10.6.08

Rain ala Shanghai

Paluu sujui leppoisasti, ja viikot Shanghaissa ovat olleet ihanan lampoisia ja aurinkoisia. Ja niille joita helteet kauhistuttavat muutama vinkki: veda paalle niukimmat shortsit ja toppi, kaden ulottuville kylmaa juomista ja anna hien virrata!

Me suomalaiset kainostellaan naiden asioiden suhteen ihan liikaa. Onhan se nyt selva etta jos mittari nayttaa 35 astetta on caprifarkut ja kerrospaita-pukeutuminen vaara ratkaisu. Ei myoskaan pida turhaan hikoilla hikilaikkien takia. Voin kertoa salaisuuden: kaikki hikoilevat nailla asteilla.

Taman jalkeen kesaan voikin sitten suhtautua rennommin. Tietysti asiaan auttaa myos rantsu tai pooli. Tai terassi. Tai henkilokohtainen suosikkini allasbaari, aaah...

Aurinkoisina paivina on myos kiva puuhastella muutakin ulkona, mm. golf on osoittautunut hyvaksi ulkoliikunnaksi, ja kentalla/rangella on tullut vietetty 3 paivaa viikossa. Paluun jalkeen on tietysti pitanyt nahda kaikki kaverit, ja kiertaa lemppari raflat. Lisaksi on tullut osallistuttua piknikille, ja tietysti omalla pihalla on grillailtu tiuhaan.

Kuuman kuukauden jalkeen alkoi kuitenkin kesasateet, ja taman viikon vetta on sitten tullut. Ja kun Aasiassa vetta tulee niin sita sitten kanssa tulee. Tyyliin ¨ilmassa voisi uida¨. Jatkuva sade on haitannut harrastuksia, mutta toisaalta pihamme uusi nurtsi taitaa tykata. Kasvakoon ja tasoittukoon nyt, niin meikalaisella on sitten hyva arskanotto alusta loppu kesaksi!

Liikkumisen suhteen tama on hankalaa, esim. normaalisti 30 minuuttia kestava ajomatka kesti tanaan 1,5 tuntia. Hihittelin etta nyt jos joku tulisi voivottelemaan etta ¨miten se sinakin saat siella Kiinassa aikasi kulumaan¨, niin vastaus olisi helppo. Aamulla n. klo 9 lahdin keskustaan ostamaan lentolippuja (taalla sita ei voi aina tehda kotoa kasin), olin toimistolla n. klo 11, koitin selvittaa asiaani ensimmaiselle virkailijalle n. 11.30 asti, odotin n. 12.00 asti, selitin asiaani toiselle virkailijalle n. 12.30 asti, sain liput (!), kavelin kauppaan, tein ostokset, lahdin paluumatkalle n. 13.30, menin salille, treenasin, saunoin, palasin kotiin n. 17.30, laitoin ruuan, soin, aloin varaamaan hotelleja ja vihdoin n. klo 20 ehdin vilkaisemaan sahkoposteja.

Seuraava matka on edessa jo viikonloppuna, ja suuntana siis Tyynenvaltameren paratiisisaaret! Vaikka tata matkaa on suunniteltu ja odoteltu, tuli lahtoon sopiva vali kalenterissa sitten nopsaan (yllatyksena ja tilaamatta). Viimeisen vuorokauden aikana olen tehnyt henkilokohtaisen matkajarjestelyjen nopeus ennatyksen. 6 lentoa (osa meno-paluu) ja 5 hotellia varattu. Lippuja on tosiaan joutunut netin lisaksi ostelemaan toimistoista, ja majoitusten varauksia on hidastanut, se ettei South Pacific alueen nettipalvelut ole kauhean kehittyneet, ja useat sivustot sahkoposteineen osoittautuivat vanhentuneiksi. Kuten aikaisemminkin olen todennut niin omatoimimatkailu on laji sinallaan Aasiassa. Sahkoposteihin ei joskus vastailla, eika yhteista kielta aina loydy jos soittaa paikan paalle.

Taman reissun suhteen meinasin aluksi turvautua matkatoimiston apuun, mutta Uusi-Seelantilaisesta matkatoimistosta ei vastausta kuulunut, Honkkarissa todettiin etteivat he pysty, Suomessa ei ollut tietoakaan alueen sisaisista lennoista, Kiinassa alueen matkoihin erikoistuvia toimistoja ei ole ja paikalliset toimistot eivat ole vastanneet. Huvittavin oli ehka suomalaisen ¨seikkailumatkoihin¨ erikoistuneen toimiston yritys. Sita voisi ajatella etta tallainen pulju sita olisi tottunut jarjestamaan muitakin kuin Kanarian seivasmatkoja. Meita kiinnosti mm. Fiji, Samoat, Niue ja Tonga. Ja nimenomaan reissaaminen saarten valilla. Mihinkaan naista ei apuja loytynyt niin saarten valisten lentojen, kuin majoitustenkaan hankintaan. Myyja kehuskeli omilla Aasian extreme matkoillaan, ja pystyi tarjoamaan Tahitia. Paatimme viela kokeilla, josko apuja loytyisi muihin kiinnostuslistalla oleviin kohteisiin, ja tiedustelimme mitenkas Mongolian laita on. No ei sekaan onnistu, mutta eiko kavisi Vietnam ja Kamputsea? Kiitos, ja ei kiitos. Kylla mina Kanariansaari-matkani osaan jarjestaa itsekin.

Ja nyt nahdaan kuinka blondin kay South Pacificin saarten kanssa.

No comments: