16.2.07

Possun vuosi

Kiinalainen uusi vuosi lähestyy rytinällä ja paukkeella. Täällä vuosi vaihtuu kuunkierron mukaan tänä vuonna 18.2.


Kiinalainen uusi vuosi saa Kiinan lisäksi koko Kaakkois-Aasian liikkeelle. Kiinalaisia kun on levittäytynyt runsaasti tälle alueelle, ja kiinalaiset jos jotkut tykkäävät noudattaa traditioita. Ja uuden vuoden traditio on, että sitä seuraava viikon valtakunnallinen loma pitää viettää suvun parissa.


Eli noin puoli miljardia ihmistä ympäri Kaakkois-Aasiaa haluaa siirtyä parin päivän sisällä paikasta toiseen. Sanomattakin on selvää, että lentokoneet, junat, bussit ja laivat ovat tupaten täynnä. Kiinalaisilla on tapana varata reissut hyvissä ajoin, jopa vuotta aikaisemmin.
Sanomattakin on myös selvää että liikenne onnettomuuksissa kuolee muutaman viikon sisällä hurja määrä ihmisiä.


Kaikenlainen tuotanto ja palvelut ovat seuraavan viikon ajan pysähdyksissä maailman väkirikkaimmassa maassa. Aika siis taas pakata laukut ja siirtyä tyynemmille vesille juhlimaan porsaan vuoden alkua. Seuraavien viikkojen matkasuunnitelma:

Sogod Bay (Leyte, Filippiinit) - Tacloban (Leyte) - Hong Kong

Ohjelmassa sukeltelua, Leyten saaren luonnon ihmeiden kummastelua ja lopuksi shoppailua Honkkarissa.


Hyvää Kiinalaista Uutta Vuotta 2007!
Happy Chinese New Year 2007!

14.2.07

Would you be my...


Hyvää Ystävänpäivää!

Happy Valentine's Day!

13.2.07

Ei nimi miestä pahenna

Ajoittain hieman ihmetyttää kiinalainen, ja kait aasialainen, rentotyyli nimetä liikkeitä ja rakennuksia. Joskus asian varmasti selittää vapaa käännös kiinankielisestä versiosta. Kiinalaisillahan on tapana nimetä asiat aika kornisti. Nimeämisessä suositaan kukkia, jalometalleja ja hyvän onnen eläimiä - tyyliin kultaisen lohikäärmeen ravintola tai valkoisen liljan kampaamo. Englanniksi käännettynä nuo nimet eivät sitten kuulosta aina yhtä hienolta kuin alkuperäiskielellä.

Kiinalaisten baarien mainoslause "best kept secret in town" saattaa kyllä kääntyä itseään vastaan siinä vaiheessa kun kukaan ei ole kuuna päivänä kuullutkaan kyseisestä juottolasta. En myöskään antaisi ravintolani nimeksi "Plan B". Missä se A vaihtoehto sitten on? Ei kiinalaisilla tietystikään ole tajua meidän aakkosista joten ei "B" kai ole sen hassumpi kirjain kuin "A".

Leipäliikkeen nimi "Suprise" saa arvailemaan onko kyseessä topless-tyttö, joka ampaisee synttärisankarin kakusta, vai leipään leivottu torakka. En tiedä kummasta itse yllättyisin enemmän.

Kynnystä käyttää jonkin yrityksen palveluita ei ainakaan laske se että yritys on vuokrannut toimitilansa rakennuksesta nimeltään "Business Center Pinocchio". Minkäs takia sen nuken nenä taas kasvoikaan? Ai ihan varmasti toimitusaika on viikon sisällä...

Henkilökohtaisesti olen myös vältellyt kangasmarkkinoilla teetättämästä vaatteitani kojussa jonka nimi on "Fat girl clothing". Hyväähän ne kait tarkoittavat, mutta olisi siinä voinut ottaa sanakirjan käteen jos haluaa mainostaa valmistavansa vaatteita länsimaalaisen kokoluokituksen mukaan.

Enkä ole vielä uskaltautunut Shanghaissa baariin joka lupaa "free drinks for beautiful people". Veloittavatkohan ne ekstraa jos tiskille ilmestyy harvinaisen ruma asiakas?

12.2.07

Käyrällä

Kiinalaisen uuden vuoden lisäksi lähestymään alkaa tämän blondin Kiinan oleskelun puolivuotispäivä. Loistava aika palata muistelemaan expattien sopeutumiskäyrää.

- Alkuinnostus? Jeps, ehdottomasti. Ja todella kova sellainen. Shanghai on hieno kaupunki!

- Kolmen kuukauden lässähdys. Ehkä jonkinlainen. Ehkä viikon verran. On se tajutonta kuinka hankalaa näille voi olla selittää yksinkertaisimpiakin asioista. Välillä sitä ei edes jaksa aloittaa. Parempi jäädä kotiin katsomaan telkkua. Jos edes se toimii.

- Tasaantuminen. Kyllä aivan selvästi. On tullut paljon rutiineja. Sitä säännöllisen epäsäännöllistä päivittäistä toimintaa. Enää ei aamulla herätessään tarvitse miettiä mitä tekisi. Kalenteri alkaa täyttymään itsestään.

- Puolen vuoden ketutus. Ehkä vielä tulossa. Osa tutuista alkaa pakkaamaan kamojaan, ja muuttaa maasta pois. On siis alettava alusta uusien ihmisten kanssa. Tutut ravintolat ovat sulkeneet ovensa ja tilalla on vain kivikasoja. On etsittävä uudet lempiravintolat.

Samana aikaan kaupungissa huomaa muitakin muutoksia. Autojen torvien tööttäystä ei enää kuule usein. Olenko vain tottunut vai onko liikennekäyttäytyminen muuttunut? Taksikuskit tervehtivät ja hyvästelevät englanniksi. Pidetäänkö kuskeille jotain iltakoulua? Jopa lähikaupan myyjäkin osaa jo tervehtiä englanniksi. Lihatiskillä ei enää tarvitse esittää kanaimitaatiota. Ja hyllylle on ilmestynyt kevyt kermaa ja salsaa. En usko että kuvittelen ihan kaikkea. Tämä kaunpunki muuttuu niin kovaa vauhtia, että sitä on vaikea ymmärtää. Odotan innolla millaisessa Shanghaissa saan viettää vuosipäivää.

9.2.07

Shanghain nähtävyydet 6 - Wild animal park

Lämpötila Shanghaissa on viime aikoina kivunnut 20-25 asteeseen, joten ulkoilu on houkuttanut. Shanghai zoo:ssa tuli käytyä syksyllä, joten nyt suuntana oli Shanghai wild animal park. Puisto sijaitsee Pudongin lentokentän vieressä (=todella kaukana), ja on hieman tuntemattomampi turistien keskuudessa kuin zoo.


Welcome to Shanghai wild animal park!
Puisto oli herättänyt pahennusta paikallisten eläinsuojelijoiden keskuudessa järjestettyään eläinten olympialaisia, joissa mm. karhut oli laitettu tappelemaan keskenään. Kaikesta päätellen puisto kärsii rahapulasta, mikä kait ollut syy tapahtuman keksimiseen. Kansainvälisillä vetoomuksilla ja painostuksella tämä lysti on kuitenkin lopetettu. Netistä löytyi myös arvostelevia kommentteja tarhan eläinten ruokintatavoista, mm. eläviä kanoja oli ilmeisesti syötetty kissapedoille turistien huviksi. Nyt lisätuloja hankitaan kuvauttamalla ihmisiä eläinten kanssa, ja myymällä kävijöille ruokakippoja eläinten ruokintaa varten. Kyllä, täällä saa oikein luvan kanssa ruokkia villieläimiä.

We lemurs like each other.
And we can climb. It was allowed to feed lemurs with bananas sold in the park.
Puistoon on rakennettu safarimainen bussilla kierrettävä alue ja kävelyalue. Bussialueella eläimet eivät kuitenkaan ole vapaasti ja villisti keskenään, vaan kasvissyöjät on eroteltu lihansyöjistä. Jatkuuvuuden kannalta varmasti viisas ratkaisu. Lisäksi lihansyöjälajit on eristetty toisistaan. Puiston kyljessä oli merileijonien esiintymisareena, sekä vinttikoirien kilparata. Sisäänpääsyn hintaan olisi päässyt osallistumaan näihin huvituksiin, mutta aika ei antanut periksi.

What you looking at?

Aivan Serengeti-fiilistä puistossa ei päässyt tavoittamaan, mutta bussikierros oli innostava. Kasvissyöjien alueella urospässit taistelivat keskenään naaraslauman käyskennellessä vieressä. Kirahvi tuli moikkaamaan bussia, eikä leijoniakaan tuntunut hätkäyttävän bussin ikkunasta valokuvia ottavat ihmiset.

Bye-bye friendly giraffe.

Bears and antelopes together. Strange. Or did I just miss too many biology classes?
Bussikierroksen jälkeen oli edessä talsimisosuus. Kojuja ja kioskeja ei alueella juurikaan ollut, ja ainakin yksi alueen kolmesta ravintolasta oli suljettuna. Huvipuistoalueella ei tullut pistäydyttyä, mutta ainakin maailmanpyörä näytti pyörivän enimmäkseen tyhjillään.

I like to hang out.

Chinese favorite. Panda.
Kävelyalueella pääsi tutustumaan mm. kissapetoihin, kädellisiin eläimiin, lintuihin, krokotiileihin, norsuihin ja tietysti pandaan. Pandoja tarhassa olikin kaksin kappalein. Lisäksi tarhasta löytyi eläinlastenalue, missä esiteltiin tarhan pienokaisia. Osa oikein hellyyttäviä, osa lähinnä säälittäviä. Mikäköhän näissä kiinalaisissa on kun ne tuntuu saavan lajin kuin lajin lisääntymään olosuhteista riippumatta?

White tiger. O, what a fur...

There could have been more staff. At least to pick up dead animals.
Cheetah babies seem to like their dog mommy.
Puisto oli eksoottisempi kokemus kuin zoo. Kävijämäärän vähyys saattaa johtua puiston syrjäisestä sijainnista. Ainakaan turisteja ei kalliit taksimatkat varmastikaan houkuta. Paikalliset taas ovat perimätietonaan saaneet selville bussien reitit ja aikataulut, mutta paikallisille asukkailla yksi visiitti tarhaan on varmastikin tarpeeksi. Ehkäpä viime vuosien tempausten aiheuttama maine on myös karkoittanut ulkomaalaisia vierailijoita. Itse en kuitenkaan todistanut mitään hätkähdyttävää (=muista Aasian eläintarhoista poikkeavaa) julmuutta. Sunnuntaikävely villieläinpuistossa oli oikein mukavaa vaihtelua. Ja lämpötilan kivutessa kesäisiin lukemiin saattoi välillä kuvitella olevansa kokonaan toisella mantereella.

2.2.07

Lukeminen kannattaa

Yksi uudelleen lämmitetyistä harrastuksistani on kirjojen lukeminen ja leffojen katseleminen. Nyt jos koskaan siihen on jopa aikaa. Kiina-aiheinen kirjallisuus on tietystikin kiinnostanut, ja tässä muutamia poimintoja:

Villijoutsenet, Jung Chang:

Ihka eka Kiina-aiheinen kirja jonka luin. Noh, jollei lasketa matkailu esitteitä, kuten Lonely Planetin Kiina ja Shanghai julkaisuja. Eikä myöskään perehdytysmateriaalia, johon kuului toistakymmentä expateille suunnattua kirjaa. Tämän kirjan varmaan kaikki expattirouvat ovat lukeneet. Siis varsinainen hitti. Kun kiertelee kirjakauppoja maailmalla löytyy myöhemmin julkaistuja Villijoutsenet wannabe-kirjoja paljon. Tämä on kuitenkin se aito ja alkuperäinen naisten kärsimystarina 1800-luvun lopulta nykypäivän Kiinaan asti. En ollut kauhean vaikuttunut.

Tarina on viihdyttävä ja yksityiskohtia, kuten nimiä ja paikkoja, on upotettu kirjaan sopivasti. Historiallisia faktoja kuitenkin värittää katkeruus ja hieman yksipuolinen kerronta. Hienoa on kuitenkin se että tarina yltää 90-luvulle asti.

Mao ZeDong (a Penguin life), Jonathan D. Spence:

Maon elämän hieman yli pariin sataan sivuun tiivistävä opus. Tämä kirja luonnollisesti päättyy Maon kuolemaan. Kerronta koostuu Maon sukuhistoriasta, perhesuhteista, koulutaustasta ja tietysti isosta määrästä politiikkaa. Minun makuuni sitä oli jopa hieman liikaa. Tarina poukkoili poliitikan maailmasta Maon perhesuhteisiin usein tökeröllä tavalla. Mutta mitä muuta voi odottaa, jos ei jaksa lukea kuin lyhyen kirjoitelman Maon elämästä. Kijroittaja oli yrittänyt lisätä hieman pohdintaa Maon persoonasta, antaen Maosta katkeran ja kostonhaluisen kuvan. Muutoin kerronta oli puolueetonta, ja pysyi aika tiukasti yleisesti tiedossa olevissa faktoissa.

Shanghai Lu, Shanghain amerikkalaiset expattinaiset:

Tätä julkaisua ei ole helppo saada käsiinsä. Shanghaissa asuvat amerikkalaiset naiset perustivat kirjakerhon, jonka tuotoksia tämä julkaisu on. Kirjaan on koottu naisten kirjoittamia lyhyitä tarinoita. Osa fiktiivisiä, ja osa heidän omasta elämästään Kiinassa. Luonnollisesti amatöörikirjailijoiden ollessa kyseessä tarinoiden kirjallinen taso vaihtelee laidasta laitaan. Tämä julkaisu kuitenkin todistaa sen, että aina parhaiten (teknisesti oikein) kirjoitetut tekstit, eivät ole niitä viihdyttävimpiä. Kirja on loistavaa luettavaa ainakin niille expateille, jotka ovat vaipuneet "olen ainoa jolle käy näin"-koomaan. On helpottavaa lukea, että ei ole ainoa joka edelleen kummastelee kiinalaisten tapoja, ja että on ihan ok kummastella niitä ääneen. Kokeneemmatkin naiset ovat täällä törmänneet stressaaviin vastoinkäymisiin. Monista tarinoista tunnisti itsensä. Jotkut taas olivat kuolettavan tylsiä. Kaikista meistä ei ole kirjailijoiksi.

Madame Mao, Anchee Min:

Viimeisin Suomi hankintani mitä kirjoihin tulee. Kertoo Maon viimeisen vaimon tarinan. Päättyy Maon kuoleman jälkeiseen aikaan, kun Madame Mao on vangittuna. Koska kirja on huomattavasti pidempi, kuin Maon elämästä lukemani teos, on se myös kattavampi, ja yrittää päästä syvemmälle henkilöhahmojen persoonaan. Ja onnistuukin siinä ihan hyvin. Kun aikaisemmin on lukenut Villijoutsenet ja Maon elämästä kertovan teoksen, alkavat palaset loksahdella tätä kirjaa lukiessa kivasti kohdalleen. Kuvaa hyvin Maon valtaannousua edeltäviä vuosia. Kuten myös selittää puolustelematta, miksi neljän koplan niskaan oli niin helppo kaataa kulttuurivallankumouksen epäonnistuminen. Kuvaa myös muistoa paljon kunnioimatta Maon viimeisten elinvuosien vainoharhaisuutta ja ailahtelevaisuutta. Saattaa hyvinkin olla rehellisempi kuin Maon elämästä kirjoitetut teokset.

Elokuvista ehdoton Kiina lempparini on Viimeinen keisari. Se nyt vaan on loistava leffa, missä kommunismiin luisuminen kuvataan hieman tavallisesta poikkeavalla tavalla. Elokuva sai miettimään kuinka paljon suuria muutoksia Kiinassa on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana. Tämä leffa viihdyttää varmasti muitakin, kuin Kiinasta ja kiinalaisuudesta kiinnostuneita katsojia.

Vakio yöviihdyke kamaa ovat Aasialaiset kauhuelokuvat. Niin, niin, niin ihania! Haluan aina nähdä alkuperäiset versiot, sekä länsimaalaisen uudelleen filmatisoinnin, jos sellainen on tehty.

Mikäkö niissä Aasialaisissa, lähinnä korealaisissa ja japanilaisissa, kauhuelokuvissa sitten kiehtoo? Ehkä se, että niissä se pahakummitus on yleensä nainen. Muistelkaapa vain kuka kummitteli elokuvissa kuten Grudge, Dark Water, Ring, Wishing stairs, In the mirror, Pahan yhteys ja 9:56? Ja kuka tappoi ihmisiä? Tuossa oli vain muutama esimerkki, mutta nopealla visitiillä videovuokraamoon huomaa, että melkein kaikissa Kaakkois/Itä-Aasialaisissa kauhuelokuvista pahana henkenä toimii nainen. Toista kuin länsimaalaiset alan teokset, joissa nainen on yleensä uhri, ja karaa yöpaidassa (tai muuten vain vähissä vaatteissa), milloin millaistakin kummitusta karkuun. Vai mitä sanotte elokuvista kuten Painajainen Elm Streetillä, Manaaja, Halloween, Perjantai 13, Hohto, Silent Hill ja Candyman? Jollei naista ole esitetty uhrina, niin harvoin kuitenkaan tarinan hirviönäkään. Kuka teurastikaan ihmisiä elokuvissa kuten Teksasin moottorisahamurhaaja, Hostel, Hills have eyes ja House of wax? Stephen King sentään antaa kirjoissaan naisille toisenlaisia rooleja.

Minä ainakin jään ennemmin kummittelemaan kuolemani jälkeen, kuin vietän elossa ollessani yöt juoksennellen rumia miesmonstereita pakoon :-)