Elusive panda

Kiinan kansallismaskotti on saanut kauan huomiota osakseen harvinaisuutensa vuoksi. Viimeiset luonnonvaraiset pandat elelevät Sichuanin katoavissa bambumetsissä. Pandaan pääsee kuitenkin tutustumaan jokaisessa itseään kunnioittavassa kiinalaisessa eläintarhassa. Yleensä karussa pienessä betonikopissa, jossa panda makaa liikkumattomana paikallaan milloin ei syö kopin keskelle tiputettuja bambuja. Joten pandaa ei ole vaikea nähdä. Onnellista pandaa taas saa Kiinassa hakemalla hakea.

This is not food.

Mutta mennäänpä hieman syvemmälle pandan sieluun. Panda oli siis kuolemassa sukupuuttoon, koska sen mutustama bambu on katoamassa hakkuiden seurauksena. Toisaalta, jos eläimille voisi myöntää Darwin palkintoja, olisi tämä mustasilmä kyllä jonossa ekana. Kiinan noin 300 bambulajista panda syö 20 lajia. Lisäksi pandat eivät viihdy lajitovereidensa seurassa, vaan pitävät itsellään laajaa reviiriä. Lisäksi pandaa ei juurikaan haluta, ja se on erittäin nirso kenen kanssa hommiin ryhtyy.

Jos asiat mättävät vähänkin, niin urosten halut lopahtavat, ja karvakasat keskittyvät naaraiden vekottelun sijaan löhömään perseellään ja mutustamaan bambua. Joten jos sellainen ihme tapahtuisikin, että luonnossa urospanda naaraaseen törmäisi oikeaan aikaan vuodesta, olisi erittäin todennäköistä että jommalla kummalla olisi päänsärkyä, ja hommat jäisivät sikseen. Välillä tuntuu että joidenkin lajien aika kuolla sukupuuttoon on vain tullut. En minä dinosauruksiakaan kaipaa.

No, mutta siis takaisin kiinalaisiin pandoihin. Johtuen edellä mainituista seikoista pandat ovat siis kuolleet nälkään Kiinan bambumetsissä jo jonkin aikaa, eikä pandojen lisääntyminen vankeudessa ole historiassa oikein ottanut onnistuakseen. Mutta onneksi meillä on kiinalaiset!

Kiina on perustanut kymmeniä panda reservaatteja maan eteläosiin. Näillä mailla bambujen hakkaaminen, ja kaikenlaiset luontoa tuhoavat toimenpiteet on kielletty. Samaan aikaan kun maailman eläintarhat raapivat päätään haluttomien pandojen kanssa, Chengdun pandalassa on laitettu töpinäksi.

Some panda action.

Joka syksy täällä syntyy kymmeniä pandoja, usein myös luonnossa harvinaisia kaksosia. Kynttiläillallisten ja romanttisen musiikin sijasta täällä uskotaan keinohedelmöitykseen. Jollei pandoja nappaa, niin pannaan nappaamaan. Eivätkä kiinalaiset jätä mitään sattuman varaan. Syntymän jälkeen pikku pandat otetaan ihmisten huomaan. Luonnossa panda naaras saa harvoin kaksosia, ja niin tapahtuessa toinen poikanen kuolee jo pienenä. Naaras huolehtii vain yhdestä poikasesta kerrallaan. Kiinalaiset ovat vapauttaneet naaraspandat tästäkin vastuusta, ja pandalassa poikasilla on hoitajat.

Näiden toimien ansiosta pandojen lukumäärä on saatu lyhyellä aikavälillä kasvamaan, mutta vieläkään tavoitteena olevaa kannan moninkertaistumista ei ole saavutettu.

Mutta jos jossain pandan haluaa nähdä, niin paikka on Chengdun pandojen tutkimus- ja kasvatuskeskus. Täällä pandojen olot ovat tavallisia eläintarhoja paremmat. Mikä myös näkyy pandoista. Pandat liikkuvat enemmän, ja nuoret aikuiset sekä poikaset leikkivät keskenään.

Threesome.

Koska visiittimme oli keväällä, olivat viime syksyn pennut jo aika isoja. Mutta jos vierailee keskuksessa syksyllä, pääsee seuraamaan vastasyntyneiden poikasten puuhia. Keskuksen pandat ovat adoptoitavissa, ja keskus ottaa vastaan lahjoituksia. Adoptoijat ja lahjoittajat pääsevät yhteiskuvaan pandan kanssa. Koitimme selvittää tarvittavan lahjoituksen suuruutta, mutta englanninkielistä palvelua ei visitor centrestä tai info-numerosta saanut. Tyydyimme siis ihailemaan pandoja etäältä.

Yummu.

Pandat ruokitaan aamuisin noin klo 9 aikoihin. Tämän jälkeen ne ovat parhaiten näkyvillä ja aktiivisimmillaan. Iltapäivän edetessä pandat vetäytyvät lepäilemään puskiin, ja niitä on mahdotonta aitausten reunoilta nähdä. Hieman vanhentuneen tiedon mukaan pandalassa asustelisi noin 50 pandaa, joista onnistuimme aikaisen vierailu ajankohtamme takia näkemään suurimman osan.

Me too!

Come on, let share it!

I want to swing too!

This is so not going to end well...

Told you so!

Aaaah, much better!

Aikuiset pandat olivat rauhallisempia ja keskittyivät bambun syömiseen. Nuoret aikuiset olivat vielä keskenään samoissa aitauksissa, ja ruokailu tuntui jatkuvasti unohtuvan leikkimisen tieltä. Viime syksyn pennut olivat kaikki samassa aitauksessa hoitajien kanssa, jotka ruokkivat pandoja nestemäisellä ravinnolla. Reippaimmat pennut harjoittelivat jo bambujen jyrsimistä.

After swinging...

...playing...

...teasing...

... and eating...

...it is time to take a nap

Jättiläispandojen lisäksi alueella oli muutama aitaus varattu pikku pandoille (lesser panda). Aina yhtä söpöt karvakasat eivät kuitenkaan pandan poikasten jälkeen enää olleet yhtä säväyttäviä. Mutta edelleen söpöjä!

Me? LESSER panda!?

Kyytiä kysellessämme hotellista meille oli ehdotettu auton vuokraamista yhdeksi päiväksi, jonka aikana voisimme vierailla pandalassa ja Leshanilla. Tulimme kuitenkin viisaasti siihen päätökseen, että kun kerran pandoja ja buddhaa olemme tulleet katsomaan, niin haluamme antaa niille aikaa kunnolla. Päätös osoittautui oikeaksi. Vaikkei pandala ole suuren suuri (ehkä Korkeasaaren kokoinen), niin aktiivisia pandoja seuratessa 4-5 tuntia hurahtaa nopeasti.

Ensimmäinen päivä Chengdussa kului siis tämän karhukissan (xiongmao) parissa. Toisen päivän tavoitteena oli päästä ihailemaan maailman suurinta Buddhaa.