Shanghain nähtävyydet 9

Nyt on oiva aika hieman päivittää Shanghain nähtävyyssatoa. Osa löydetty vieraiden kanssa ja osaan tutustuttu itsekseen.

Shanghain taidealueisiin tutustuminen on jäänyt vähemmälle, varsinkin taidepiireissä suositulla Suzhou creekin Moganshan lun alueella ei juuri ole tultu pyörittyä. Mutta siis siellä nyt on ainakin erinomaiseksi ylistetty taidekirjakauppa ja runsaasti gallerioita, näyttelyitä, studioita ja kaikkea mitä itseään arvostava boheemi kaupunkitaiteilija voi toivoa. Moganshan lulle suunnatessa tulee muistaa että liikkeet aukeavat suht myöhään, jotkut boheemisti vasta klo 11. Aikaisin aamulla sieltä löytyy muutama avoin kahvila, mutta muuten alue on varsin hiljainen. Varsin hyvä aika ottaa esim. valokuvia jos tätä sorttia harrastaa.

Samantyylinen mutta ei niin yltiö taiteellinen, vaan meille kaupallisille pullijaisille sopiva taideplajays löytyy Taikang lulta. Sisäänkäyntiä alueelle voi olla hieman kinkkinen löytää, mutta jos taksin otta Ruijin er lun ja Taikan lun kulmaan, jatkaa Taikangia jonkin matkaa, ja pujahtaa vasemmalla olevalle sisäpihalle jostain porttikongista, niin suurella tödennäköisyydellä löytää itsensä keskeltä pieniä kauppoja ja kahviloita.

Taikang lu is very quiet before noon on weekdays.

Taikang lu restaurants.

Every kind of art.

Huvittelua rakastavana tyttönä blondi on myös useampaan otteeseen käynyt Jin Jiangin huvipuistossa. Kauempaa katsoen pusito ei vaikuta kaksiseltakaan, mutta yllättävän paljon sieltä kaikkea vempelettä löytyy. Sisäänpääsyn hintaan sisältyy kaksi laitetta, tosin aivan vapaasti ei pääse valitsemaan. Mm. huvipuiston vetonaula suuri maailman pyörä (mahtoiko olla 108 metriä korkea) ei kuulu näihin lippulaitteisiin, vaan siihen täytyy ostaa erillinen tiketti. Kirkkaalla kelillä kierros pyörällä on kuitenkin sen arvoinen. Pudongin korkeat tornit näkyvät aivan esteettä.

China wheel.

Jin Jiang amusement park.

Doll boat ride.

Blondin vempele kokeilut ovat ikävä kyllä olleet kaverin puutteessa hieman rajoittuneet, miten niin monilla onkin epäluuloja kiinalaista laatua kohtaan...

Huvipuiston vieressä on oikea omatoimimatkailijan herkku, ei taatusti löydy turistioppaista, lentokonenäyttely. Lähinnä esillä on vanhaa armeijan kamaa, ja mm. Maon aikanaan käyttämä ja omistama matkustajakone. Aika kiinalainen pläjäys, ja todella hämärässä paikassa keskellä kiinalaista lähiötä. Mutta toisaalta, mites sen koneen sieltä korkeiden talojen keskeltä mihinkään siirtäisitkään?

Kevään satoa on myös sightseeing busseilla ajelu. Luulen kyllä että tämä nyt vaan on osaksi tälläinen kasvojenkohotus yritys, sillä oikeastaan bussit ovat aivan tavallisia reittibusseja, joita on hieman koristeltu. Bussit ovat myös kaksikerroksisia, jolloin kesällä voi kaupunkimaisemia ihailla paistatellen päivää. Pudongin puolella kulkee omat linjansa, mutta itse olen suosinut linjaa nro 1, joka lähtee Stadionin vieressä olevalta bussiasemalta, kulkee Xujiahuin läpi Hengshan lun ravintolakadulle, ja sitä pitkin ranskalaisen alueen läpi. Matka jatkuu Huaihai lun ostoskadulle ja päättyy vanhaan kaupunkiin. Kyytiin voi hypätä missä tahansa ja hinta on sama kolme rämpylää kuin muissakin julkisissa. Ja samalla ladattavalla arvokortilla voi maksaa. Bussi heittää kiekan vanhassa kaupungissa ja jatkaa samaa reittiä takaisin. Kauniina päivänä ihan oiva tapa tutustuttaa vieraita Shanghain katukuvaan.

Myös jalan on tullut tutustuttua Shanghaihin. Ihan turistioppaista tutut vanhan kaupungin ja ranskalaisen kaupungin osan reitit on tultu koluttua. Vanhan kaupungin reitti alkaa vanhasta kaupungista, missä tutustutaan Yu puutarhaan ja Kaupunki jumalan temppeliin. Matka jatkuu vanhojen temppeleiden, ostoskujien ja tietöiden läpi Renmin lulle, josta suunnataan Dongtai lun antiikkikadulle. Reitti päättyy Xintiandin ravintola-alueelle. Reitin kulkemiseen kannattaa varta noin 2 tuntia, riippuen nyt siitä käykö kaikissa nähtävyyksissä sisällä.

Ranskalaisen alueen kävelyreitti alkaa Taikang lun taidealueelta ja jatkuu Sinan luta pitkin matkan varrella poiketen Zhou Enlain ja Yat-sen muistotaloissa. Sinan lun varrella poiketaan myös Fuxing puistossa ennen kuin päädytään Huaihain ostoskadulle. Huaihai lulta matkaa jatketaan Maoming lulle ja lopulta reitti päättyy Ruijin puistoon. Reitti on suurinpiirtein yhtä pitkä, vaikkakin ehkä hieman nopeammin kuljettavissa kuin vanhan kaupungin reitti.

Myös vanhoissa paikoissa on tullut pyörittyä ja koettua jotain uutta. Maglev ajelun päätteeksi päätimme käydä tutustumassa Maglevia esittelevään näyttelyyn. Ei hassumpi, eikä liian aikaa vievä. Näyttelyssä voi mm. tutustua miltä maisemat näyttäisivät jos junissa ei olisi erikoislasia, jonka läpi katsoessa maisemat eivät näytä vilistävän ohi ihan niin nopeasti.

Pudongin perämetsien lisäksi on tullut pyörittyä myös keskustassa. Tuli vierailtua People´s parkissa sijaitsevan taidemuseon viime kuun näyttelyssä. Teemana taisi olla Shanghain kaupunkikuvat ja moderni Kiina. Tai jotain. Taisi taas tulla todistettua ettei blondi ymmärrä taiteen päälle. Installaatioita oli jos mihinkin lähtöön. Suurin osa aivan käsittämättömiä. Alkoi kyllä mietityttää mitäköhän samassa puistossa sijaitseva nykytaiteen näyttelytila pitää sisällään, sen sortin näyttely muovisine jättimuurahaisineen oli Taidemuseossakin.

Ymmärrettävämpään taiteeseen tuli tutustutta Taide- ja käsityömuseossa. Esillä oli perinteisiä kiinalaisia töitä mm. jadekaiverruksia, kirjontatöitä, kalligrafiaa, maalauksia yms. Tosin näyttely osuus ja sana museo tässäkin tapauksessa tuntuvat olevan hieman pielessä, ja myymälätilat sotkeutuivat näyttelytiloihin erittäin sujuvasti. Pitäisin paikkaa ehkä enemmänkin myymälänä, missä on esillä muutamia arvoesineitä. Mutta ei siis laisinkaan hullumpi paikka jos haluaa ostaa kiinalaisia käsitöitä, joiden laatu on ehkä hieman katuatasoa parempi.

Xintiandissa uusi tuttavuus oli Shikumen open house. Monesti on siitä tullut pyyhällettyä ohi, mutta nyt yhden vieraani innoittamana puikahdimme sisään. Paikassa esitellään, tietysti Shikumen ovien tyylin lisäksi, Xintiandin historiaa, ja yhden siellä asuneen perheen entisöityä taloa. Hieman jää epäselväksi onko itse talo todellakin juuri se missä kyseinen perhe on elänyt, ja ovatko esillä olleet tavarat ikinä olleet heidän omistuksessaan. Mutta kaiken kaikkiaan talo on nopeasti läpikäyty ja hyvä paikka käydä esittelemässä vieraille kiinalaisia tavaroita ja huonekaluja. Samlla ehkä hieman raottuu kiinalainen arki ennen, ja nykyisin. Kierros päättyy teekuppilaan, jonka voi aivan rauhallisin mielin skipata.

Ja viimeisenä, muttei vähäisempänä, eikä ainakaan pienimpänä, on syksyllä avattu Shanghai World Financial Centre. Eli manner-Kiinan korkein rakennus kaiken maailman tornit mukaan lukien, ja toistaiseksi maailman korkein talo katosta mitattuna (492 metriä). Tornitalo valmistui uskomatonta vauhtia. Kun olin Shanghaissa 2006 keväällä oli se vasta pieni tynkä, joka jäi Jin Mao tornin varjoon.

April 2006.

March 2007.

November 2007.

Ja nyt se siis on ollut jo muutaman kuukauden auki yleisölle. Jonot ovat edelleen viikonloppuisin huimat, ja marraskuussa jonotin itse ensin alhaalla ulkona melkein tunnin, sitten lippujonossa sisällä noin kymmenen minuuttia, sitten hissijonossa puolisen tuntia, ja kun vihdoinkin kiisimme hissillä ylös ajattelin että pahin odottelu olisi jo ohi, mutta ei siinä vielä kaikki...

Some work still need to be done.

Ensimmäisellä hissillä pääsee siis pällistelemään maisemia ylhäällä olevan aukon alareunaan. Tämän jälkeen jonotimme vielä yli puoli tuntia jotta pääsisimme korkeimpaan näköala paikkaan, eli aukon yläpuolelle.

Above the hole.

Kun pääsimme ylös oli jo pimeä. Näköalatasanne on siis sisällä rakennuksessa ja vie aukon yli. lattia on osittain lasia, joten maisemia voi kurkkia suoraan alas. Tosin koska tasanne on aukon yläpuolella ei lattian läpi siis maahan asti näe.

The view.

Ylhäältä katsottuna Jin Mao ja Oriental Pearl eivät enää näytä niin laisinkaan niin korkeilta. keli ei ollut paras mahdollinen, joten keskityimme tähyilemään lähimaisemia. Bundin jälkeen kaikki alkoi peittymään usvaan. Talo voisi olla toisenkin visiitin arvoinen joskus päiväsaikaan. Ja toisaalta jonotkin lyhenevät kun aikaa kuluu.

Shanghai World Financial Centre.

Ja loppuun loppukevennys. Jos joku Shanghaissa vieraileva nyt ei vielä tähän ole tutustunut, niin kipin kapin pöytävarausta tekemään. Kyseessä siis M on the Bund (jonka näköalat kärsivät pahasti Bundin rempasta) ja heidän kuuluisi Pavlova-kakkunsa. Onhan blondikin nyt toki pavlovaa saanut aikaisemminkin, mutta ei niillä ole ollut mitään tekemistä TÄMÄN Pavlova-kakun kanssa.....kuola valuu....ah, täytyypä taas sopiakin lounastreffit Pavlovan kanssa. Herkullista, herkullista.