Niin kuin ehkä uutisissa olettekin jo nähneet, niin Kiinassa on lumisin (kylmin) talvi 50 vuoteen. Shanghaissa lunta enemmän kuin 10 vuoteen, vaikkei se vielä varsin paljon olekaan. Mutta ollaan tästä lumimäärästä, tai lämpötilasta mitä mieltä tahansa, niin selväksi on viime viikkojen aikana tullut, että ellei tilanne parane, on edessä vaikeat ajat monille kiinalaisille. Tällä hetkellä Kiinan uutisissa ilmoitetaan kelin vuoksi kuolleita olevan n. 60 henkeä, mutta jos historiaa miettii niin eiköhän tuohon voi melkein heittää nollan perään.
Shanghai 31.1. - snow isn't really a big problem here.
Suurimpia ongelmia jo tällä hetkellä on elintarvikkeiden loppuminen saartoon jääneissä miljoonien ihmisten kaupungeissa. Sama koskee hiilikuljetusten tavoittamattomiin jääneitä voimaloita, joiden varastot ovat loppumassa ja sähköntuotantoa vuoden kylmimpänä aikana on jouduttu rajoittamaan.
Kolmas ongelma jonka merkittävyys johtuu nimenomaan tästä vuoden ajasta, ja siitä että Aasian vuoden suurin juhla (kiinalainen uusi vuosi) on ensi viikolla, on julkisen liikenteen takkuaminen.
Tartutaanpa viimeiseen ensimmäiseksi. Kiinalaiset ovat äärimmäisen taikauskoisia ja perinteisiä. Kiinalainen uusi vuosi on juhla jota on aina vietetty perheen kesken. Huolimatta siitä että sadat miljoonat kiinalaiset työskentelevät nykyisin muualla kuin synnyinpaikkakunnallaan. Näille kiinalaisille tämä on myös usein vuoden ainoa loma mitä he kuusi-seitsemänpäiväisestä työviikostaan vuoden aikana saavat. Tällöin siis suunnataan hinnalla millä hyvänsä sukulaisten luokse. Esim. varkauksien määrä nousee huomattavasti joka vuosi tammikuussa, kun kiinalaiset alkavat varastelemaan saadakseen rahaa kotimatkaa varten.
Tämä matkustuskausi alkaa noin kahta viikkoa ennen uutta vuotta, eli tänä vuonna juuri samaan aikaan kun kelit heikkenivät. Matkailukauden aikana yhdessä maakunnassa pitkänmatkan junilla päivässä kulkevien ihmisten määrä voi olla jopa 4 miljoonaa. Ja Kiinassa maakuntia on kymmenittäin.
Viime viikolla lentoja ja junavuoroja alettiin perua kelin takia. Mm. Shanghaissa tällä viikolla lähijunia lukuunottamatta lähes kaikki junavuorot on peruttu. Myös lennoista osa on peruttu, ja sisämään kentät on suljettu kokonaan. Kiinalaisten on kuitenkin pakko päästä loman aikana kotiin, joten miljoonat ihmiset ympäri Kiinan ovat jumiintuneet rautatieasemille, ja lentokentille toivoen niiden aukeamista ja kelin paranemista. Hallitus koittaa kannustaa ihmisiä perumaan lippunsa (yhtiöt ovat luvanneet palauttaa rahat), palaamaan asumuksiinsa ja viettämään uuden vuoden tänä vuonna siellä missä asuvat. Katselin TV:stä kun viranomaiset koittivat saada rautatieasemalla ihmisiä lunastamaan rahat takaisin. Noin yksi sadasta suostui.
Aina ei kyse ole myöskään vastahakoisuudesta, osa matkalaisista on jäänyt loukkuun kentille kesken matkansa. Ei siis ole mihin mennä, eikä näillä ihmisillä aina ole muutamaa sataa yuania enempää rahaa, hotellin maksaessa halvimmillaan noin 300 rmb/yö (noin puolen kuukauden palkka esim. siivoojalle). Hallitus on uutisten mukaan perustanut majoituspaikoja kouluihin ja sairaaloihin näitä ihmisiä varten. Asemilla myös jaetaan odottajille nuudelikeittoa ja vettä.
Mutta mihin ihmiset palaisivat jos vaikka palaisivat asumuksilleen? Kiinassa kaikissa kodeissa ei ole lämmitystä, ja vaikka olisikin, on Keski-Kiinassa miljoonien ihmisten kaupunkeja ilman sähköä tuotantovaikeuksien vuoksi. Shanghaissa sähköt pieniä katkoja lukuunottamatta toimivat vielä hyvin, mutta mm. Shanghain naapurikunnista osa on jo osittain ilman sähköä. Ne joilla on varaa siirtyvät hotelleihin.
Ehkä merkittävin asia on kuitenkin elintarvikekuljetusten estyminen. Eihän pari viikkoa ilman kaupasta saatavia elintarvikkeita ole mikään ongelma? Ei ehkä meille länsimaalaiseen kulutukseen tottuneille. Mietin mitä söisimme jos emme saisi mitään ostettua kahteen viikkoon. Kaapissa on kymmenittäin säilyketölkkejä tomaatteja, papuja, kasviksia, hedelmiä, kalaa ja lihaa. Löytyy pusseja erilaisia riisiä, pastaa, nuudeleita, couscousia ja linssejä. Jo pelkästään jauhoja löytyy kolme pussia, puhumattakaan pakkasen jauheliha, ruisleipä ja metwursti varastosta. Todennäköisesti voisimme pulskasti jos söisimme tuon kaiken esim. kahden viikon aikana.
Asia ei kuitenkaan ole näin kiinalaisissa kodeissa. Mitä kiinalainen yleensä syö? No tietysti riisiä, jota varmasti jokaisesta taloudesta löytyy. Riisin lisäksi soijaa ja ruokaöljyä löytyy varmasti. Mutta mistä kiinalainen varsinaisen ruuan päivisin laittaa? Tuoreista kasviksista ja lihasta. Kiinalainen mummo, ayi, rouva tai Shanghaissa aviomies käyvät joka päivä kaupassa, ostavat vähän kerrallaan, mutta aina tuoretta. Täällä ei ole "ajetaan viikonloppuna ostarille ja mätetään auto täyteen safkaa seuraavaksi viikoksi" kulttuuria. Ihmisillä on kovin vähän mitään kotonaan, ja vielä vähemmän mitään mikä säilyisi pitkiä aikoja.
Kelin on luvattu paranevan rankkojen lumisateiden jälkeen viikonloppuna, ja toivottavasti näin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Toivottavasti säät selkenee, olen katsellut telkkarista tunnelmis juuri rautatieasemilla,hurjan näköistä touhua! lumimyrskyt ovat kääntäneet Kiinan takapuolelleen...
Post a Comment