Hei, hei Samoa

Olimme takaisin Upolulla ilman majoitusta ja ilman jatkolentoa. Muutaman tunnin yöunet eivät olleet kummasti piristäneet. Otimme lentokentän kautta taksin Air New Zealandin toimistoon ja aloimme selvittämään lippusotkua. Paikallista jättiläismäistä virkailijaa ihmetytti, että kuinka nyt silleen myöhästyimme lennolta. Ilmoitin että heidän maassaan 20 kilsaa osoittautui mahdottomaksi kulkea 6 tunnissa.



Traffic police.

Virkailija jaksoi vielä yrittää "mitäs piditte Savai´ista?". Vastaus kuului "ainakaan sieltä ei pääse helpolla pois". Virkailija oli kuitenkin sitä mieltä, ettei Niue ollut alunalkaenkaan ollut kaksinen matkakohde, ja että olisimme vielä tyytyväisiä kun voisimme viettää loppuloman jossain mielenkiintoisemmassa kohteessa. Mutisin että Niuelaiset saattavat olla asiasta erimieltä, ja että viimeinen maa maailmassa johon jäisin sillä hetkellä oli Samoa.


Väsyneet aivonystyrät liikkeelle. Virkailija lupasi että jos pistämme väliin muutaman euron niin hän vaihtaa lentomme. Ehdottomasti vuorokauden paras uutinen tähän asti. Mutta mihin sitä sitten haluaisi lentää? Olimme pohtineet Amerikan-Samoaa, mutta Samoa-nimisillä paikoilla alkoi olla ikävä kaiku, joten päätimme kysäistä lippuja Tongalle. Järjestyy, oli vastaus. Lähtö huomenna.


Odotellessamme lippujen vahvistumista poikkesimme viereisessä matkatoimistossa järjestämässä itsellemme majoituksen yhdeksi yöksi, ja haukkaamassa hampurilaisia eräässä kansainvälisessä pikaruokaketjussa. Seuraavaan viikkoon tätä mässyruokaa ei olisikaan luvassa, sillä Tonga on yksi harvoista valtoista, missä kansainvälisiä pikaruokaketjuja ei vielä ole.



Too many churches.

Otin puhelun Niuelle, ja ilmoitin ettemme olisi yöllä saapuvassa koneessa, ja sain päivän toisen lahjan. Hotellivirkailija ilmoitti, että koska olin soittanut etukäteen hän ei veloittaisi yhtään yötä. Mieliala alkoi hyvien uutisten ja rasvaisen ruuan myötä nousemaan, ja haettuamme liput jaksoimme vielä könytä internet-kahvilaan fiilistelemään seuraavaa matkakakohdettamme.



Town clock tower.

Poimittuamme netistä tarpeelliset tiedot ryömimme hotellille nukkumaan. Vuorokausirytmin ollessa (taas kerran) onnellisesti sekaisin lähdimme illalla testaamaan keskustan liepeillä sijaitsevan italialaisen pizzerian. Ja erinomaisen hyvää oli. Viipyessämme Upolulla olimme valinneet aluksi rantakohteen, joka sijaitsi syrjässä keskustasta. Vietettyämme nyt viimeisen yön keskustassa, totesin että meidän muutaman huoneen majatalossa oli kyllä huomattavasti enemmän tunnelmaa kuin massahotellissa, vaikka uima-allas puuttuikin.



Deep marine reserve.

Edessä oli herätys neljän aikoihin aamuyöllä ja taksimatka kentälle. Vielä koneessakin odotin mitä vielä saattaa tapahtua, mikä estäisi lähtömme Samoalta. Kone kuitenkin nousi ilmaan ajallaan, ja noin neljää tuntia myöhemmin saavuimme Uuteen-Seelantiin, mistä kuuden tunnin odottelun ja kentällä nuokkumisen jälkeen lähti lento Tongatapuun, Tongan pääsaarelle.



Finally at the very busy Apia outdoor airport.

Samoa oli aikalailla samanlainen kuin Fidzi. Ihmiset olivat isoja, hieman ystävällisempiä ja naisilla oli lyhyeksi kynityn kikkaraisen pään sijaan yleensä pitkät hiukset. Samoa oli hieman edullisempi kuin Fidzi, toisaalta tarjontaa shoppailun suhteen ei ollut niin paljon. Selvästikin Fidzi on ehdoton Tyynen valtameren vetonaula, ja muut seuraavat sitten perässä. Samoalla meno oli pienimuotoisempaa, ja turisteille sunnattuja huvituksia vähemmän. Osittain tästä syystä pidin Samoasta enemmän. Savai´i voitti Upolun luonnonnähtävyyksissä mennen tullen, joten suosittelen kaikille Samoalla vieraileville muutaman yön visiittiä toisella saarella. Huomatkaa vain poistua saarelta vähintään vuorokautta ennen lentonne lähtöä. Huolimatta kaikista vastaiskuista (jotka olivat suurimmaksi osaksi oma mokamme), ain'oa asia joka jäi harmittamaan oli ettemme viettäneet Samoalla enempää aikaa. Mutta tämän loman puitteissa aikaa ei enempää yhdelle maalle herunut, ja odotin kovasti mitä Tonga toisi tullessaan.