Lääh. Viimeisen kahden viikon aikana olen yöpynyt neljässä eri kaupungissa, vieraillut neljässä muussa (eikä nyt lasketa pääkaupunkiseudun kuntia erikseen) ja sopinut parikymmentä tapaamista (ja käynyt niillä). Nyt takaisin Shanghaissa. Onnellisena mutta väsyneenä?
Ystäviä, kavereita, työkavereita, sukulaisia ja ystävien sukulaisia oli todella kiva nähdä. Mieleen muistui taas kuinka paljon ja kuinka hyviä ihmisiä ympärilläni on. Mutta koti on aina koti.
Unohdetaan ruisleipä ja salmiakki, Suomen visiittini herkkuja olivat:
- Kevyt siiderit, varsinkin mansikka ja omena. Hyvä jos Shanghaista saa jostain jotain siideriä.
- Kevyt limsat. Veriappelsiini-lime Jaffa ja light Pommac. Kevyt kokis alkaa jossain vaiheessa kyllästyttämään ja lujaa.
- Pakaste mud cake. Nammmm...Kiinalaiset eivät tiedä mitä ilman elävät.
- Jalapeno poppersit. Rapea kuorrutus, tulinen chili ja suussasulava maukas cheddar. Näitä et Kiinasta saa. Enkä tajua miksei. Tämä kuuluu dipata ranskankermaan eikä mihinkään muuhun.
- Mini pätkikset. Loistava keksintö. Pakkauskoko vain on meikäläiselle turhan pieni. Näitä ilman ehkä pystyn kuitenkin elämään.
- Tervasnapsit, tervaleijonat, tervajäätelö...oikeastaan terva-mikä tahansa. Kai Kiinasta tervaa saa...?
- Vaatteiden kokoluokitus. Ihanaa kun kaikkia rättejä löytyy meikäläisen koossa. Suomessa tämä tosin käy kukkarolle.
Suomessa koti-ikävä iski taas muistellessa seuraavia asioita:
- Chilinuudelit. Nuudelikeitto voi muuten olla taivaallisen hyvää. Sopisi kylmään talveen. Harmi etteivät suomalaiset vieläkään ymmärrä maustamisen saloja.
- Lämmin talvi. Ymmärrän hyvin miksi pohjolan perukat olivat asumattomina niin kauan. En minäkään halua hytistä, liukastella, jäädyttää nenääni ja kastella varpaitani. Ei kiitos.
- Kauppojen aukioloajat. Ei jaksaisi millään kytätä milloin sinne kauppaan pääsee. Onkohan kassakoneen käyttö lauantaina klo 23 hankalampaa kuin maanantaina klo 8? Hmmm.
- Hintataso. Siis ihan kaikessa. Että voikin olla kallista.
- Palvelu. Mikäköhän siinä on ettei suomalaiset tätäkään osaa? Luulisi niillä hinnoilla jo hymynkin irtoavan.
- Verotus. Siis ihan kaiken. Kiinalaisetkin ajavat uudemmilla autoilla kuin suomalaiset.
Aikaero painaa vielä vähän, mutta chilinuudelikeitto ja kevyt kokis maistuvat taas.
skip to main |
skip to sidebar
Tarinoita elämästä Aasiassa ja muita blondin mietteitä.
4 comments:
Light-limsat ovat sellainen mita Dubaista ei saa, tai saa siis Coca Colaa ja Spritea mutta nuo ihanat veriappelsiinit ja ananakset puuttuvat pommacista puhumattakaan!
Niinhän se on, ei ne isot asiat vaan pienet...
Eniten sitä kaipaa niitä jokapäiväisiä asioita, joihin on vuosien saatossa tottunut. Ja aina ne eivät ole mitenkään perisuomalaisia juttuja.
Meksikossa cocakin on eri makuista kuin Suomessa. Saisipa vadelmalimsaa tai Pommacia..nami
Suomessa taas kaipaan kunnon chilisalsoja
Good for people to know.
Post a Comment