Blogien yms. vapaudesta

Noo niiih. Meikäläinen ei pääse kommentoimaan omassa blogissa (joka ei siis Kiinassa edes ilman temppuja taaskaan näy).
Mutta menee se näinkin. Hähhäää minua ette vaienna! Mikäs koputus se ovelta kuuluu...
No joo.

Pekingin kommunistisuudella tarkoitin arkkitehtuurista jylhää tyyliä. Eli valtion puljut ovat aika massiivisia, ja koska Peking on pääkaupunki on siellä luonnollisesti paljon virastoja. Toki kaupunkikuva on varmasti myös muista (historiallisista yms.) syistä erilainen kuin Shanghaissa.

Tietysti Pekingin katukuvassa näkyy "sotilasvaltiolle jossa hallitsee diktaattori" tyypillisiä asioita enemmän kuin Shanghaissa. Virastoja ja poliittiisesti tärkeitä nähtävyyksiä vartioivat sotilaat, ja Maon kasvokuvia on runsaasti esillä. Tällä ei niinkään lienee tekemistä kommunistisuuden kanssa, muuta kuin että näin kommunismia Kiinassa on aina toteutettu. Eikä Venäjä, Kuuba, Vietnam tai Pohjois-Korea siitä kai paljoa poikkea.

Mutta mitä Kiinan ihmisoikeusrikoksiin tulee niin mikään ei kyllä hämmästyttäisi. Pienistä aisoista täällä aika nopeasti aistii, ettei tiedotus ole aivan avointa. Mm. tietyt blogit ja nettisivut eivät aukene, ulkomaalaisia sanomalehtiä on todella niukasti saatavilla (mm. Shanghain kansainvälisellä lentokentällä ei ole ajoittain muuta kuin Kiinan kielistä matskua tarjolla), poliitikkoja tai hallintoa arvostelevia artikkeleita/yleisökirjoituksia ei ole. Ulkomaalaiset saavat muuttaa vain tiettyihin taloihin, ja tarkastajat kiertävät näissä taloissa ajoittain. Satelliittiantennien pystyttämistä ja nettiyhteyksien avaamista valvotaan (täysin sallittuja kai ainoastaan ulkomaalaisille tarkoitetuissa rakennuksissa). Yksityisten henkilöiden nettiyhteydet ovat kehitysmaatasoa muutenkin. Ja lukuisia muita pikkuseikkoja.

Nämä eivät tietenkään vielä todista että Kiina syyllistyisi sen kummempiin ihmisoikeusrikoksiin, mutta sen voi todeta että jos syyllistyy, niin ainakaan kiinalaiset (ja me muut jotka täällä asumme) emme tule niistä kuulemaan pihaustakana maan rajojen sisäpuolelta.

Täällä kaikki näyttää hienolta, siistiltä ja kauniilta. Suurimmalle osalle Shanghailaisia elämä talouskasvun keskellä hymyilee, eikä maa tunnu eristäytyneeltä kaikkien meidän expattien pyöriessä ympärillä. En usko että keskiverto yliopiston käyneellä hyvätuloisella shanghailaisella on aavistustakaan siitä miten Kiina on jäänyt "kaikkien" kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle, ja mistä syistä. Tai kykyä vetää siitä pitemmälle vieviä johtopäätöksiä. Kiinan koululaitosta ei varmastikaan voi syyttää tehottomuudesta. Sen kasvateilla on uskomaton putkinäkö ja valtavat laput silmillä kaikelle muulle kuin mitä Kiinassa tapahtuu (=mitä tietoja puolue antaa julkaista).

Expatitkin törmäävät ajoittain Kiinan "lakeihin". Yhditystoiminnan, uskontojen ja kaikenlaisen kokoontumisen ollessa kiellettyä, saa tehdä temppuja jos haluaa mm. järjestää joulu-tai pääsiäiskirkon suomalaiseen tyyliin. Ja jos haluaa juhlistaa kesää piknikillä julkisessa puitossa, niin voi varautua vartioiden ja poliisien paikalla vierailuun. Pieniä asioita, mutta ei sitä heti tule mieleen että 30 ihmisen piknik-kokoontuminen on todellakin tässä maassa laiton teko.

Voin myös kertoa että mm. taksien pikku telkuissa Shanghaissa pyörii pätkä, jossa esitellään World Expo 2010 valmisteluja. Yhdessä osassa kuvataan Expo-alueen vanhoja taloja, ja esitetään kuinka ne olivat huonossa kunnossa. Seuraavaksi näytetään uutuuttaan kiiltäviä kerrostaloja, ja iloisia kiinalaisia, jotka näyttävät kuinka onnellisia ovat kun pääsivät muuttaamaan taloihin "joissa on sähkö, juokseva vesi ja kolme kertaa isommat asunnot". Mene ja tiedä. Ehkä Expon tulo oli noille asukkaille onnenpotku, tai sitten heidät on vain sysätty johonkin laitakaupungin rötisköihin, ja koko tarina on satua.

Luulen että kaikkialla muualla tiedetään paremmin mitä Kiinassa tapahtuu, kuin Kiinassa. Joten en osaa sanoa muuta kuin "en tiedä". Mutta se ei tarkoita että aivoni olisivat sulaneet pitkillä skumppalounailla kokonaan, ja olisin alkanut uskomaan Kiinan tarjoamaan kiiltokuvaan.