Tiivistyy paljon asioista. Yhdessä vietettyjen viikkojen jälkeen tuntuu oudolta herätä aamulla tyhjässä asunnossa, ilman päiväohjelmaa. Vaikka tiiviissä yhdessäolossa on pitkän päälle ongelmansakin, mutta kun siihen tottuu niin on taas vaikea olla yksin. Kun on muutamaksi viikoksi pistänyt omat rutiininsa hyllylle on niihin vaikea taas päästä kiinni.
Kiersin vieraiden kanssa muutaman viikon ajan Shanghaissa, Hangzhoussa ja Pekingissä. Aina kun liikkeellä on enemmän kuin yksi ihminen ei erimielisyyksiltä voida välttyä. Toinen tahtoo altaalle lepäämään, toinen kierrellä nähtävyyksiä ja kolmannella on nälkä. Päivät ovat tasapainottelua kaikkien mieltymysten ja halujen välillä.
Itseäni vaivaa aina vieraiden kanssa samat kysymykset. Mitä minun pitäisi esitellä ja kertoa? Mikä vieraita oikeasti kiinnostaa? Missä voimme kiertää, jotta päiväohjelmasta ei tulisi liian rankka? Ja ovatko kaikki tyytyväisiä lomaansa? Olisi kamalaa pilata jonkun loma.
Koska ystävistä on kysymys, ilma puhdistui kun jokainen pystyi avoimesti kertomaan mitä reissulta halusi. Ja sitten pystyttiinkin jo nauramaan erimielisyyksille. Ja juuri kun yhdessä reissaaminen alkoi sujua, niin loma oli ohi! Mieleen jäivät vitsit joille naurettiin sekä uusien paikkojen lisäksi myös ystävien reaktiot. Tulee taas ikävä, niisk.
Hyvää kesän jatkoa Suomeen!
skip to main |
skip to sidebar
Tarinoita elämästä Aasiassa ja muita blondin mietteitä.
No comments:
Post a Comment