10.1.09

UV 2009 Thaimaassa

Malesian jälkeen tuli rauhoituttua kotona Shanghaissa muutama viikko joulun yli, ja länsimaalaista uutta vuotta lähdettiin juhlimaan Thaimaahan.

Ensimmäisenä kohteena tuttavien koti Saraburissa, parin tunnin ajomatkan päässä Bangkokista. Thaimaalaisille uusi vuosi koittaa huhtikuussa, joten tavallaan asiaan suhtautuminen oli samantyylistä kuin Kiinassa. Jotain hieman juhlittiin, mutta traditiota ei ollut. Kaikki paikat siis olivat onnellisesti auki, ja sehän sopi meille. Tällä kertaa oli ohjelmassa myös hieman nähtävyyksien kiertelyä.




Nähtävyyksien ihmettely aloitettiin Rama kuuden aikoinaan rakennuttamalta padolta. Pato oli Saraburin provinssille tärkeä, ja se säätelee vielä tänäkin päivänä provinssin vesivaroja. Joen varrelle oli tietysti keskittynyt monenlaista toimintaa.



Rama VI dam.

Paikallista ruokaa käytiin testaamassa joen varrella kelluvassa ravintolassa. Ja herkullista oli, kuten Thaimaassa yleensäkin.





Floating restaurant.

Illan hämärtyessä korkattiin skumppapullot ja tarinoitiin Aasiasta. Länsimaalaisille uusi vuosi oli alkanut.

Seuraava aamu valkeni varhain, ja aamupalan jälkeen alkoi läheisten nähtävyysten ihmettely. Kierros alkoi loikoilevalta Buddhalta. Tässä tuleekin sitten käännöksen vaikeus. Buddhan ei saa sanoa makaavan tai nukkuvan, vaan thaimaalaiset haluavat kutsua vaakatasossa olevia patsaita termillä reclining (nojaileva?). Englanniksi siis homma selvä, mutta suomeksi vielä haussa.



Singburi reclining Buddha.

Buddha oli kuitenkin noin 46 metriä pitkä ja paikalliset kiersivät Buddhaa tanssien, laulaen ja soittaen soittimia. Alueen ympärillä oli myös vilkkaat markkinat, ja meininki sen mukainen. Menoa oli hauska seurata, hieman erilainen fiilis kuin luterilaisessa jäykkiskirkossa.



Markkinoilta sai ostaa mm. kilpikonnia, jotka oli tarkoitus vapauttaa esim. läheiseen jokeen. Kilpikonnien tarkoituksena oli tuoda onnea erinäisille projekteille, esim. talon rakennukselle.




Releasing turtles.

Singburin valtavalta Buddhalta matka jatkui Saraburin Buddhan jalanjäljelle. Kuten Singburissa, oli Saraburissakin temppelin ympärille muodostunut varsinainen markkina-alue.




Wat Phra market.



Wat Phra.




Itse Buddhan jalanjälki löytyi kalliosta, ja sen ympärille on myöhemmin rakennettu temppeli, missä jalanjälkeä voi käydä ihmettelemässä.







Buddha´s footprint.






Wat Phra Buddhapat.

Jalanjäljeltä lähdettiin tutkimaan muunlaisia jälkiä. Suuntana Lopburi ja muinainen khmerien palatsiraunio Prang Sam Yod ja sen kuuluisat apinat.


Monkey park temple.

Apinat ovat levinneet paikallisen temppelin takapihalta ja jopa vallanneet ympäröivät talot, joiden alkuperäiset asukkaat ovat joutuneet antamaan periksi näille notkeille varkaille. Alunperin apinoita paikalle houkutteli temppelin ympärille kasatut ruuantähteet. Apinat houkuttelivat paikalle turisteja, ja nykyisin apinoita ruokitaan varsin runsaasti.



Pig face. Temple gift.



Monkey food. Temple left overs.




Watching...and uuugh, maybe learning how to drive a car?




Temple dance.




Prang Sam Yod.

Apinat olivat levinneet hieman liiankin hyvin, ja ilmeisesti jonkinlaista karsintaa suoritettiin, sillä temppelipuisto oli lähes tyhjä apinoista. Ilmeisesti puiston apinat olivat kohdanneet tiensä pään. Toisaalta kaukaa apinoita ei tarvinnut etsiä. Prang Sam Yod ja läheiset talot kuhisivat edelleen.




Prang Sam Yod monkeys.




Apinoiden valtaamia taloja oli temppelin ympärillä useamman korttelin verran. Apinat pysyivät hyvin ruokittuina suhteellisen tyytyväisinä, eikä siltä tieltä enää oikein ollut paluuta. Ruokkimista on siis jatkettava, jottei ihmisten seassa elelevät apinat kävisi agressiivisiksi. Liian tuttavallinen ei apinoiden kanssa kannata olla. Apinat ovat kroonisia kleptomaaneja, ja kaikki mikä irti lähtee viedään nopsasti. Suurin virhe mitä alueellla voi tehdä olisi kantaa mukanaan ruokaa. Eikä apinoita kannata mennä taputtelemaan.






Houses of apes.



Lopburin apinat jäivät nauttimaan mätäneviä hedelmiä, ja me siirryimme thaimaalaisen hot potin, sukin pariin. Eli kuumaan veteen heitettiin kasviksia, lihaa ja munaa, ja sitten odoteltiin lihojen kypsymistä, sen jälkeen maustettiin, ja sitten nautittiin. Oli maukasta.

Saraburin retki tuli päätökseen ja siirryimme bussiasemalle ihmettelemään seuraavaa Bangkokiin lähtevää bussia. Sisäänheittäjät heittivät meidät muutamaankin bussiin (ekassa ei sitten ollutkaan vapaita paikkoja), ja matkaan päästiin. Puolitoistatuntia myöhemmin hyppäsimme kyydistä vanhan lentokentän vieressä ja vaihdoimme taksikyytiin. Ja pian jo hotellilla.

Bangkokissa aika kului löhöten altaalla, nauttien tulisesta thairuuasta ja shopaten. Ainoana nähtävyytenä eksyimme Siam Paragon ostoskeskuksen kellarissa sijaitsevaan akvaarioon.


Lobster.



Nutrio.



Shark!

Akvaario ei ollut hassumpi, ja aikasta nopeasti käyty. Jos haluaa kokea enemmän on akvaariossa myös mahdollisuus tutustua kaloihin lasipohjaisessa veneessä, tai käydä taputtelemassa haita lähempää sukeltamalla tankissa. Ilta oli kuitenkin pitkällä, ja akvaario sulkemassa oviaan. Me tyydyimme katselukierrokseen, mistä matka jatkui Bangkokin ravintolaelämään.

Kolmen päivän itsensä grillaamisen jälkeen oli aika hypätä koneeseen ja vetää takki päälle ja sukat jalkaan. Uusi vuosi oli jo pitkällä ja aika palata Shanghaihin oli käsillä. Bangkok on loistava pikalomakohde, ja oikeastaan se vain paranee mitä tutummaksi kaupunki tulee. Nähtävyydet eivät ole kaksisia, ja suosituimmilta huorakaduilta voi pysytellä poissa. Mutta parasta kaupungissa on vain eläminen. Kelit ovat aina lämpimät ja ihmiset ystävällisiä. Ja ruoka hyvää!

No comments: