Vietnamilainen ruoka ei mielestäni aivan vetänyt vertoja thaimaalaiselle, indonesialaiselle tai edes hunanilaiselle kiinalaiselle keittiölle. Ruoka oli usein mautonta, ja tuoretta chiliä sai mankua turhan monta kertaa. Merenelävät olivat kuitenkin kuulema herkullisia, mutta ainakaan kasvisruuissa vietnamilaiset eivät onnistuneet vakuuttamaan minua. Parasta antia oli perinteinen nuudelikeitto, jonka sai maustaa itse ituja myöten.
Ben Thanh night market and street food court.
Parhaimmillaan nuudelikeitto oli tietystikin katukeittiöstä Ben Thanhin yömarketin vieressä. Näin voi kätevästi yhdistää illallisen ja shoppailun. Marketin kauppiaat pystyttävät kojut joka ilta klo 18 ulkoilmaravintoloiden viereen. Shoppailu oli jopa mukavampaa kuin päiväaikaan kuumassa ja löyhkäävässä sisämarketissa. Suosittelen.
On the island. Park was nice place to walk around.
This how they used to move water up to the mountains.
Ruokailun ja shoppailun lisäksi oppaamme oli järjestänyt ohjelmaa yhdelle illalle. Ajoimme Saigon joessa sijaitsevalle saarelle, joka oli paikallisten suosiossa viikonloppuisin. Tarjolla oli käyskentelyä, pelejä ja ruokailu puutarhamaisessa ympäristössä. Kokemus oli mukava, ja tuntui että ainoana paikalla olleena länkkärinä pääsi sisään paikallisten elämäntyyliin hieman syvemmälle. Ulkoilmabuffet oli sekasortoisuudessaan oikea elämys. Pisteet vei taas perinteinen nuudelikeitto.
Outdoor buffet. BBQ ok, noodle soup excellent.
Illan päätteeksi siirryimme viereiselle teatterilavalle, jossa turisteille esitettiin traditionaalisten vietnamilaisten häiden kulku. Esitys sisälsi perinteisiä tanssi-, soitto- ja lauluesityksiä.
Flower girls and flower dance.
Traditional way is that groom picks bride and her parents up into his house on wedding day.
Traditional vietnamese wedding dresses.
Baareilu vaatii Ho Chi Minhissä hieman tietämystä ja paikkojen tuntemista. Useimmat paikat sulkevat nykyisellään klo 24-01.30. Joten liikkeellä kannattaa olla ajoissa. Katukahvilakulttuuria ei juurikaan ollut. Hotelleiden kahvilat ja baarit tarjosivat takuuvarmaa viihdettä ja ilmapiirin turistien makuun. Paikallisten kansoittamissa paikoissa musiikki oli noin 80 desibeliä oman sietokykyni yläpuolella. Länkkäreille suunnatuissa yökerhoissa meno oli mukavaa, mutta niistä paikallisväri uupui melkein kokonaan. Ja aikainen sulkemisaika jäi hieman kaivelemaan...
No comments:
Post a Comment