Moving on

Viime viikkoina joululahjaostosten lisäksi työllistävä vaikutus on ollut muuton suunnittelulla. Expattityyliin muuttoprosessi alkaa sillä, että valitaan kartasta alue missä haluttaisiin asua. Tämän jälkeen mietitään omat vaatimukset asunnolle, ja koitetaan kommunikoida nämä mahdollisimman tarkasti kiinalaiselle välitystoimistolle.

Välittäjä järjestää tämän jälkeen kierroksia asunnoissa. Välittäjä saapuu siis auton ja kuljettajan kanssa hakemaan katsomaan asuntoja. Yhdessä päivässä ehtii käydä läpi, alueen laajuudesta riippuen, 6-10 asuntoa.

Tämän jälkeen annetaan palautetta välitysfirmalle nähdyistä asunnoista, ja koitetaan selittää mitä haluttiin, koska välittäjä on esitellyt jotain aivan muuta. Tämän jälkeen varataan toinen päivä, jolloin kierretään katsomassa asuntoja. Kieltäydytään katsomasta asuntoja, jotka eivät täytä vaatimuksia.

Tämän jälkeen annetaan taas palautetta välittäjälle, ja uhataan hankkia asunto ilman välittäjän apua (välittäjät saavat täälläkin palkkansa siitä että sopimuksia syntyy). Pyydetään ennen seuraavaa kierrosta asuntojen speksit etukäteen.

Tätä leikkiä voi jatkua jonkin aikaa, mutta onneksi meitä sattui onnestamaan jo toisella kierroksella, ja löysimme muutaman mahdollisen ehdokkaan tulevaksi kodiksemme. Tämän jälkeen alkavat neuvottelut vuokraajan kanssa.

Asunnot vuokrataan täällä yleensä kalustettuina ja elektroniikalla varustettuina. Joten neuvoteltava on jokaisesta verhosta ja matosta jonka asuntoon haluaa. Huomioitava on myös mitkä kalusteet (esim. patjat) haluaa uusina, ja tämä on saatava myös lopulliseen sopimukseen. Asunnon lisäksi neuvotellaan usein kaasusta, sähköstä, satelliitti-TV:stä, netistä, juomavedestä, ayista ja kuntosalijäsenyydestä.

Välittäjä toimii välikätenä vuokraajan ja vuokralaisen välillä, ja tinkii parhaansa mukaan. Tai niin ainakin olisi toivottavaa, joissain tapauksissa välittäjällä voi tietysti olla omia taka-ajatuksia. Jotkut asunnot ovat luonnollisestikin helpompia vuokrata kuin toiset. Tulee pitää mielessä että yhdellä välitysfirmalla on yleensä asuntoja vuokralla vain tietyistä yhtiöistä. Jos välittäjä tietää että talojen 1-3 naapuriin on tulossa remontti puolen vuoden päästä, on kiire vuokrata asunnot ennen kuin naapurit aloittavat remontin. Remonteilla on täällä välillä taipumusta venyä, vaikka töitä tehdään yötä päivää seitsemänä päivänä viikossa. Tuona aikana kukaan ei tietenkään halua muuttaa naapuuriin asumaan (expatit tekevät aina lyhyitä vuokrasopimuksia). Jos samaan aikaan talot 7-10 ovat loistavassa kunnossa ja kaikki vuokralaiset ihastuvat niihin, voi olla välittäjän edunmukaista saada diilit talojen 7-10 osalta epäonnistumaan, jotta vuokralaiset harkitsisivat asuntoja 1-3 (tietämättä remontista).

Jos välittäjä innokkaasti tyrkyttää asuntoa joka on heikkotasoinen muihin näkemiisi verrattuna, ja valittaa kuinka muissa asunnoissa vuokraisännät ovat hankalia, niin kannattaa antaa hälytyskellojen soida. Itse selvitimme yhden vastaavan asunnon kohtalon nykyiseltä asukkaalta. Asukas sattui olemaan expatti, kiinalaiset eivät tietystikään meille totuutta kerro vaan auttavat mieluummin toisiaan. Tämä asunto tuntui olevan ainoa vapaana oleva isossa yhtiössä. Kyseessä oli paritalon puolikas, nykyinen asukas arveli naapurissa alkavan remontin puolen vuoden sisällä. Kun ilmoitimme epäilystämme välittäjälle seurasi kiinalainen hiljainen hetki, ja meille ilmoitettiin että tietokannassa yllättäen löytyikin 4 vapaata taloa samasta yhtiöstä.

Meitä onnesti ja kävimme läpi vain yhden epäonnistuneen neuvottelun vuokranantajan kanssa, ja toisen talon neuvottelujen kohdalla jo tärppäsi. Tämän jälkeen välittäjä tekee sopimusluonnokset johon kaikki neuvotellut asiat kirjataan (kyllä, valaisimien tarkkuudella). Sitten välittäjä lähestyy expatin työnantajaa sopimuksen kanssa. Työnantaja käsittelee sopimuksen, ja joko hyväksyy tai hylkää sen. Jos välittäjä on työnsä tasalla, tulisi hänellä olla melko hyvin selvillä mitkä ovat työnantajan rajoitukset esim. vuokran suuruuden ja maksimi neliömäärän suhteen. Aina näin ei tietenkään ole. Sinä tapauksessa aletaan prosessi alusta.

Kun sopimus on saatu solmittua vuokraajan ja työnantajan välillä, alkavat neuvottelut muuttofirmojen kanssa. Tarjolla on länsimaalaisten vetämiä muuttofirmoja, sekä täysin paikallisia yrityksiä. Yleensä tarjotaan täyttä palvelua, eli pakkaustiimi (6-10 henkilöä) jakautuu erihuoneisiin, pakkaa kaikki tavarat, kantajat kantavat niitä autoon, kuljetus uuteen asuntoon, kantajat kantavat tavarat vastaaviin huoneisiin uudessa asunnossa ja pakkaajat purkavat tavarat paikoilleen.

Periaatessa kivutonta ja vaivatonta. Hinnat eivät päätä huimaa, mutta luotettavuus onkin sitten toinen asia. Vakuutukset ovat kalliita, joten useimmat muuttavat vakuuttamatta muuttokuormaa (vakuutus ei sisälly perustarjoukseen). Kiinalaiset taas ovat kyllä kuuluisia tehokkuudestaan, mutta varovaisuudestaan eivät. Tavarat naarmuuntuvat ja rikkoontuvat usein muuttojen yhteyksissä. Tavatonta ei ole myöskään kadonneet tavarat. Itse on oltava vahtimassa molemmissä päissä, kuinka monta laatikkoa lähtee ulos, ja että sama määrä tuodaan sisälle. Tavarat "katoavat" yleensä kuljetuksen aikana. Ei siis ole aivan kehno idea muuttaa arvokkaimmat tavarat itse, vaikka taksilla.

Näissä merkeissä ovat joulukuun alkuviikot sujuneet, lukemattomia valokuvia on otettu, useita varustelistoja hintoineen on koottu, sopimuksia on tavattu ja muokattu. Kalenteria on selattu paljon. Näillä näkymin muutto taitaa kuitenkin olla edessä.