Toiset tähän tarkoitukseen oivat kohteet ovat Hong Kong ja Taipei.

Jos taas hakee kulttuuria ja historiaa: Peking, Xian, Vesikaupungit
Kiinalaista maisemaa ja puutarhoja: Suzhou, Hangzhou, Leshan
Luontoelämyksiä: Yangtze-joki, Huashan, Chengdu
Lapset: Hong Kong, Chengdu
Kasinot: Macao
Teollisuuskaupungit: Shenzhen, Kaoshiung

Jotain tuli nähtyä, mutta paljon jäi näkemättä. Aina matkailu ei ole niin yksinkertaista, eikä varsinkaan Kiinassa, ja näiden vuosien aika lippuja on koitettu varata myös Lhasaan ja Sanyaa, mutta ensimmäisen tyrmäsi matkailukielto ja toinen oli loppuunmyyty. Korkeiden hintojen takia reissut myös Yunnaniin ja silkkitielle odottavat vielä toteutumistaan. Pohjois-Kiinan matkailussa kannattaa myös panostaa kesäkuukausiin sillä kelit talvella saattavat olla todella kehnot. Esim. vaeltaminen vuorilla voi talvella olla vaarallista.
Mitkä siis jäivät vielä kutkuttamaan mieltä:
Huangshan, Tiibet, Putuoshan, Hainan, Nanjing, Xishuangbanna, Dunhuang