Fafa island

Tällä kertaa meitä ei punnittu kentällä, ja konekin oli hieman edellistä suurempi. Lentokorkeus oli kuitenkin yhtä matala, joten saimme vielä viimeisen kerran ihailla autioita trooppisia saaria ilmasta käsin. Edessä oli yksi yö Nuku´alofassa ja sitten siirtyisimme sivistyksen pariin muutamaksi päiväksi ennen paluutamme idän suurvaltaan.

Vava´u INTERNATIONAL terminal

Plane of the day. And pilot.

I could be there.

Pakenimme viimeiseksi päiväksi Nuku´alofan edustalla sijaitsevalle Fafa-saarelle. Saarella oleva resortti järjesti päiväretkiä kaupungin asukeille. Koitimme vahvistaa lähtö ja paluuajan niin hyvin edellisenä iltana kuin mahdollista, mutta tyypilliseen paikalliseen tapaan seuraavan aamun koittaessa aikataulu oli jo muuttunut. Lähtömme myöhästyi hieman, mutta suurempi ongelma oli paluu saarelta, joka tapahtuisi tuntia suunniteltua myöhemmin. Mikä tietäisi meille vauhdikasta matkaa kentälle. Päätimme kuitenkin lähteä saarelle.

Nuku´alofa´s harbour and locals picking up...something.

Saari oli odotetusti aivan eri maailma kuin Nuku´alofan kaupunki. Ranta oli upea, mutta mainostetut snorklailu mahdollisuudet eivät laskuveden aikaan olleet kaksiset. Tai ehkä edellisen kohteen laguuni oli onnistunut hemmottelemaan meidät piloille. Päivä sujui kuitenkin rentoutuen auringossa, ja nauttien maukkaan lounaan kylmän valkkarin kera. Viimeisen päivän kunniaksi jopa onnistuin melkein polttamaan itseni miltä olin, kiitos extra varovaisuuteni, säästynyt koko reissun ajan.

Fafa island.



Once again.

Naama hieman punoittaen lähdimme saarelta ajallaan, eikä kentälle ehtimisessä ollut mitään ongelmaa. Tyytyväisenä vaihdoin lämpimimmät vaatteet päälleni kentällä, ja suuntasimme Aucklandiin.

Olin kokonaisuutena kaikista kömmähdyksistä huolimatta tosi tyytyväinen matkaan. Kolmen viikon aikana tuli kuitenkin huomattua että kuljettajat, hotellivirkailijat ja muu paikallinen väestö elää ehkä paikallista (Fidzin/Samoan/Tongan) aikaa, mutta se ei ylety vierailijoihin asti. Lähinnä se näyttää toimivan vain paikallisen väestön tekosyynä, kun asiat eivät tapahdu (koska ihmiset ovat laiskoja yms.). En siis yhtään ihmettele turismin ollessa maiden pääelinkeino, miksi maat ovat edelleen köyhiä. Mutta me siis olimme matkalla takaisin yhteen maailman nopeiten kasvavimmista talouksista (pienen mutkan kautta).