8.10.07

Kostea paluu

Loma lusittu ja palattu myrskyisään Shanghaihin. Paluu tapahtui lauantaina, jolloin lämpötila pyöri kolmenkymmenen asteen molemminpuolin. Kuuma, mutta kostea, meno jatkui sunnuntain F1 kisoissa, nyt sitten tulee vettä oikein kunnolla. Tällä kertaa asialla trooppinen myrsky Krosa. Minkäänlaista hälytystilaa Shanghaihin ei kuitenkaan ole julistettu. Rannikoseutua on taas evakuoitu (n. miljoona asukasta).

Sääennusteet lupailevat tästä viileintä viikkoa kesän jälkeen, lämpötilan on ennustettu laskevan alle 20 asteen. Mutta no worries, loppuviikosta jo lupaillaan lähes 30 asteen lämpöä, joten ei se talvi vielä tule. Viime vuonna sandaaleilla ja t-paidalla pärjäsi vielä marraskuussakin :-)

Tähän samaan syssyyn, ennen lomafiilestelyjä, voisin vastailla kommentteihin. Joita muuten on ilmestynyt ilahduttavan paljon!

Ensiksi elämisestä Shanghaissa; täällä voi elää niin kovin monella tapaa. Jos tänne muuttaa lasten kanssa niin joutuu miettimään ja suunnittelemaan enemmän. Jako lapsettomiin ja lapsiperheisiin, on täällä aika selvä. Karkeasti sanottuna lapsettomat asuvat kerrostaloissa paikassa joka, joko on kompromissi työpaikkojen sijiannin suhteen, tai kompromissi työpaikan ja keskustan välillä.

Lapsiperheet taas ovat sijoittuneet selvästi keskustan ulkopuolelle isoihin expattiasumiskeskuksiin. Joko villa compoundeihin, tai länkkäreiden kansoittamille kerrostaloalueille. Asuinalueiden sisällä, tai välittömästä läheisyydestä löytyy yleensä kaikki palvelut (länkkärikauppa, englantia puhuva lääkäri, kansainvälinen koulu ja päiväkoti, länsimaalaisia ravintoloita, kansainvälinen kuntosaliketju jne.). Asuinalueiden sisällä voi harrastaa kaikenlaista ulkoilua (pyöräilyä, rullaluistelua yms.), mikä keskustan alueella on "mahdotonta". Usein nämä asuinalueet sijaitsevat niin syrjässä, että liikenne kaduillakin on rauhallisempaa, joten lähikauppaan/kouluun/päiväkotiin voi lasten kanssa pyöräillä. Jos alueelta lähdetään perheen kanssa kauemmas, niin matka hoituu omalla autolla ja kuljettajalla.

Lisäksi melkein poikkeuksetta lapsiperheillä on täysipäiväinen Ayi, joka hoitaa niin taloutta kuin lapsiakin. Suosittuja ovat erityisesti filippiino ayit, koska he puhuvat englantia. Ayit hoitavat myös kaupassakäynnit, jos niin haluaa. Tai länkkärisupermarketista saa kotiin tilattua, noh, lähes kaikkea mitä voi kuvitella haluavansa. Tarjolla runsaasti importattuja tuotteita. Muuttessaan voi tuoda mukanaan huonekaluja myöten kaikki tutut tavarat ja lelut. Suomalaiset lapsiperheet tuntuvat katoavan Shanghaista lähes kolmeksi kuukaudeksi kesällä, ja kahdeksi/kolmeksi viikoksi jouluna. Tällöin Suomesta voidaan hankkia tarvikkeet, joita täältä on vaikea löytää, tai jotka ovat laadullisesti täällä heikkoja (esim. lasten kengät).

Mielestäni tässä kaupungissa on hienoa se, että täällä voi valita miten haluaa elää. Kun alkuvalmistelut (rokotukset, vakuutukset, muuttokuorma, asunto, autonvuokraus, ayin ja kuljettajan palkkaus, koulun/päiväkodin etsintä yms.) on saatu tehtyä, niin ei se jokapäiväinen eläminen niin paljoa poikkea eurooppalaisesta tyylistä, jos niin haluaa. Joten kannustan kyllä elämäntilanteesta riippumatta muuttamaan tänne, jos tilaisuus vain tulee! Sitä tulee vain valita itselleen sopivimmat ratkaisut. Tämä kaupunki pystyy tarjoamaan paljon :-)

Toiseksi sopeutumisesta; ei tarkoitukseni ole morkata mitään elämäntyyliä, vaan kertoa mitä itse teen. Ja mitä en halua. Kiinassa elämistä helpottaa suunnattomasti, kun alkaa ymmärtämään kiinalaista sielunelämää. Ja vaikka tietyt asiat voi lukea kirjoista, niin vasta käytännönkokemukset osoittavat millaisia kiinalaiset ovat. Ja näitä kokemuksia ei saa muuten kuin asioimalla kiinalaisten kanssa. Ja no niin, onhan sen länkkärikaupan/ravintolan henkilökuntakin kiinalaista. On toki, mutta ei pidä unohtaa, että heitä on koulutettu asioimaan meidän kanssamme.

Paikallisten kanssa seurustelu on täälläkin todella vaikeaa, johtuen kiinalaisten lähipiiri (=perhe) käsityksestä. Ja toki välillä tuntuu että lyö päätään seinään, kun on ryöminyt kulmakauppaan kaatosateessa ostamaan sipulia, ja myyjä lyö päättäväisesti pussiin tomaatteja. Vihanneksia kun ei tule kaikkialla pussittaa itse, ja lisäksi osoittelu täytyy hoitaa hienovaraisesti, sillä se koetaan Kiinassa loukkaavaksi. Kyllä silloin mielessä vilahtaa, että voisin tilata ruuat länkkärikaupasta kotiinkuljetuksella, ja käyttää aikana paremmminkin kuin taistelemalla ginyiden kanssa.

Haluan kuitenkin pystyä toimimaan tässä yhteiskunnassa, vaikka olenkin valinnut mihin olen valmis sopeutumaan ja mihin en. En anna periksi huonoille käytöstavoille. Vaikka kiinalainen mummo tuijottaakin minua pitkään kun avaan hänelle oven, tai siivoojilla on hauskaa kun odotutan hissiä heille. Pyydän edelleen anteeksi jos törmään johonkuhun, ja kiitän jos minulle annetaan jotain. Toivoisin että nämä olisivat asioita, joista kiinalaisille muodostuisi kuva länsimaalaisista. Ikävä kyllä se kuva tuntuu tällä hetkellä muodostuvan lähinnä feikkimarkkinoilla ja baarikaduilla.

Enkä suinkaan ole niitä ultimate matkailijoita, jotka haluavat asua jurtassa Mongolian rajalla, tai matkustaa paikallisbussilla ympäri Kiinan. Mutta en myöskään ole täällä matkalla, vaan asumassa, elämässä. Nämä matkailijat palaavat ennemmin tai myöhemmin KOTIIN. Kun tämä maa taas on tällä hetkellä ainoa koti mitä minulla on.

Ja paljon on paikallisista tullut opittua. Olen nähnyt mitä kiinalaiset maksavat tuotteista, ja kuinka he tarkastavat onko laatu ok. Olen oppinut mikä on huonoa käytöstä, ja kuinka osoittaa ystävällisyyttä, ja kuinka osoittaa halveksuntaa (kasvojen ilmeitä käytetään täällä hyvin eritavalla kuin Suomessa).

Kiinalaiset ovat kuitenkin aika rasistisia. Eikä tähän auta se, että pitkänenät (länkkärit) linnoittautuvat omille asumisalueilleen, ja käyttävät vain länsimaalaisia palveluita. Hyväksyn täysin sen, että tässä yhteiskunnassa kaikki eivät ole samanarvoisia, niinhän se on täällä ollut tuhansia vuosia. Mutta en haluaisi, että tänne enää tänä päivänä muodostuu "siirtomaaherra" tyyppistä kansanosaa. Tai en ainakaan halua olla osa sitä. Joten, käyttämällä shanghailaiselle keskiluokalle tarkoitettuja palveluita, haluan heidän hiljalleen tajuavan, että me elämme täällä aivan kuten hekin. Teemme samoja ruokia, käymme samoissa kaupoissa, ostamme samoja asioita, kunnioitamme heitä ja heidän tapojansa, ja odotamme saavamme saman kunnioituksen takaisin (ihmisarvo käsitettähän Kiinassa ei ole, ja tulee muistaa että edelleen pitkänenälle on aina ok valehdella, me emme ole samanlaisia ihmisiä kuin kiinalaiset).

Mutta kokemuksella tiedän ettei aina ole helppoa koittaa sopeutua/ottaa kontaktia valtaväestöön. Eivätkä nuo kontaktit tässä maailman kolkassa muodostu muutamassa kuukaudessa. Vuodessa olen saanut jotain aikaiseksi, mutta kyllä tämä on vasta hataraa alkua. Tietäen kuinka hankalaa tämä on, niin nostan hattua kaikille jotka jaksavat yrittää. Ja kuten jo aikaisemmin kirjoittelin, ei sitä väkisin ole järkeä lähteä etsimään mitään "todellista" paikallista elämäntapaa. Kyllä minun elämäni ja kokemukseni täällä ovat aivan yhtä aitoja ja todellisia kuin syntyperäisten paikallistenkin elämä.

Mutta kuten jo aikaisemmin totesin, parasta täällä on valinnanvapaus, ja täältä jos jostain löytyy mistä valita. Enkä halua kaikkien elävän täsmälleen kuten minä, kulmakaupassa tulisi silloin liian ahdasta ;-)

Kolmanneksi blogien näkyvyyteen Kiinassa; käytän tällä hetkellä seuraavia sivustoja:

- http://www.anonymouse.org/ (tätä kautta saa näkymään suurimman osan Kiinassa kielletyistä sivuista, turha silti kuvitella pyörittävänsä tätä kautta videopätkiä, liiiian hiiidas)

- http://www.inblogs.net/ & http://www.pkblogs.com/ (slap the blogger block - näillä saa näkymään nimenomaan googlen blogit)

Kaikki muu onnistuu noiden kautta, mutta kommentointi ei. Vinkkejä tähän otetaan siis edelleen vastaan. Ja kyllä, välillä hermot menee tämän netin toimivuuden/toimimattomuuden kanssa. Mutta se on kait osa sitä todellista Kiinaa, joten kai sekin täytyy kokea.

Ja viimeiseksi kommenttiin formuloista; tunnelma kisoissa oli taas upea, huolimatta kelistä. Veikkaukseni (oikea tulos):

1. Räikkönen (Räikkönen)

2. Alonso (Alonso)

3. Hamilton (Massa)

4. Massa (Vettel)

5. Heidfeld (Button)

6. Kubica (Liuzzi)

7. Rosberg (Heidfeld)

8. Kovalainen (Coulthard)

Ei ihan nappiin, pahus! Mutta kisoista enemmän niille omistetussa postauksessa.

2 comments:

Anonymous said...

Kävin pitkästä aikaa lukemassa blogiasi pidemmältä ajalta ja olit kirjoittanut paljon kiinnostavaa tekstiä kiinalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisesta. On siinä tosiaan tekemistä, mutta tosi hienoa että jaksat nähdä vaivaa! Varmasti olisi helpompaa mennä vain länsimaisen virran mukana mutta tiedän miten hienolta tuntuu kun oppii paikallisia tapoja.

Yhteydenpito on kieltämättä jäänyt vähän vähiin minunkin osaltani (kun jossain aikaisemmassa postauksessasi harmittelit ystävien kommenttien vähenemistä), täytyykin laittaa tässä jossain vaiheessa mailia. Mielessä kyllä olet, juuri maanantaina oltiin Eeron ja Maran kanssa baarissa ja mietiskeltiin myös sinun kuulumisiasi.

Ei sinua ole unohdettu, ei suinkaan. :)

Anonymous said...

Itse vaihdoin Kiinaan muutettaessa blogin blogspotilta vuodatukseen, helpotti elämää kummasti ja aika vähän jaksan kiertoteitse alkaa lulemaan blogspotin juttuja. Kansallispäivänä muuten pääsi kaikkii blogeihin ja wikipediakin toimi :-)

Elämä on Hangzhoussa on väkisinkin aika kiinalaista, kun ei meillä ole erikeen mitään länkkärikauppoja tai muitakaan länkkäreille suunnattuja palveluita. Kiinalaisia on aina joka paikassa ja palvelu sen mukaista. Starbucksissa, Hootersissa ja joissain muissakin ravintoloissa saa englanninkielistä palvelua, mutta muuten mennään ptikälti kiinalla tai suomella ja elekielellä, sillä pärjää hyvin. En lue Carrefouria länkkärikaupaksi, kun usein olen se ainut länkkäri siellä, sijaintinsa ja edullisten hintojen vuoksi se on suosittu kiinalaisten keskuudessa.