Tseuvee!

Kun luet tätä postausta niin olen jo Suomessa...


Te joita olen kuljettanut uusiin paikkoihin ympäri Shanghaita, muistakaahan kuljettaa uusia tulleita samalla tavalla. Näin minäkin aikanani kaikki hyvät kaupat, ravintolat ja markkinat löysin. Joten iso kiitos niille jotka jaksoivat raahata minua mukanaan!

Nyt tiedän ettei aina ole helppoa koittaa selittää asioita maassa muutamia kuukausia asuneelle, joka edelleen ihmettelee kaikkea, eikä tiedä mitä uskoisi. Ja te jotka olette juuri tulleet, uskokaa että joku joka on asunut Shanghaissa vuosia tietää paremmin. Toisaalta jokainen saa vapaasti hakata päätään kiinaseinään, eikä kai sitä muuten voi oppia kuin omista virheistään. Kannattaa miettiä mitä Shanghailta haluaa ja miten aikansa tulee viettämään. Kaupunki pystyy tarjoamaan paljon, mutta sitä ei voi kokea compundin suljettujen porttien sisäpuolella.

Ja rakkaat ystäväiseni, kaikki suomalaiset, tulkaa toimeen keskenänne. Ei sillä ole väliä missä kukin asuu, kenellä on auto ja kuljettaja, onko lapsia vai ei, tai mitä se puoliso täällä tekee. Aivan liian usein keskustelu kääntyy "minun mieheni..." suuntaan. Hyvät rouvat, jos haluaisin tietää mitä teidän miehenne tekee niin istuisin jututtamaan niitä teidän miehiänne. Älkää hukatko omaa identiteettiänne. Se on suomalaisilla naisilla perinteisesti vahva, ja itse olen erittäin ylpeä tästä. Jokainen jonka olen tavannut voi olla varma siitä että olen halunnut tavata juuri hänet. Älkää vähättelkö itseänne, älkääkä piiloutuko minkään taakse (puoliso, lapset tms.). Muistakaa että jokaisen meistä on tehtävä minkä välttämättömäksi kokee oman identiteettinsä säilyttämiseksi.

Olen tavattoman kiitollinen kaikesta uudesta mitä olen saanut oppia ja kokea. Jos nyt olisi liioittelua sanoa, että tämä kokemus on muuttanut minut ihmisenä, niin ainakin olen kokenut kahden ja puolen vuoden aikana enemmän kuin aikaisemman kymmenen vuoden aikana yhteensä. Toivon että se on tehnyt minusta hieman viisaamman ja ymmärtäväisemmän. Ainakin se on tehnyt minusta kiitollisen. Kaikkien niiden paikkojen ja asioiden lisäksi joita olen nähnyt ja kokenut, olen myös onnellinen että olen saanut Shanghaissa niin hyviä ystäviä ettei parempia voisi toivoa. Samalla tavalla kuin jäin kaipaamaan ystäviäni Suomessa, kun muutin tänne, jään nyt kaipaamaan teitä. Olette antaneet ja auttaneet paljon. Ikäviäkin asioita on tapahtunut, ja olette olleet uskomattoman paljon avuksi. Toivottavasti minä olen myös pystynyt auttamaan ja tukemaan teitä kun olette sitä tarvinneet. Ja mitään ei ole menetetty lopullisesti, me tulemme vielä tapaamaan.

Olen jo muutamia kuukausia elänyt ajatus osittain Suomessa. En ole Kiinassa oloaikana kaivannut Suomea, mutta ystäviä siellä kyllä. Ja nyt tapaan teidät taas! Sen lisäksi pääsen töihin! Olisin uskonut, että olisin jaksanut kotirouvailla kauemminkin, mutta viime keväästä lähtien ajatukset ovat pyörineet työn ympärillä. Pantteri ei pääse pilkuistaan ainakaan kovin kauaksi aikaa. Vaikka kotirouvailu on antanut paljon, ja loppujen lopuksi ollut se elementti elämässäni joka on mahdollistanut suurimman osan kokemastani, mm. kaikki uudet harrastukseni ja jatkuvan matkailun (jota olen rakastanut), niin työn menetyksen myötä kadotin ison osan itseäni. Ja palan halusta saada sen nyt takaisin. Olen kaivannut työtä ehkä enemmän kuin olen ajatellutkaan, tai ainakaan myöntänyt itselleni. Mutta nyt olen innoissani ja odotan kovasti uutta tehtävääni!

Työn lisäksi Suomeen paluu antaa nyt mahdollisuuden saattaa jatko-opinnot joko paremmalle tolalle, tai jopa loppuun. Kaikki mitä etänä on tehtävissä on tehty, ja luulen että se on osaltaan vaikuttanut haluuni palata töihin nimenomaan Suomeen. Jos olisin mennyt töihin jossain muualla, olisin voinut unohtaa opiskelun. Kenenkään opinnot eivät odottamalla ole parantuneet. Jälkeenpäin asioita on hyvä pohtia, mutta luulen, että alunalkaen jopa viivytelty lähtöni Suomesta oli liian hätäinen. Koulu olisi ehdottomasti kannattanut käydä loppuun. Silloin sille ei antanut arvoa niin paljoa, vaan työn menetys harmitti enemmän. Paljon on siis Suomessa edessä, ja kaikkea en varmastikaan osaa vielä edes kuvitella.

Vaikka en hylkää Aasiaa lopullisesti, niin tämän blogin pitäminen tulee olemaan jatkossa epäsäännöllistä. Joten eikun tseuvee, kuten shanghailaiset sanovat, ja oikein hyvää jatkoa kaikille lukijoille. Toivottavasti olen ollut teille viihdykkeeksi ja hyödyksi!

Eating Shanghai

Ilman ruokaakaan ei voi elää, ulkomailta tuotettuja elintarvikkeita paras valikoima löytyy City Shop-ketjun liikkeistä, mutta myös Carrefour, Lotus, Pines, Wal-Mart ja Metro tarjoavat vaihtelevalla menestyksellä länsimaalaisia tuotteita. Voi olla myös mielenkiintoista silloin tällöin poiketa Ikean ja Marks & Spencerin ruokaosastoilla. Aina ei kannata vaivautua, vaan välillä kannattaa nauttia Shanghain laajasta ravintolavalikoimasta. Joitakin omia suosikkejani:

Länsimaalaista ruokaa:

Kathleen´s 5: Hieno länkkäripaikka, hyvät maisemat. Lounassetti edullisempi. Kesäisin todella suosittu.
Barbarossa: Ok länkkäripaikka, kaunis sijainti lammikon reunassa. Ok ladies night.
Tony Romas: Kaupungin parhaat ribsit ja mahtavan kokoiset drinksut.
California pizza kitchen: Keskinkertaista pizzaa ja pastaa. Hyvät salaatit.
Element fresh: Terveellisempi vaihtoehto. Hyvät smoothiet. Tarjolla länsimaalaista aamiaista.
Hooter´s: Kaupungin parasta amerikkalaista roskaruokaa. Loistavat chicken wingsit. Pirtsakat tytsät.
Blue frog: Kaupungin paras ja ehkä kattavin häppäri. Loistavat drinksut ja ok ruoka (hyvää: fajitakset).
Dan´s old farmhouse: Saksalaista ruokaa. Tekevät salmaria. Ennen joulua voi tilata kinkkua, maksamakkaraa yms.
Casanova ja Velvet lounge: Hyvä ruoka, erityisesti kiviuuni pizza, ja hyvä iltameno.
Peter´s tex mex: Perheystävällinen paikka Hongmeillä. Kaupungin parhaat tacot
Sasha´s ja Zapatas: Ykkös expattimestat, loistavat terassit kesällä. Harvoja paikkoja mistä saa juustotäytteisiä jalapeno popperseja. Ja Zapataksessa tietysti bailataan!
Flying elephant: Venäläinen ravintola. Loistava borsch-keitto. Vodkaa ja venäläistä shampanjaa.
Da marco: Kaupungin parhaat pizzat.
Gourmet café: Kaupungin parhaaat hampurilaiset.
Wagas: Hyvä valikoima terveellisempään lounaaseen.
La Creperie: Loistavat suolaiset crepit.
Cotton´s: Ruoka keskinkertaista, mutta miljöö kaunis. Hyvä paikka istuskella iltaa drinksun ääressä.
Cotton club: Ei pidä sekoittaa edellä mainittuun. Hyvä paikka istuskella iltaa drinksun ääressä ja kuunnella live-musaa.
Lapis lazuli: Hyvät lounas setit ja maukasta ruokaa.
New heights: Parhaat näkymät Bundilta. Ruoka ok, mutta tänne kannattaa tulla ikkunapöytään drinksuille.
M on the Bund: Hieno länkkäripaikka, loistava ruoka ja upeat näkymät. Lounassetti edullisempi. Kokeile Pavlova-kakkua! Alakerran baari ei myöskään ole hassumpi.
Anadolu: Kaupungin paras Iskender kebab. Niin lähellä suomalaista kuin Shangaista irtoaa.
Las Tapas: Ei Hongmeilla vaan Maomingilla. Kaupungin parasta sangriaa.
Paul: Hyvät leivät ja leivokset.
Pasta fresca: Kaupungin parhaat pastat.
Cameo: Hyvät lounassetit. Loistava canneloni.


Aasialaista ruokaa:

South Beauty: Sichuanilainen. Ok tulinen ja öljyinen kiinalainen (hyvää: steamed buns with sweet sauce).
Jaguar buffet: Hintaan sisältyy viinit ja olut. Hyvä tapa kokeilla kaikenlaista kiinalaista edulliseen hintaan. Mm. Citic squarella ja Xujiahuissa.
Grape: Kaupungin paras pähkinäkana. Myös Pekingin ankkaa kannattaa tarjota vieraille täällä. Käytttävät länkkäri ystävällistä lihaa.
1221: Hienompi kiinlainen, joka on erittäin suosittu (= pöytävaraus pakollinen). Kaupungin paras spicy sichuan beef stew (tarjotaan seesamileivän kanssa), herkullista myös possu pannukakkujen kanssa ja myös täältä saa steamed buns with sweet sauce.
Lost Heaven: Yunnanilainen. Hyvää pinaattilätyt tomaattidipin kanssa ja seitsemän mausteen kana.
Simply Thai: Yksi kaupaungin monista thaimaalaisista. Ehkä hieman hintavampi, mutta varma valinta.
Di Shui Dong: Hunanilainen. Tulista ruokaa vähemmällä öljyllä. Liha tulee luineen, mutta chilikana (kuivatut punaiset chilit) ja chilinauta (säilötyt vihreät chilit) ovat herkullisia. Jos haluaa miedompaa mm. kumina nauta on maukasta olematta tulista. Täältä saa talvisin koiraa.
Kissho of Tokyo: Japanilainen Teppanyaki. Hintaan kuuluu saket, viinit ja oluet. Loistavaa naudanlihaa. Sijaitsee Xujiahuyissa Novel plazan kellarissa. Vastapäätä loistava korealainen barbeque.
Little Sheep: Sisämongolialainen hot pot. Liemen voi valita tulisena tai sitten ei. Olut huuhtoo mausteisen ruuan alas sujuvasti.
People 7 ja 6: Fuusiokiinalaista. Mutta kuinka päästä sisälle? Kokeile myös vessaa.
Rijsttafel: Kaupaungin paras indonesialainen, vaikka soto ayamissa onkin liikaa valkosipulia.
Ginger: Indokiinalainen. Possulla täytetyt paprikat tomaattikastikkeessa ja parmesanissa ovat herkullisia. Myös hyvä kasviscurry.
Pin Chuan: Sichuanilainen. Kaupungin parasta öljyistä ja tulista ruokaa. Kokeile possun ribsejä mustapapukastikkeessa.
Taj Beirut: Hyvää libanonilaista. Eivät tarjoile alkoholia.
Indian Kitchen: Unohda Bukhara ja Vedas. Täällä liha on mureaa ja kastikkeet maukkaita.
Vegetarian life style: Ainoa todellinen kasvisravintola. Eivät käytä mitään eläinpohjaisia tuotteita. Hyvää ruokaa.


Ja jos ei jaksa vaivautua voi ruuan (http://www.sherpa.com.cn/) ja viinin (http://www.asc-wines.com/) aina tilata kotiin.

Shopping Shanghai

Nähtävyyksien lisäksi melkein kaikki turistit haluavat käydä ostoksilla. Valikoimistaanhan Shanghai on kuuluisia. Oikeiden liikkeiden lisäksi kannattaa käydä ainakin yksillä, jos ei useammillakin, feikkimarkkinoilla. Jos ei muuten, niin tietääpähän mistä on kyse.

Feikkimarkkinat ovat varsinainen mielipiteiden jakaja. Jotkut vastustavat henkeen ja vereen, ja eivät halua kantaa mitään feikkiä. Jotkut käyvät markkinoilla ostamassa aitoja kiinalaisia tuotteita (silkkiasusteita, seinäjulisteita ja magneettikoruja). Ja jotkut viis veisaavat Diorin ja Guccin tunteista, ja tinkivät kopiolaukuista, aurinkolaseista ja kelloista minkä ehtivät.
Välillä kun kuvittelee ostavansa "merkittömän" tuotteen, voi huomata, että on tullut ostettua kopio jostain kuuluisasta kiinalaisesta merkistä. Joten...Shanghaissa aitoutta voi aina (ja tulee) kyseenalaistaa. Mitä feikkitavara sitten oikeasti on? Mukana on "kuormasta pudonneita" (=varastettuja, kuljetuksessa "kadonneita"), jouluna yöllä valmistettuja, tuhottavaksi lähetettyjä viallisia kappaleita, tai puhtaasti feikkituotetehtaassa valmistettua kamaa. Tuotteita ostaessa voi myös pitää mielessään että jos jossain niin noissa tehtaissa laiton työvoima (siirtolaiset, lapset) varmasti ovat tehokkaassa käytössä.

Feikkimarkkinat myyvät kiinalaista värikästä silkkikrääsää, laukkuja, kelloja, paitoja, farkkuja, taskulamppuja, muistitikkuja, iPodeja, leluja, kenkiä, koruja, aurinkolaseja, huiveja ja syömäpuikkosettejä. Mikään ei ole aitoa. Hongqiaon erikoisuutena helmet (kasvatetut).
Mitä mistäkin sitten pitäisi maksaa? No ei ainakaan sitä mitä pyydetään. Urbaanihuhu kertoo, että mistään ei tulisi maksaa yli 100 rmb:tä (noin 10 euroa). Nykyisillä markkinoilla, ja eritoten keskustassa, Hongqiaossa ja Pudongissa, tähän on kuitenkin vaikea (länkkärin) päästä. Isoista laukuista olen joutunut pulittamaan jopa 180 rmb:tä (pyynti voi olla jopa 2000 rmb).

- T-paidat 25-40 rmb
- Sytkärit, kynät, taskulamput, laskimet yms. 10-30 rmb
- Helmet 30-60 rmb
- Metallikorut 10-20 rmb
- Huivit 15-40 rmb
- Tyynyliina-, syömäpuikko-, pöytäliinasilkkisetit 20-60 rmb
- Feikkilaukut 80-160 rmb
- Kengät 40-100 rmb
- Feikkiaurinkolasit 40-80 rmb
- Kiinalaisia miekkoja, puurasioita 50-150 rmb

Varsin suosittuja tulijaisia ovat helmet, yleensä makean veden kasvatetut. Näillä jotkut matkaajat ovat tehneet jopa voittoa Suomessa. Runsaimmat helmivalikoimat löytää mm. Hongqiaon Pearl Citystä (Hongmei lu). Helmien laatu vaihtelee tietysti suuresti. Muovihelmen nyt jokainen erottaa aidosta, mutta sen jälkeen laadusta onkin vaikea sanoa mitään. Varin, pyöreyden ja tasaisuuden nyt voi vielä todeta, mutta sisällä olevan muovipallon (helmen alun) suuruutta on käytännössä päältä päin vaikea havaita. Itse muutamia helmiä halkaiseena, olen havainnut että halvemmissa helmissä (n. 120 rmb/setti) muovikeskustan vielä voi löytää, mutta kalliimmissa helmissä (n. 400 rmb/setti) se kyllä katoaa helmiäismurskan joukkoon. Mutta hintojen ollessa näin alhaiset, ei kenenkään tulisi murehtia laatua liikaa omaan käyttöön ostaessa. Nykyisin helmiä saa kaikissa trendiväreissä, villimpien värien ollessa tietystikin värjäyksen tulosta.

Joitakin feikkimarkkinoita:
- Hongqiao Pearl City, Hongmei lu 3721 (Yanan lun risteys)
- Nanjing lu 580 (kävelymatka People´s parkista)
- Pudong tiede-ja teknologiamuseon markkinat, Shi Ji Da Dao 2002 (metroasemalla)
- Longhua, Longhua lu 2465
- Qipu, Qipu lu

Turistien suosiossa harvinaisemmat markkinat ovat kukkamarkkinat, joiden ohessa myydään kiinalaisia astioita, pienantiikkia (rasiaa, lipasta, kulhoa jne.), kynttilöitä ja silkkikrääsää.

Joitain kukkamarkkinoita:
- Hongqiao, Hong Jing lu 718
- Keskusta, WanHangDuHou lu 33

Melkein kaikkien vierailijoiden suosikkituttavuuksiin kuuluu kangasmarkkinat (Lujiabang lu 399 ja Dongmen lu 168). Markkinat joilla voi siis teetättää itselleen vaatteita. Tai ostaa pelkkiä kankaita. Ja sisutuskankaille on tietystikin omat markkinansa. Tarkkaile valmiiden näytteillä olevien vaatteiden ompeleiden laatua. Myyjät puhuvat englantia, joten muutosten pyytäminen esillä oleviin tuotteisiin onnistuu. Tehdessäsi tilauksen joudut aina maksamaan jotain, mutta vaatetta tulee jaksaa käydä sovittamassa niin usein että se istuu hyvin. Ja ennen sitä ei tule maksaa loppusummaa. Sisustuskangasmarkkinat (verhot, lakanat, tyynynpäälliset yms.) sijaitsevat osoitteessa Caoan lu 1618.

Esimerkkejä teetätettyjen vaatteiden hinnoista. Hinta riippuu tietysti materiaalista ja mallista, mutta myö paikasta ja omasta tinkimiskyvystä:
- Talvitakit 300-500 rmb
- Iltapuvut 200-500 rmb
- Mekot 100-200 rmb
- Kiinamekot 150-350 rmb
- Paidat 50-200 rmb
- Hameet 50-200 rmb
- Housut 100 – 180 rmb
- Puvut 350 – 550 rmb

Vaatteiden ja helmien lisäksi, suosituksi kohteeksi turistien keskuudessa ovat nousseet silmälasimarkkinat. Silmälasimarkkinat ovat muuttaneet, uusi osoite: ZhongXing lu 1688 (edelleen lähellä päärautatieasemaa).

Feikki- ja silkkitavaroiden lisäksi ainakin paikallisille expateille tuttua ovat huonekalujen ja taulujen teetättämismahdollisuudet. Taidekaduilla maalausten lisäksi löytyy kaikkea mitä voit kuvitella seinillesi ripustavan. Kirjontatöitä, kankaita, puutöitä, painotuotteita jne. Jos mielestäsi on liian härskiä tilata kuuluisten maalareiden töistä kopioita, niin kuvasta kiinalaiset taiteilijat maalaavat mitä vaan. Lapsesi, kissasi, koirasi jne. Kaduilla voi myös kehystää jo omistamiaan teoksia. Ja taaskin kaikesta pitää tinkiä. 50 x 50 senttiä kokoinen teetätetty kehystämätön maalaus irtoaa noin 100 rmb:llä. Vakiintunut käytäntö on myös tilata jokin näytteillä oleva teos eri sävyisenä tms.

Taulukatu: Wenting lu 205

Kiinalaisia huonekaluja voi teetättää lukuisissa paikoissa ympäri Shanghaita, tässä joitain:
Gary, Huaxiang lu 239, Minghang
Tianlong, Xingmei lu 728, Hongqiao
Jun He, Lingshan 958, Pudong
Hu & Hu, Caobao lu 1885, Hongqiao
Ge Tang ja Jenny´s, Hu Qing Ping lu 8 ja 1

Antiikkikadulta (Dongtai lu 33) löytyy vähemmän huonekaluja ja enemmän kopiokrääsää viimeisen sadan vuoden ajalta. Täältä mukaan tarttuu Mao-lakit, kommunismi-julisteet, puiset koristeelliset lippaat, kiviveistokset, posliinikulhot, kuparilukot ja vedettävät kellot.

Mutta kaiken turisteille suunnatun feikin ohella Shanghaista löytyy oikeitakin liikkeitä. Sisustaja voi käydä hankkimassa astiat ja muun keittiötilpehöörin Hotelli outletista (Pohjois-Shanghai, kortti vain kiinaksi...) tai muutakin sisustustavaraa tarjoavasta Home exposta (Wuzhong lu 1263). Hinnat halvemmat kuin Ikeassa ja valikoima erikoisempi. Hevimpaa rautakauppa tavaraa voi etsiskellä B&Q-ketjun liikkeistä. Kiinalaisempaa taide- ja sisustustavaraa voi käydä etsimässä Lee´s Decoressa (Keskusta Huaihai lu 1564, Gubei Gu Yang lu 1038, Pudong Bi Yun lu 633), Yiren Galleryssa (Gubei Yi li lu 27, Pudong Bi Yun lu 633) tai Taikang lun (Taikang lu 248) taidealueen lukuisista putiikeista. Jos on kiinnostunut enemmän kodin elektroniikasta voi suunnata Xujiahuin elektroniikka ostoskeskuksiin. Hifi-tavaraa voi käydä kyselemässä Muse Audiossa (Dong Hu lu 3.) Kamerat ja niiden tarvikkeet taas voi hankkia vastapäätä päärautatieasemaa (Meiyuan lu 360). Ja jos mieii tytön parhaimpia ystäviä niin tilaustyönä niitä voi käydä tilaamassa Temptationsistä (Yanlord Riverside Garden).

Ja muuta kätevää mitä blondi on tarvinnut näiden vuosien aikana.

Käyntikorttteja voi (ja tulee) teetättää:
Keskusta Copy General, Nanjing lu 1515
Gubei, Jian He 2421

Kaupungin paras ja kait ainoa länsimaalainen eläinlääkäriasema:
Paw, Xin Hua 722 (next to Kaixuan Lu)

Jos altaalla makoilu kyllästyttää, niin itseään voi käydä kehittämässä seuraavissa paikoissa:
http://www.communitycenter.cn/
http://ce.sjtu.edu.cn/intledu/default.htm
http://www.shanghai-classes.com/index.htm

Ja jos mielii viettämään aikaa muuallakin kuin compoundin altaalla, niin lippuja voi kysellä:
http://www.elong.com/
http://www.expedia.com/
http://english.ctrip.com/
http://www.appletravel.cn/

Ja tietysti suoraan lentoyhtiöltä voi ostaa, ja halvalla liput tropiikkiin irtoavat mm. Air Asialta.

Hotellia taas voi etsiskellä:
http://www.asiarooms.com/
http://www.agoda.com/
http://www.sawadee.com/ (vain Thaimaa)
http://www.sinohotel.com/ (vain Kiina)

Jos mieli ei vedä pois Shanghaista, voi lannetta käydä irrottelemassa lukuisten jooga paikkojen lisäksi Yarosessa (www.yarose.com) tai Soul Dancingissä (http://www.souldancing.cn/). Liikuntavarustusta voi hankkia Decathlon-ketjun liikkeistä.

Kun tekevälle sattuu on myös hyvä tietää kansainväliset sairaalat:
http://www.parkwayhealth.cn/
http://www.unitedfamilyhospitals.com/
http://www.seimc.com.cn/general/location.htm (kai ainoa Pudongin puolella)

Ja jos lilliputti vaatteet eivät kiinnosta niin aikuisen kokoista vaatetta ja kenkää voi hakea Zarasta, Mangosta, Marks & Spenceriltä tai H&M:lta. Ylijäämäkamaa voi myös etsiskellä myymälöistä jotka myyvät viallisia tai muuten vain hyllytettyjä merkkivaatteita. Koot usein isoja, mm. Lujiabang lun kangasmarkkinoiden läheltä löytyy ylijäämää myyvä liike. Suuntaa kangasmarkkinoiden ohi Lujiabang lulta kohti Dong Jia Duta ja kääntyy ensimmäisestä oikealle markkinoiden jälkeen. Noin 50 metriä eteenpäin ja kadun oikealta puolelta löytyy sininen kyltti jossa lukee valkoisella kiinaksi paikan nimi. Siitä sitten vain sisään ja sovittelemaan riepuja.

Kun vaatteet ovat kunnossa voi harkita hiusten muotoilua. Vaaleita skandinaavisia hiuksia osataan käsitellä mm. Eric Parisilla (esim. Hengshan lu) tai Tony & Guylla (esim. Nanjing lu, Shanghai Centre).

Jos haluaa palveluja hieman halvemmalla voi hankkia Enjoy kortin (http://www.enjoyshanghai.com/). Vuosittain uusittava kortti antaa 5-15 % alennuksia ravintoloihin ja muihin palveluihin. Lisäksi kortin mukana tulevasta vihkosesta löytyy loistavia kertatarjouksia. Ja jos paikat ovat hukassa voi kaikkea ravintoloista nähtävyyksiin hakea osoitteesta http://www.smartshanghai.com/. Nykyisin siellä voi myös seurata mitkä paikat ovat milloinkin sulkeneet ovensa tai muuttaneet.

Tietysti apuja voi etsiä myös osoitteesta http://www.shanghainsuomalaiset.com/, keskustelupalstalta löytyy monta osaavaa ja aktiivista Shanghaissa asuvaa suomalaista, jotka voivat auttaa maanmiestä mäessä.

Visiting Shanghai

Noin tuli matkat purettua. Shanghaissa keli on pysynyt lämpimänä, mutta muuttunut varsin sateiseksi. Pahus. Onneksi kuitenkin harvoin sataa useampaa päivää putkeen, ja kelit ovat varsin mielyttäviä melkeinpä ympäri vuoden. Ja se kaiken muun ohella tekee Shanghaista varsin mukavan paikan vierailla. Ja vieraita onkin näiden vuosien aikana ollut jonkin verran käymässä. Yleensä kiinnostuksen kohteet ovat enmmän tai vähemmän samoja, ja vieraiden kysymykset toistavat itseään. Joten tässä jotain Shanghain matkailusta tiivistetysti. Shoppailusta luvassa myöhemmin lisää...

Shanghaihin pääsee kätevimmin Finskin suoralla lennolla Helsingistä. Olen kuullut huhuja että halvemmalla voisi ajoittain päästä lentämällä Moskovan kautta, mutta Finskin tarjousten ollessa 400-700 euroa, ei lisämutka todennäköisesti ainakaan rahallisesti ole vaivan arvoinen. Jos tänne halajaa tulla halvoilla lipuilla, niin tarjouksiin kannattaa tarttua nopeasti. Shanghai on suosittu niin bisnes- kuin turistimatkailijoiden keskuudessa, ja lipputilanne voi vaihdella päivittäin.

Majoitusvaihtoehtoja Shanghaissa on tarjolla joka lähtöön. Hotellihuoneiden hinnat ovat suhteellisen korkeita muuhun elintasoon verrattuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hotellien taso olisi erityisen hyvä. Karkeasti voisi sanoa että sitä keskeisempi sijainti hotellilla on, mitä lähempänä Nanjing luta (lu=katu) se sijaitsee. Usein tosin hintakin on sitä korkeampi. Hotellia valittaessa on hyvä pitää mielessä, ettei tähtiluokitus ole kansainvälinen. Ei myöskään ole harvinaista etteivät netissä esitettävät tiedot hotellin palveluista pidä paikkaansa. Joissain hotelleissa on myös eri hinnat kiinalaisille ja ulkomaalaisille. Tämä on yleinen käytäntö, joten ei kannata turhaan tuntea itseään huijatuksi.

Kiinalaisen 4-tähden hotellin siisteystaso ei aivan vastaa Eurooppalaista saman luokituksen omaavaa. Poikkeuksetta huoneissa saa polttaa, ja tupakan haju on usein pinttynyt esim. varsin yleisiin kokolattiamattoihin. Hotellien henkilökunta ei myöskään kaikissa tapauksissa puhu englantia. Joissain hotelleissa tarjolla on kiinalainen ja länsimaalainen aamiainen. Näissä tapauksissa jos huoneen hintaan kuuluu aamiainen, on se yleensä kiinalainen. Länsimaalaisesta aamiaisesta joutuu maksamaan extraa.

Jos on kokenut matkaaja, ja halua säästää majoituskustannuksista löytyy, on varmasti mikä tahansa netistä varattavissa oleva hotelli ok valinta. Vuosilomaansa viettäviltä lapsiperheiltä olen kuullut hieman pettyneitä kommentteja Shanghain hotelleista. Jos siis haluaa pelata varman päälle on turvallisen vaihtoehto todennäköisesti jokin keskustan kansainvälisistä ketjuhotelleista esim. Westin, Le Royal Meridienne, Radisson, Shangri-la (Pudongin puolella) jne.

Yleisesti Shanghai on erittäin turvallinen kaupunki (miljoonakaupungiksi) asua ja liikkua. Koko ajan laajeneva metro on erittäin kätevä, ja taksit ovat halpoja. Kunhan muistaa pitää mukanaan osoitteita kiinaksi kirjoitettuna. Englanti ei edelleenkään ole Shanghaissa yleisesti puhuttu kieli, eivätkä kiinalaiset ymmärrä meidän lausuntaamme, eivätkä osaa usein lukea muita kuin kiinalaisia kirjaimia. Muutoin liikkuminen on helppoa, joskin miljoonakaupungille tyypillisesti ajoittain aikaavievää.

Jo viikonkin visiitillä voi pohtia haluaako tutustua Shanghain ympäristöön. Muutamia vaihtoehtoja lyhyiksi retkiksi ympäristöön:

- Päiväretki vesikaupunkiin Zhouzhuang/Tongli/Zhujiajiao: Tänne voi mennä bussilla,matka kestää pari tuntia suuntaan ja busseja lähtee tunnin välein Stadionin vierestä klo 7-10. Paluu on lähtöajasta riippuen klo 15-18. Suosittelen.

- Sheshan: Kukkula jolla on mm. katolilainen katedraali, observatorio ja bambumetsää. Lähellä veistospuisto ja Le royal meridien hotelli, missä voi nauttia lounaan. Voi ehkä mennä metrolla, tai sitten ottaa taksi.

- Retki Hangzhouhun tai Suzhouhun: Junalla, matka kestää pari tuntia. Jos haluaa olla yön yli täytyy varata hotelli ja junaliput etukäteen.

Mutta toki Shanghaissakin riittää puuhaa. Tässä listattu tiiviisti Shanghain tarjontaa.

Näköalat:

- Oriental Pearl Tv tower­: Pudongissa 468 metriä korkea TV- ja radiotorni, joka pitää sisällään mm. mini vuoristoradan, kolme näköalakerrosta ja Shanghain kaupunki museon joka on mielestäni paras museo tässä kaupungissa. Vieressä iso ostoskeskus Super Brand Mall, mistä löytyy mm. H&M, Lotus ja länsimaalaisia ruokapaikkoja esim. Hooter´s, Element fresh. Suosittelen varsinkin käyntiä museossa.

- Jin Mao tower: Pudongissa 420,5 metriä korkea talo. Tornissa on toimistotiloja, Hyatt hotelli (kerrokset 53-87) ja ylimmässä kerroksessa näköalatasanne. Erikoisuutena sisänäkymä 30 kerroksen verran.

- World Financial centre: Manner-Kiinan korkein rakennus, ja toistaiseksi maailman korkein talo katosta mitattuna (492 metriä). Näköalatasanne on sisällä rakennuksessa ja vie aukon yli. Lattia on osittain lasia, joten maisemia voi kurkkia suoraan alas. Tosin koska tasanne on aukon yläpuolella ei lattian läpi siis maahan asti näe.

Maisemat:

- People's square: Aukio sijiatsee Puxin puolella, ja jakaantuu itse aukioon ja puistoon (People's park). Puisto on ilmainen kaikille ja sijaitsee metrolinjojen 1 ja 2 risteyskohdassa. Aukion alla on maanalainen ostosalue ja puiston reunoilla sijaitsee runsaasti muita shanghain nähtävyyksiä. Itse puisto on kaunis (ja iso), sekä sieltä löytyy muutama hyvä länsimaalaista ruokaa tarjoava ruokapaikka, esim. Kathleen's 5 ja Barbadossa.

- Bund: Puxin rantakatu. Iltaisin ja öisin kadulta, ja sen varrella sijaitsevista ravintoloista, aukeaa huikeat näkymät niin Pudongin futuristiseen maisemaan, kuin Puxin historialliseen väriloistoon. Kannattaa käydä päivällä ja illalla. Ravintoloita mm. Peace hotelli, M on the Bund, New Heights ja Captain Hostel. Suosittelen varsinkin iltanäkymään tutustumista.

- Jokiristeily: Mahdollisuus ihailla Bundia ja Pudongia Huangpu-joelta käsin. Risteilyjä löytyy yhdestä neljään (Yantze-joelle asti) tuntiin kestäviin. Lähtö- ja lipunmyynti Bundilla.

- Botanical garden: En ole käynyt. Luulen että paras aika käydä varhain keväällä.

- Century park: Maksullinen iso puisto Pudongin puolella. Alueella pystyy liikkumaan erilaisilla vuokrattavilla pyörillä, penkit peräkkäin tai vierekkäin. Aluetta kiertävälle joelle pääsee vuokrattavilla veneille, joissa niissäkin on valinnanvaraa niin poljettavista sähköllä käyviin. Puistossa on myös pieni huvipuisto, jossa laitteita pääsee testailemaan erillisestä maksusta.

- Sightseeing bussit: Bussit ovat kaksikerroksisia, jolloin kesällä voi kaupunkimaisemia ihailla paistatellen päivää. Pudongin puolella kulkee omat linjansa, mutta itse olen suosinut linjaa nro 1, joka lähtee Stadionin vieressä olevalta bussiasemalta, kulkee Xujiahuin läpi Hengshan lun ravintolakadulle, ja sitä pitkin ranskalaisen alueen läpi. Matka jatkuu Huaihai lun ostoskadulle ja päättyy vanhaan kaupunkiin. Kyytiin voi hypätä missä tahansa ja hinta on sama kolme rämpylää kuin muissakin julkisissa. Ja samalla ladattavalla arvokortilla voi maksaa. Bussi heittää kiekan vanhassa kaupungissa ja jatkaa samaa reittiä takaisin.

Historiallista:

- Vanha kaupunki (Puxi): Vanhojen rakennusten, lukuisten kiinalaisten ravintoloiden ja kauppojen lisäksi vanhasta kaupungista löyty Yuyuanin kivipuutarha. Suosittelen kivipuutarhassa käyntiä.

- Former residence of madam Soong Qingling (Huaihai lu): Madame Soong meni naimisiin yhden Kiinan tasavallan perustajista (Dr. Sun Yat-sen) kanssa. Myöhemmin Madame kuului mm. Maon lähipiiriin.

- First National Congress of the Communist Party: Puolueen ensimmäisen kansallisen kokouksen pito paikka. Tämä vuonna 1921 pidetty kokous on ristitty puolueen synty kokoukseksi. Puolueen perustaja jäseniä paikalla oli 13 henkeä, joista yksi oli itse Mao. Sijaitsee Xintiandissa, jos menee sinne voi käväistä samalla.

Museot:

- Shanghain Museo: Sijaitsee People's squarella. Museo koostuu 14-16 näyttelyhuoneesta joihin on kerätty esineitöä teemoittain. On esimerkiksi kalligrafia näyttely, huonekalu näyttely, keramiikka näyttely, kolikko näyttely yms.

- Shanghain taidemuseo: Sijaitsee People´s parkissa. Vaihtuva näyttely. Installaatioita jos mihinkin lähtöön. Aika muovinen.

- Taide- ja käsityömuseossa (Fenyang lu 79): Puxin puolella. Esillä on perinteisiä kiinalaisia töitä mm. jadekaiverruksia, kirjontatöitä, kalligrafiaa, maalauksia yms.

- Shikumen open house: Xintiandissa. Paikassa esitellään, tietysti Shikumen ovien tyylin lisäksi, Xintiandin historiaa, ja yhden siellä asuneen perheen entisöityä taloa.

- Shanghain tiede- ja teknologia museo: Pudongin puolella Heurekamainen kokeile itse temppukeskus. Rakennuksen vieressä maanalla on ehkä tällä hetkellä Shanghain isoimmat kopiomarkkinat. Suosittelen.

- Shanghai urban planning center: Sijaitsee People's squarella.Shanghain kaupunki suunnittelua sivuava näyttely. Esillä mm. valtava pienoismalli Shanghaista kahden vuoden päästä. Suosittelen.

- Modernin taiteen ”museo” MOCA: People´s parkissa. En ole käynyt.

- Ilmailumuseo (Humin lu): Lähinnä esillä on vanhaa armeijan kamaa, ja mm. Maon aikanaan käyttämä ja omistama matkustajakone.

Eläimiä:

- Shanghai Zoo: Iso alue Puxin puolella. Täällä voi nähdä Pandan. Suosittelen.

- Animal Park: Iso eläintarha Pudongissa. Safarityyppinen bussilla ajeltava alue ja kävelyalue, jossa saa mm. syöttää joitain eläimistä.

- Ocean Aquarium­: Pudongissa aivan Oriental Pearlin vieressä. Akvaariossa esitellään niin Kiinan kuin muunkin maailman vesieläimiä. Vedenalainen tunneli.

- Aquarium 21: Pienempi akvaarioista. Täällä voi sukeltaa haiden kanssa ja katsella valasnäytöstä ulkona.

Temppelit:

- Jade buddha temppeli: Sijaitsee Puxin puolella. Itse Jade patsaan näkemisestä joutuu pulittamaan ekstraa. Viikonloppuisin täynnä turisteja.

- Jing'an temppeli: Nanjingilla. En ole käynyt.

- Longhua temppeli ja pagoda: Puxin puollella. Rauhallisempi kuin Jade buddha. Suosittelen.

- Xujiahuin katolinen katedraali: Auki harvoin. En ole käynyt.

Erityisiä alueita:

- Xintiandi: Matalista vanhan tyylisistä rakennuksista muodostuva taide/ravintola-alue keskustan kupeessa. Arkkitehtuuri antaa mukavaa vaihtelua futuristiseen rakennustyyliin. erikoiseen vanhaan tyyliin rakennettu ravintola-alue. Runsaasti länsimaalaisia ravintoloita mm. Pizza Marzano, KABB, Paulaner, Simply thai.

- Nanjing lu: Luxus-ostoskatu. Varrella lännestä itään edettäessä mm. Jing´an kaupunkitemppeli, Shanghai Centre (länsimaalaisia ruokapaikkoja mm. Tony romas, Element fresh, California pizza kitchen), Citic square (Suomen konsulaatti, kiinalaisia ruokapaikkoja mm. South beauty, Jaguar buffet), Marks & Spencer, Nanjing 580 feikkimarkkinat, People´s park, kävelykatu ja lopulta katu päättyy Bundille.

- Suzhou creek (Moganshan lu): Taidealue Puxin puolella. Taidekirjakauppa ja runsaasti gallerioita, näyttelyitä, studioita ja kaikkea mitä itseään arvostava boheemi kaupunkitaiteilija voi toivoa. Liikkeet aukeavat vasta klo 10-11.

- Taikang lu: Taidealue Puxin puolella. Sisäänkäyntiä alueelle voi olla hieman kinkkinen löytää, mutta jos taksin otta Ruijin er lun ja Taikan lun kulmaan, jatkaa Taikangia jonkin matkaa, ja pujahtaa vasemmalla olevalle sisäpihalle jostain porttikongista, niin suurella tödennäköisyydellä löytää itsensä keskeltä pieniä kauppoja ja kahviloita. Länsimaalaista ruokaa mm. Kommune ja New York style pizza, aasialaista ruokaa mm. Ginger ja Pho Nro. 1.

- Vanhan kaupungin kävelyreitti: Reitti alkaa vanhasta kaupungista, missä tutustutaan Yu puutarhaan ja Kaupunki jumalan temppeliin. Matka jatkuu vanhojen temppeleiden, ostoskujien ja tietöiden läpi Renmin lulle, josta suunnataan Dongtai lun antiikkikadulle. Reitti päättyy Xintiandin ravintola-alueelle. Reitin kulkemiseen kannattaa varta noin 2 tuntia, riippuen nyt siitä käykö kaikissa nähtävyyksissä sisällä.

- Ranskalaisen alueen kävelyreitti: Reitti alkaa Taikang lun taidealueelta ja jatkuu Sinan luta pitkin matkan varrella poiketen Zhou Enlain ja Yat-sen muistotaloissa. Sinan lun varrella poiketaan myös Fuxing puistossa ennen kuin päädytään Huaihain ostoskadulle. Huaihai lulta matkaa jatketaan Maoming lulle ja lopulta reitti päättyy Ruijin puistoon (puiston ravintolat Face ja Lan na thai ovat toistaiseksi suljettu). Reitti on suurinpiirtein yhtä pitkä, vaikkakin ehkä hieman nopeammin kuljettavissa kuin vanhan kaupungin reitti.

Muuta puuhattavaa:

- Hieronnat: Hieronnat, kynnet, kasvohoidot yms. ovat edullisempia kuin Suomessa. Kauneushoitoloita joissa puhutaan englantia mm. Dragon fly ja Diva life. Hieronta halvempi kiinalaisissa paikoissa. Suosittelen kokeilemaan kiinalaista jalkahierontaa.

- Maglev-juna (nopea magneettijuna) ajelu: Voi yhdistää lähtöön/saapumiseen Pudongin lentokentälle tai sitten vain käydä joku päivi ajelemassa. Kaupungin päässä on aiheesta näyttely. Suosittelen ajelua.

- Karaokepaikat: Suljetuissa yksityishuoneissa, mihin voi listalta tilata mieleistään juomista ja syömistä. Kannattaa varmistaa, että tarjolla on englanninkielisiä lauluja. Ainakin Party Worldin (aka Cashbox) kappalevalikoima on laaja.

- Dino Beach: Vesipuisto, jossa on mm. tekohiekkaranta (150 metriä pitkä), ja saman levyinen aaltoallas. Hiekkarannan lisäksi alueelta löytyy monenlaisia liukumäkiä, ja yksi aluetta kiertävä virta. Vain kesäisin.

- Sunnuntaibrunssi:
Sunnuntaisin melkein jokainen keskustan hotelli tarjoaa buffet brunssin free flow kuoharilla tai shampanjalla. Varaus tehtävä etukäteen. Suosittelen.
Muutamia hyväksi todettuja paikkoja:

West in (shampanja, katutasossa, ehkä paras brunsseista)
JW Marriot (shampanja, hyvät näkymät, hyvä ruoka)
Radisson (kuohari, loistavat näkymät)
Le Royal Meridien (shampanja)
Sasha´s (aamiaismaisempi ravintolabrunssi, kuohari)

- Sightseeing tunnel: Tapa alittaa Huangpu. Bundilta Oriental pearlin juureen, ja takaisin, vievä joen alittava vaunurata. Rataa on väritetty valoilla ja muulla tilpehöörillä.

- Jin Jiangin huvipuisto: Sisäänpääsyn hintaan sisältyy kaksi laitetta, tosin aivan vapaasti ei pääse valitsemaan. Mm. huvipuiston vetonaula suuri maailman pyörä (mahtoiko olla 108 metriä korkea) ei kuulu näihin lippulaitteisiin, vaan siihen täytyy ostaa erillinen tiketti. Kirkkaalla kelillä Pudongin korkeat tornit näkyvät esteettä.

Lisäksi Shanghaissa on koko ajan vaihteleva skaala kaikenlaisia esityksiä pyörimässä. Tulevia tapahtumia voi seurata ja lippuja tilata mm. seuraavista palveluista http://www.emma.cn/home.asp ja http://www.culture.sh.cn/english/.

Päiväohjelmia:

- Aamulla aloitus Bundilta Huangpu joen jokiristeilyllä. Kävely Nanjingin kävelykatua pitkin People´s parkiin. Lounas Kathleen´s 5/Barbarossa. Käynti People´s Parkissa ja joissain sen nähtävyyksissä (Urban Plannning centre, Taidemuseo, Modernin taiteen näyttely, Shanghain museo). Shoppailu Nanjing lu 580 feikkimarkinoilla.

- Aamulla aloitus Oriental pearlissä ja Shanghain kaupunki museossa. Lounas Super Brand mallilla. Käynti Ocean aquariumissa. Ajelu sightseeing tunnelissa joen toiselle puolelle. Iltamaiseman ihailu Bundilla.

- Aamulla aloitus eläintarhasta. Lounas Hongmei lun kävelykadulla. Käynti Pearl cityn edustan DVD-kaupassa. Helmi- ja korushoppailua markkinoiden toisessa kerroksessa, feikkishoppailua ekassa ja kolmannessa. Käynti Hongqiaon kukkamarkkinoilla.


- Ranskalaisen alueen kävelyreitti käänteisenä. Lounas ja shoppailua Taikang lun taidealueella, jonka jälkeen hoitoja Diva lifessa.

- Vanhan kaupungin kävelyreitti. Lounas Xintiandissa. Tutustuminen Shikumen open houseen ja kommunistisen puolueen ensimmäisen kokouksen pitopaikkaan.

- Aamulla edestakainen ajelu Maglev junalla. Tämän jälkeen tiede- ja teknologia museoon päiväksi. Shoppailu metroaseman feikkimarkkinoilla. Maisemien ihailua World financial centren näköalatasanteelta.

- Käynti ilmailumuseossa, jonka jälkeen Jin Jiangin huvipuistoon ihailemaan maisemia maailmanpyörästä käsin. Kaupunkikierros sightseeing bussilla ja lounas Hengshanilla. Elektroniikka shoppailua Xujiahuissa. Tustustuminen Longhua temppelialueeseen jonka jälkeen shoppailua Longhuan feikkimarkkinoilla.

Back in Bali - Lovina ja Jimbaran

Ja jo traditioksi muodostunut laskeudutaan lentokentälle vesisade odotti meitä Balillakin. Neuvoteltiin kyydistä ja lähdettiin matkaan vuoriston yli Balin pohjoiselle puolelle Lovina rannalle. Maisemat olisivat voineet olla hyvät, mutta rankkasade yön pimeys ja mutkainen serpentiinitie tekivät kolme tuntisesta ajosta aika raskaan. Mutta lopulta löysimme seuraavan resorttimme portin ja pääsimme tutustumaan uuteen majapaikkaamme.

Sateesta ei ollut seuraavana aamuna merkkiäkään ja huomasimme olevamme aivan rannan mustan hiekan tuntumassa. Mutta kuten ei muuallakaan ei ranta täälläkään ollut kovin houkutteleva. Aallot olivat kovia, vesi sameaa ja ranta roskainen. Lisäksi ranta oli joko täynnä maihin vedettyjä veneitä, tai asutettu vesirajaan asti. Viimeiseksi viikoksi ohjelmassa ei ollut muuta kuin löhöilyä. Päivä kuluikin lupaavasti altaalla. Illalla rankkasade iski taas, eikä auttanut muu kuin ryömiä hotellin raflaan iltapalalle.







Lovina beach.




Seuraavana päivänä irroittauduimme altaalta sen verran että lähdimme tutustumaan Lovinan pääkatuun. Kuljimme mennen tullen rantaa pitkin, kuten muutkin näyttivät tekevän. Keskusta oli aivan yhtä autio kuin rantakin. Suurin osa ravintoloista ja kaupoista sijaitsee pääkadun varrella, ja sadekauden aikaan alennukset olivat tuntuvia. Tuskin paikka koskaan suorastaan kuhisee, sillä keskusta on todella pieni, eikä liikkeitä ole useita. Täällä kirjakaupat myyvät käytettyjä kirjoja monopolihintaan, mutta samalla takuulla että ostavat kirjan takaisin kun se on luettu. Kirjan pystyi viemään mihin tahansa liikkeeseen ja siitä maksettiin puolet ostohinnasta takaisin. Lisäksi kirjakaupat ostivat muitakin käytettyjä kirjoja. Ei laisinkaan huono idea. Kirjahankintojen lisäksi shoppasimme ja söimme.





Local hindu temple.





Main street.

Kolmen yön jälkeen oli aika heiluttaa hyvästit Lovinalle ja siirtyä loppu lomaksi etelään Jimbaranin rannalle. Ja matkan varrella pysähtyä ostoksille Ubudiin. Kolme viikkoa sitten gallerialöydöt olivat jääneet kaivelemaan, ja nyt reissaamisen ollessa loppumaisillaan pystyi jo mukana kuljettamaan suurempiakin tauluja. Muutaman tunnin kiersimme liikkeitä ja mukaan lähtikin kolme taulua ja useita puuesineitä. Ja sitten jatkettiin matkaa.

Etsiskelimme Jimbaranilla tovin kunnes löysimme valtavan villa-alueen. Tämä olisi viimeinen pysäkkimme. Kaikki oli viimeiseen asti tuotteistettua ja suunniteltu niin ettei villasta olisi tarvinnut poistua laisinkaan. Villaan saattoi tilata esityksiä ja kokkeja laittamaan ruokaa. Ja meille se sopi. Aloimme nautiskelun omalla altaalla, ja jatkoimme sitä illalliselle omalla terassilla.

Tähän asti lomaa oli tapahtunut sellainen harvinaisuus ettei jättihämähäkkejä ollut juuri tavaroista löytynyt. Mutta ei voinut taaskaan nuolaista. Kahden kämmenen kokoisen hämyn tie tuli päätökseen niiden häirittyä blondin suihkuhetkeä. Aamiainen nautittiin tuttuun tapaan villassa, ja alkoi jo tuntua aika luontevalta viettää päivä biksuissa. Illalle oli kuitenkin muita suunnitelmia.

Jimbaranin ranta on kuuluisia kalaravintoloistaan, missä asiakas valitsee elävän raaka-aineen tankista, ja ruoka grillataan avoimessa keittiössä. Vaikka blondi ei mereneläviä harrasta, oli paikkaa kuitenkin hyvä käydä ihmettelemässä. Kyyti rannan päähän ja siitä sitten ei kun tassua toisen eteen. Ja aika rasittava kävelystä tulikin. Tuuli rannalla oli aikaisempiakin rantoja kovempi ja roskaa runsaasti. Välillä olo oli kuin hiekkapuhalluksessa kun tuuli puhalsi hiekkaa ja merivettä.




Battle against sand and wind.

Jimbaran beach.

Ravintolat näyttivät aluksi autioilta, mutta auringonlaskiessa alkoi turistibusseja virrata paikalle. Itseasiassa ravintolat noutavat ja vievät asiakkaansa ilmaiseksi. Me kuitenkin olimme jo paikan päällä joten valinta oli vapaa. Kaikki ravintolat tarjoavat samaa perussettiä. Mereneläviä grillattuna, paistettua paikallista salaattia valkosipulilla ja riisiä. Valitsimme paikan jonka sisäänheittäjät olivat vähiten ärsyttäviä, ja neuvottelimme ruokamme hinnan. Elikot myydään painon mukaan, ja on hyvä tarkastaa ettei joukossa ole esim. jo kuolleita päättömiä rapuja kun ruoka lyödään vaakaan. Listalta löytyi myös kanaa ja kasviksia, joten ei hätää vaikkei merenelävät uppoaisikaan.

Ruoka oli ok, mutta mikä nyt grillattuna ei olisi. Aika hintavia paikat kyllä kunnon tinkaamisen jälkeenkin ovat, eivätkä ehkä ihan hintansa väärtejä. Tuoretta merenelävää kun saa esim. Kiinassa melkein kaikista ravintoloista. Sijainti rannalla on hyvä, auringonlasku yleensä kai katsomisen arvoinen. Kävimme nopeasti kuvaamssa auringonlaskua, mutta keli oli pilvinen. Ravintola hommasi paluukyytimme, ja heitä ei haitannut että poikkesimme matkalla muutamassa liikkeessä.

Seuraava päivä kulki tutulla allasrutiinilla. Tänä iltana päätimme nauttia resortin tarjonnasta ja olimme tilanneet barbeque-illallisen. Iltapäivällä piha tultiin koristelemaan ja pöytä kattamaan. Illan hämärtyessä viiden hengen poppoo tuli valmistamaan meille illallista. Ruoka grillattiin tietystikin paikan päällä, ja oli erittäin herkullista. Ehkä parasta lammasta mitä olen ikinä saanut. Koristeet ja kynttilät loivat hienon tunnelman. Ruuan jälkeen jaksoimme vielä katsella leffaa terassilla kunnes raahauduimme vatsat täynnä pehkuihin.

Viimeinen kokonainen päivä Balilla oli edessä, ja päätimme viettää sen sanomalla hyvästit Kutalle. Lähdimme sinne aikaisin aamulla ja shoppasimme viimeiset ostokset ja nautimme lounaan Kutan vilskeessä. Kun palasimme hotellille ehdin loikoilla altaalla tovin, kunnes ilmoitettiin että edessä oli joka viikkoinen alueen myrkytys. Ja aika savustus se olikin. Pakenin savua kylpyyn. Illan hämärtyessä savu oli kaikonnut ja saatoimme syödä illallisen terassilla.

Offer for hindu gods.

Soto ayam ...mmmmm....

Alpuka Juis...mmmmm....

Pest control.

Aamulla oli edessä viimeiset uinnit Indonesian lämmössä ja iltapäivällä lähti lento kohti Hong Kongia. Saavuimme honkkariin myöhään illalla ja päätimme majoittua edullisesti mutta mahdollisimman lähelle kenttää. Lento Shanghaihin lähtisi aikaisin aamulla. Valitsimme hotellin Tsing Yistä. Eikä laisinkaan hassumpi valinta. Katsellen sataman valoja oli pienen huoneen sängyllä hyvä viimeistellä matkapäiväkirja.

Tsing yi harbour.

Reissussa oli oltu yli kolme viikkoa ja kotiin oli ihan mukava palata. Olin odottanut yli kaksi vuotta että pääsisin Indonesiaan uudestaan, ja se on yhä lempimaani. Bali osoittautui ainakin näin sadekauden alussa Kutaa lukuunottamatta yllättävän hiljaiseksi. Mikä myös ei aivan vastannut odotuksia olivat Balin rannat. Kolmesta rantakohteesta yksikään ei ollut uimakelpoinen ranta. Kutan ollessa kaupustelijoineen jopa aika tuskainen. Mikään rantalomakohde Bali ei kyllä ole. Majoitusvaihtoehtoja hiljaisimmiltakin rannoilta löytyi runsaasti, ehkä liikaakiin. Majoittujia ollessa huomattavasti paikkoja vähemmän seisoivat resortit tyhjillään ja senkun rapistuivat rapistumistaan. Homeelta haisevat tunkaiset huoneet olivat täälläkin ongelma. Yllättäen myös uima-altaat olivat usein heikossa kunnossa. Ihmiset olivat todella mukavia ja puhuivat hämmästyttävän hyvin englantia. Lempipaikkani Balilla on Ubud, joka on jäänyt mieleen erilaisena kokemuksena Balilta.

Indonesia on ja pysyy lempparikohteenani ja haluan matkustaa siellä tulevaisuudessa lisää. Saaret ovat kaikki kovin erilaisia verrattuna toisiinsa. Jo eri hallitsevat uskonnot tekevät ilmapiiristä vaihtelevan kun liikutaan Indonesian sisällä. Indonesia kärsii luonnollisestikin liika kansoituksesta, jonka seurauksena mm. hyviä rantoja on tuhottu rakentamalla liikaa tai kalastamalla dynamiitilla. Isompien saarten ympäristössä sijaitsevat asumattomat saaret ovat kuitenkin vielä rantaparatiiseja. Bali on nyt melkolailla koettu, enkä halua enää viettää paljoa aikaa siellä. Se on erilainen kuin muu Indonesia, eikä pelkästään hyvässä mielessä. Kaupunkilomailu Jakartassa, vesileikit Bunakenilla ja viidakkoseikkailu Länsi-Timorissa ovat kaikki olleet Balia antoisampia ja unohtumattomia kokemuksia Indonesiasta.

Länsi-Timor

Aaamu paljasti uljaan merimaiseman. Mutta kauaa ei sitä ollut aikaa ihailla kun piti jo tsekata itsemme ulos ja alkaa metsästyskierros uudelleen. Käväisi jo mielessä että millainenkohan hotellitilanne Itä-Timorilla tai muualla saarella olisi. Urheasti kuitenkin jatkoimme listan läpikäymistä.

Kaunis aamu kääntyi sateeksi kun kävimme ensimmäisessä hotellissa, joka osoittautui olevan täynnä. Listan toista kohdetta ei enää ollut ja kuski vei meidät ihmettelemään suljettuja rautaportteja. Listan kolmas kohde osoittautui parisängyillä varustetuksi homeluolaksi. Lämmintä vettä ei ollut, ikkunat olivat rikki ja katossa rätisi yksi hehkulamppu. Ohuet patjat olivat märkiä ja lattialla ryömiskeli jos minkälaista ötökkää. Ei oikein innostanut.

Lista alkoi olla läpi koluttu kun suuntasimme viimeiseen kohteeseemme toiselle puolen kaupunkia. Ja niinpä meitä onnesti. Hotelli oli perussiisti, lämmintä vettä tuli ja tilaa oli. Ikkunat olivat avonaiset, mutta päätimme ennen illan tuloa teipata ne paperilla yöksi umpeen. Suihkuletku oli poikki ja ammeen pohja halki, mutta päätimme letkun vaihdon jälkeen asettua taloksi. Hinta ei päätä huimannut ja näkymät merelle olivat loistavat.

Nyt kun majoitus oli järjestetty oli aika aloittaa nähtävyyksiin tutustuminen. Vuokrasimme rivakasti auton ja kuljettajan illaksi (2,5 euro/tunti) ja lähdimme suuntaamaan provinssin museoon. Museo vaikutti kiinni olevalta, mutta kun astuimme sisään pimeään halliin läjähtivät valot päälle. Paikalla päivysti vartija ja toinen vanha mies. Englanti ei onnistunut kummaltakaan, joten lähdimme kiertämään näyttelyä omin nokkinemme. Ei laisinkaan hassumpi paikka. Ilmeisesti näyttely oli aika uusi, ja paikalla oli runsaasti esineistöä ja kuvia alueen saarilta. Halliin oli myös rakennettu oikean kokoisia paikallisia perinteisiä asumuksia. Esillä oli mm. patsaita, aseita ja kankaita. Poistuimme kierrettyämme hallin ja annettuamme pienen lahjoituksen. Pääsymaksua museoon ei ollut.




Traditional dresses.




Traditional house.

Museon jälkeen halusimme käydä vilkaisemassa Lasiana rantaa, jota netissä oli mainostettu varsin viehkeäksi. Kuski ei aivan ollut kartalla ja sateen alkaessa olimme päätyneet kallion kielekkeelle, mistä kyllä oli näkymä rannalle. Sateen yltyessä päätimme luovuttaa rannan suhteen ja olimme valmiita illan viimeiseen kohteeseen Flombamor ostoskeskukseen. Meidän piti täydentää varastojamme, ja olimme kysyneet löytyisikö jostain kauppaa mistä saisimme pyyhkeet, hyttysmyrkyt, juomat ja paperia kaikki samasta paikasta. Flombamorista kuulema löytyi mitä vain. Noh, ehkei sieltä aivan mitä vain löytynyt, mutta paikallisittain valikoima oli kattava. Ostimme myös paperia ja teippiä ikkunaa varten ja suuntasimme takaisin hotellille teippailuhommiin. Yöllä myrskysi oikein kunnolla.




Lasiana from far.

Flombamor mall.

Aamulla keli ei ollut paljoa kaksisempi. Olimme varanneet veneen miehistöineen ja tarkoituksena oli mennä viettämään päivää Semau-saarelle. Viivytimme lähtöä niin kauan kuin kykenimme, mutta kelin pysyessä ennallaan päätimme lopulta vain lähteä matkaan. Meidät vietiin ensin paikalliseen satamaan, missä hyppäsimme pieneen lauttana toimivaan veneeseen, joka veisi meidät itse vuokraveneelle. Matkaseurana oli muutama skootteri ja kissanpentu. Sade yltyi kun siirryimme omaan veneeseemme ja matka jatkui kärvistellen pressun alla. Aurinkoinen rantapäivä jäisi ilmeisesti haaveeksi

Harbour.

Our ferry.

Local house.


Hetken sopivaa rantaa etsiskeltyämme alkoi kuitenkin selkenemään ja sadekin viimein loppui. Lopulta ainoa ranta minne pystyimme menemään oli saaressa sijaitsevan kylän ranta, sillä muut rannat oli valjastettu helmien viljelyyn, ja viljelijät eivät luonnollisestikaan halunneet ketään snorklailemaan viljelmilleen. Sääli sinällään, sillä viljelmien poijujen takana siisi kauniit koskemattomat valkohiekkaiset rannat.

Mutta me rantauduimme kylään. Vastassa oli kylän vanhin ja melkein kaikki muutkin kylän asukkaat. Ilmeisesti meille lupa temmeltää rannalla myönnettiin, ja meille myös haluttiin näyttää kylän lähde. Eli tarpomaan pienen kylän läpi. Vesi tosiaan pulpusi lähteellä maasta, ja oli valjastettu altaaksi. Lapset uivat altaassa, mikä tuntui oudolta, sillä lähteen vesi oli kylän juomavettä. Paikalliset olivat taasen hieman varautuneita, mutta tervehdyksillä ja heilutuksilla jää murtui. Sen jälkeen meille olisi kovin ollut asiaa, mutta kielimuuri oli aikamoinen. Lähteeltä palattiin rantaan ja pakenimme uteliaita lapsilaumoja veteen. Tovin snorklailtuamme alkoi taas satamaan. Näkyvyys rannassa ei ollut kaksinen eikä siinä kohti ollut niin koralleja kuin kalojakaan. Kun sade loppui päätimme lähteä paluumatkalle.

Semau village.

Village spring.

Semau beach.

Veneemme oli todella hidas ja lähestyimme kaupungin rantaa tovin. Tällä kertaa satamassa oli paikallinen isompi lautta, minkä takia meidät hypytettiin veneestä hieman syrjemmällä kaiken roskan, kalan raatojen ja öljyn sekaan. Uhrasin pyyhkeeni putsatakseni itseäni ennen autokyytiä, ja niin olimmekin jo pian hotellilla. Isäntämme oli varmistellut päiväretken aikana olimmeko tulossa hotellin ravintolaan syömään illalla. Päätimme mennä ja kun saavuimme pienillä lampuilla koristeltuun katokseen soitti isäntämme iloisena syntikkaa ja lauloi. Illan aikana muukin henkilökunta kävi esiintymässä meille ja tarjosimme palkkioksi muutaman bissen. Useamman tunnin paikallista karaokea kuunneltuamme päätimme livahtaa nukkumaan, sillä huomenna oli edessä lähiseutukierros.

Ja aamulla aurinko paistoi! Lähdimme auton ja kuljettajan kanssa Bakunase kylään etsimään toisen maailmansodan jäljiltä jääneitä raunioita ja hautausmaata. Mutta aivan yksinkertaista se ei ollut. Kukaan kylässä ei tuntunut tietävän mitään nähtävyyksistä. Meidät vietiin lopulta vanhan miehen luokse, jonka varmaan oletettiin muistavan ajan tapahtumat. Hän oli erittäin ystävällinen, ja juhlavasti meidät istutettiin rinkiin kuuntelemaan. Muu perhe ja kyläläiset kurkkivat oven suulla ja ikkunoista. Pitkän aikaa käytiin keskustelua, mutta lopputuloksena oli että tulkkimme ilmoitti ettei mies tiennyt nähtävyyksistä, mutta neuvoi meitä menemään kylätoimistoon. Hämmästyksessäni yhä pohdin onko kylätoimisto oikein joku virallinen paikka kun parkkeerasimme valkoisen talon eteen. Se oli toimisto, ja se oli kiinni. Päätimme luovuttaa.

Village office.

Local bus.

Seuraava kohteemme eli Oenesun vesiputous taas löytyi. Ja helposti. Paikalla oli myös muutama paikallinen rentoutumassa, joten ilmeisesti putous oli suosittu retkikohde. Lähdimme kiertämään putousta, ja muutaman kerran melkein takerruttuani jättihämähäkin verkkoihin päätin noudattaa kuskimme mallia ja huitoa polkua oksalla. Putouksen toinen puoli oli osittain sortunut ja ilmeisesti polku ei enää ollut usein käytössä sillä hämähäkkejä löytyi todella runsaasti. Kuskimme epäröi hetken, mutta ilmeisesti päätti ettei auta jäädä odottelemaan sillä jos hullut turistit tapattaisivat itsensä viidakossa jäisi maksu kyydistä suurella todennäköisyydellä saamatta. Vanha aasialainen viisaushan on että kuollut turisti on pahaksi bisnekselle...

Bridge to Oenesu waterfall.

Waterfall buddy.

Oenesu waterfall.

Putous oli kaunis ja suuri. Saimme lenkin kierrettyä ja palasimme autolle. Seuraava kohde osoittautui myös hieman hankalammaksi löytää. Tällä kertaa kuitenkin löydettiin Bolokin kylästä vanha mies joka tiesi mihin meidät johdattaa. Tähtäimenä kristalliluola. Luolalle vievä polku oli pieni ja eläimiä laidunsi sen molemmin puolin. Luolan suuaukko oli lähes peitossa. Sytytimme taskulamput ja lähdimme laskeutumaan liukasta ja mutaista kivikkoa pitkin alaspäin. Homma oli hikistä ja edettävä oli varovasti. Laskeutuminen tapahtui melkein pystysuoraa kivikkoa pitkin, jonka savi ja vesi teki todella liukkaaksi. Alhaalta löytyi kirkas vesiallas, missä paikalliset käyvät kuulema uimassa. Vesi näytti puhtaalta, mutta uinti jätettiin väliin. Kiipeäminen ylöspäin oli yllättäen helpompaa kuin laskeutuminen. Luola oli pieni eikä kimmeltäviä tippukiviä ollut.

Bolok crystal cave.


Viimeisenä nähtävyytenä otettiin uusi yritys Lasiana rannan kanssa. Nyt keli suosi ja pääsimme istuskelemaan tuuliselle rannalle. Ei kauhean kaksinen ranta. Matala aallomurtaja rajasi rannan merestä, ja vesi näytti samealta ja roskaiselta. Lisäksi aallot olivat kovat, joten uimiseen ranta ei sopinut. Piknik-kohteeksi se kuitenkin sopii hyvin pienine katoksineen, ja sunnuntaisin rannan edustalla on kuulema oikein markkinat. Lauantaina kuitenkin oli hiljaisempaa, ja lähdimme suuntaamaan takaisin kaupunkiin. Hyppäsimme kyydistä ennen hotellia ja kuvasimme kaupunkia, ja hollantilaisten vanhaa hautasmaata tovin. Illallinen nautittiin hotellilla taas kuunnellen henkilökunnan musisointia. Tällä kertaa jätimme kuitenkin oluet väliin.

Lasiana beach.

Kupang city.

Military post.

Dutch cemetary.

Viimeinen aamu oli hidas ja pakkailtuamme päätimme viettää lopun ajan ennen lentoa paikallisessa expattien kokoontumispaikassa Lavalon baarissa. Lavalonin omistaja on tehnyt paljon pitääkseen yllä turismia Kupangissa, ja hieman jäi kaivelemaan ettemme olleet menneet kyselemään baarista vinkkeja heti saavuttuamme. Nyt kuitenkin jutustelimme GT:n ääressä ja saimme hieman enemmän tietoa mitä kaupungin ympäristö tarjoaisi. Baarissa on myös mahdollisuus vaihtaa kirjoja, joten mekin jätimme lentokentiltä tarttuneet opukset hyllyyn, ja otimme muutaman vaihtarin tilalle. Mukava paikka missä hyvä maisema, ja tarjolla muutakin kuin olutta. Jos Länsi-Timoriin muuttaisi näkisin itseni hyvinkin hengailemassa tuossa baarissa. Noh, taitaisin siinä tapauksessa ollakin ainoa naisexpatti tuossa kylässä...

Lavalon bar and tourist information.

Keula kohti kenttää ja lento takaisin Balille. Länsi-Timor ja Kupang olivat todella positiivinen yllätys. Ihmiset olivat alkukankeuden jälkeen mukavia ja avuliaita. Nähtävyydet ovat pieniä ja ei kaupallisia, mutta ne olivat ok. Saaren muilla osilla olisi ilmeisesti paljonkin annettavaa, ja siinä missä Kupang ei ole erityisen kaunis kaupunkin, sen ympräillä olevat pikkukylät ovat varsin värikkäitä. Kupang oli kuitenkin mainettaan parempi, ja ympäristö erittäinkin luonnollisessa tilassa. Toki välillä autossa poppi soi 150 db ja paikalliset polttivat ketjussa, mutta ei mitään mitä ei sietäisi. Hotellihuoneen kanssa on oltava tarkkana, mutta toisaalta valikoimaa riittää. Haluan ehdottomasti vielä joskus tulla takaisin ja piipahtaa myös itäpuolella saarta.

Kupang ja pitkä ilta

Myöhään illalla saavuimme sateiseen Kupangiin, Länsi-Timorille. Kupang on saariston pääkaupunki Indonesian puolella, kun taas saaren toinen puolisko kuuluu Itä-Timorille. Olin ottanut ylös toisenkymmenen hotellin tiedot, ja tarkoituksena oli majoittua joihinkin niistä neljäksi yöksi.

No helpommin sanottu kuin tehty. Kupang ei ole varsinainen turistikohde, ja majoitusten taso on varsin vaatimaton, niin kuin toki hinnatkin. Huonetta ei missään tapauksessa kannata varata tai ainakaan maksaa etukäteen, sillä huoneet voivat olla todella heikossa kunnossa. paikalliset eivät myöskään juurikaan arvosta ulkomaalaisia tai suosi turisteja, mikä kävi meillekin nopeasti selväksi. Saarelta on suora lentoyhteys mm. Australiaan, ja hollantilaisten lähdettyä aussit ovatkin sekaantuneet saaren asioihin enemmän kuin tarpeeksi. Timorin taistellessa itsenäisyydestä Indonesiaa vastaan tukivat aussit Indonesiaa. Lopulta saari jakautuu kahteen osaan, mistä länsipuolisko jäi Indonesialle. Kapinoivat ryhmät ajettiin niin itään kuin mahdollista. Timorien rajalla leimahtaa edelleenkin ajoittain, ja mm. kaksi australialaisia on tapettu rajakaupungissa muutama vuosi sitten.

Paikalliset ovat suurimmaksi osaksi kristittyjä, ja identeetiltään lähinnä timorilaisia. Indonesia täällä on aivan erilainen kuin muualla maassa. Ihmiset eivät myöskään ole kovin kielitaitoisia, ja englantia puhuvaa opasta sai hakea. Ensi tapaamisella kaikki olivat varautuneita ja luulivat meitä ausseiksi. Hymyjä ei juuri irronnut. Mutta reilulla esittelyllä ja omalla asenteella pääsi pitkälle.

Varsinaisia takseja ei kai kylässä ole, on vain autoja jotka toimivat takseina. Joten hinnat siis sovittiin aina etukäteen, ja usein jonkun englantia puhuvan avustuksella. Ihmiset ovat täällä erittäin köyhiä, mutta työteliäitä, ja pientä korvausta vastaan monet asiat luonnistuivat. Timorialaiset ovat myös ylpeitä omasta saarestaan ja kulttuuristaan, joten liian innokkaasti ei muuta maata aina kannata ylistää. Harva timorilainen on käynyt oman saarensa ulkopuolella. Kun alkujäykkyys on voitettu, niin ihmiset ovat varovaisen uteliaita. Täällä vielä tuijotetaan.

Aloitimme hotellikierroksen varmimmaksi veikkaamastani hotellista. Haussa käytännössä oli kaupungin paras mahdollinen vapaa huone. Vähimmäistoiveena oli lämmin vesi (hiki valui), puhdas huone (syyhy ja kirput eivät ole kivoja tulijaisia) ja hyttyssuoja (en syö malarialääkkeitä). Kaupungin parhaaksi mainostettu hotelli oli kuitenkin täynnä. Koko matkamme ajan. Yllättyneinä käänteestä suuntasimme seuraavaan paikkaan. Resorttimainen hotelli oli tyhjillään ja aloimme kiertämään huoneita. Ohitimme kellertävän vihreän uima-altaan, ja totesin että ilmeisesti allasbileet voi täällä unohtaa. Mutta pääasia oli huone. Ensimmäinen huone haisi reilusti homeelle ja sijaitsi tien vieressä. Pyysimme nähdä seuraavan huoneen. Huone oli sisemmällä alueella, ja haisi aivan yhtä tukehduttavalle. Toipuminen hengitystietulehduksesta homeisessa huoneessa ei houkuttanut, mutta nyt oli mietittävä realistisesti. Aloitin huonetarkastuksen kylppäristä. Täällä huone tulee tarkastaa ennen sen hyväksymistä, sillä mitään ei tulla korjaamaan enää sen jälkeen kun olet majoittunut. Ei maksa vaivaa. Esittelijä ei edes koettanut kertoa huoneesta, kun näki että aloimme rivakasti tarkastuhommiin. Ei olla ensimmäistä kertaa matkassa.

Torakkalauma kaikkosi kylppärin pimeisiin nurkkiin kun sytytin valon. Noh, torakoista viis, ne ovat harmittomia. Ja näissä paikoissa tulee joka tapauksessa pitää matkalaukut suljettuna vaarallisempien ötökäiden takia. Vedin vessan, toimii. Käänsin suihkun hanaa. Ei mitään, käänsin altaan hanaa, ei vettä. Ok, kysyimme olisiko heillä huonetta johon tulisi vettä. Ei ole, kuulema heidän huoneisiinsa mihinkään enää tule vettä. Että näin.

Suuntasimme seuraavaksi kylän keskustan hotelleihin. Ensimmäisessä hotelli oli kuulema vain yksi huone vapaana. Lähdimme tarkastamaan huonetta, mutta kun pääsimme ovelle näimme että osa huoneen katosta oli tippunut alas ja reiästä tiputteli tummaa nestettä. Hajun voikin kuvitella. Sanoisin että aika paha vesivahinko. Menimme alas, ja yllättäen meille päätettiinkin näyttää toinen huone. Katto oli kunnossa, mutta haju oli vastaava. Sanoimme harkitsevamme ja jatkoimme matkaa.

Vastapäisessä hotellissa vastaanotto oli tähän asti lämpimin, mutta heilläkään ei ollut kuin yksi huone vapaana. Huomenna ehkä vapautuisi lisää. Huone oli pieni, mutta haisi homeelle vain vähän. Vessassa oli reikä lattiassa ja vesiallas huuhteluun sen vieressä. Suihkua tai lämmintä vettä muutoinkaan ei ollut. Huone oli kuitenkin tähän mennessä paras, mutta päätimme vielä katsastaa listalta muutaman muun paikan. Jotain toivoa kuitenkin oli.

Suuntasimme ulos kaupungin keskustasta kohti seuraavaa kohdetta. Heilläkin oli yksi huone vapaana, mutta vain yhdeksi yöksi. Sen jälkeen hotelli olisi täynnä Hinta oli aika kova, ja ilmeisesti kaupungin heikko huonetilanne oli heidän tiedossaan. Ja ilmeisesti tänne asti eksyneet turistit näyttävät jo hieman epätoivoisilta. Huone oli ok. Ikkunat olivat suljetut, vessa, hanat ja suihku toimivat. Lämmintä vettä tuli, eikä paikka ollut kauttaaltaan tumman homeen peitossa. Koitimme kysellä vapautuisiko mitään huonetta seuraavana päivänä, mutta ei. Paikka olisi täynnä.

Päätimme katsastaa vielä yhden hotellin, josko sieltä irtoaisi huone neljäksi yöksi, ja jollei, niin palata tähän paikkaan ja ottaa huone aluksi vain yhdeksi yöksi. Kuudes hotelli missä kävimme oli myös täynnä ja heilläkin olisi ollut tarjota vain yksi huone ja vain yhdeksi yöksi. Tarkastimme huoneen, mutta homeen haju ajoi meidät ulos nopeasti. Päätimme ottaa edellisestä paikasta huoneen yhdeksi yöksi.

Mutta olimme myöhässä, kun palasimme hotellille kannettiin kiinalaisen pariskunnan matkatavaroita huoneeseen. ilmeisesti olivat tulleet samalla iltakoneella ja käyttäneet aikansa myös etsien huonetta. No, se siitä mahdollisuudesta. Nyt oli pakko alkaa käymään läpi listan pienempiä paikkoja. Seuraavassa paikassa oli myös tarjolla huone yhdeksi yöksi, mutta ikkunoiden ollessa avoimet totesin ettei hommasta tulisi mitään. Olen varsinainen hyttyshoukutin, eikä siinä mitään että esim. puolen tunnin aikana saatan saada kolmekymmentä kutisevaa ja turpoavaa pistosta jalkaani, mutta täällä päin maailmaa hyttyset levittävät vaikeasti hoidettavia tauteja, joten ei onnistu ilman hyttysverkkoa.

Aloimme olla jo aika neuvottomia kun palasimme taksille. Kuljettaja ehdotti hotellia, joka sijaitsi lentokentän lähellä. Olin lukenut siitä, joten päätimme suunnata sinne. Hotelli oli iso ja olimme taas kunnon hotelliliigassa matalien hämärien homeisten rivarien jälkeen. Heillä oli myöskin vain yksi huone vapaana ja vain yhdeksi yöksi. Tarkastimme huoneen ja se oli paras tähän asti näkemämme. Kunnon ikkunalasit, lämmin vesi, suihku ja wc. Sänky haisi hieman homeelle, mutta muuten ilma oli ok huoneessa olleen kuivarin ansiosta. Oli jo puoli yö ja päätimme tarttua tarjoukseen. Huomenna olisi uusi päivä ja voisimme lopettaa hotellikierroksemme käymällä läpi listan loput kymmenisen hotellia. Rojahdus sängylle ja unta kalloon. Bali tuntui jo aika kaukaiselta unelta vaikkei lähdöstämme sieltä ollut kuin viitisen tuntia..

Kuta

Nopea lento Balille ja kellot oikeaan aikaan. Indonesiassa on kolme aikavyöhykettä ja tulee olla tarkkana että pysyy perässä. Olimme varanneet edullisen allashotellin läheltä Kutan ja Legianin rajaa. Hotellialue oli hieman nuhjuinen ja haisi homeelle, mutta huone oli ok. Eikun altaaseen ja löhöämään.



Kyseessä oli parin päivän pikastoppi ennen lentoa Länsi-Timorille. Samana päivänä Yogyagartasta Kupangiin ei ehdi lentää, joten päätimme nauttia tässä välistä Kutasta parin yön verran. Ekana iltana ihastelimme auringonlaskua Kutalla siellä lomailevan ystävämme kanssa ja nautimme HRC:n antimista. Kaupan kautta ostoskujille. Hieronnan ja kyydin tarjoajaa riitti. Emme kuitenkaan olleet etsimässä kumpaakaan. Vaeltelimme tovin ja saavuimme pommitusten muistomerkille. Luonnonkatastrofien lisäksi Indonesia on saanut osansa kaikenlaisista katastrofeista. Balilla on räjäytetty parikin pommia suosituissa turistikohteissa vuosina 2002-2005. Kuolleita Legian kadun räjäytyksessä oli 202, ja heidän nimensä on kaiverrettu muistomerkkiin.






Kuta sunset.




Kuta HRC.

Surullista, mutta Aasiassa sattuu ja tapahtuu. En ikinä jättäisi matkustamasta minne haluan jonkin tuollaisen asian takia. Ja Bali osoittaa ettei ikinä voi tietää missä sattuu. Saari oli luokiteltu turvalliseksi kohteeksi kunnes räjähti. Mutta muistomerkiltä muihin tunnelmiin, hinasimme itsemme yhteen Kutan 24/7 juottoloista. Ei hassumpi paikka, tarjolla olisi ollut paikallista seuraa joka lähtöön, mutta meillä oli jo seuraa tarpeeksi omassa seurueessamme. Balihan poikkeaa muista Aasian kohteista siinä mielessä että naisprostituoitujen lisäksi kaupungin rannoilla ja baareissa vaeltelee ammatin miespuolisia harjoittajia runsain määrin. Rannalla paahtuneet usein pitkähiuksiset pojat kulkevat nimityksellä Bali cowboy, ja etsivät lähinnä maksukykyistä länsimaalaista naisseuraa. Ja jotkut neitoset olivat tarjouksiin tarttuneetkin, ja mikäs siinä. Itse jätin cowboyden tarjoukset väliin, miettien onko poikabisnes tyttöbisnestä hyväksyttävämpää. Ainakin kundit näyttivät nauttivan elämästään rannan ja hotellihuoneiden välillä.



Kuta bombing 2002 memorial.

Ja kuten Kutalla kuuluu venynyt ilta tarkoitti hidasta myöhäistä aamua. Ja mikäs siinä. Päivän ohjelmassa oli ranta, joten kauheata stressiä ei ollut. Iltapäivän puolella sinne rannalle jo päästiinkin. Vuokrattuamme tuolit alkoikin sitten kaupustelijoiden hätistely. Kuten useat Aasian rannat myös täällä rannalla loikoilevat turistit ovat oivaa riistaa. Päädyimme ottamaan hieronnat, jotka olivat ok, mutta meinasivat loppua hieman lyhyeen, joten sovitusta ajasta viimeiset 10 minuuttia täti hinkkasi toisen jalan pohjetta. Noh, ei hintakaan päätä huimannut. Ostettuamme jotain saimme olla tovin rauhassa. Aurinko lämmitti sopivasti ja kävimme välillä kastautumassa meressä. Varsinainen uimaranta Kuta/Legian ei ole. Aallot olivat sen verran kovat että ei olisi tullut mieleenkään mennä polskuttelemaan. Päivä rannalla meni rattoisasti, vaikka mikään unelmaranta Kuta ei kyllä ole. Tästä kaupustelijoiden jatkuva virta ja kova aallokko pitää huolen.

Kuta beach.

Päivän ohjelmassa oli vielä lentolippujen vahvistus mikä osoittautui hieman yllättäen työllääksi. Hotelli oli selvästi haluton auttamaan, mutta soittoni lentoyhtiöön kaatui kielimuuriin, ja niinpä painostin hotellipojan auttamaan. Selvisi kuitenkin että vastahakoisuus oli johtunut mm. siitä ettei hotellilta (ei edes huoneestamme) ollut toimivaa puhelinyhteyttä hotellin ulkopuolelle. Sitä sitten selviteltiin tovi, ja lopulta soitto hoidettiin matkapuhelimella. Koko homman hoitamiseen meni melkein tunti, ja useita puhelinsoittoja. Lopputuloksena että meidän lentomme oli peruttu konerikon vuoksi ja lippumme siirretty myöhäisemmälle lennolle. Meillä olisi siis edossa iltalento ja yksi päivä lisää Kutalla.

Istahdimme sunnittelemaan seuraavaa päivää saksalaiseen kuppilaan kun alkoi satamaan. Aterian jälkeen lähdimme takaisin hotellille ja kadut lainehtivat. Kun vettä tulee sitä tulee kunnolla, eikä viemäröinti kaikkialla ole aivan kunnossa. Eli kahlasimme hotellille, missä pakkailimme. Viimeinen päivä vietettiin altaalla ja hotellin kylpylästä nauttien. Tarjolla ihan ok hieronta ja lämmin sauna. Viimeiset shoppailut ja sitten kohti kenttää.

Kuta oli ihan ok. Mitään Ubudin arvoisia elämyksiä ei ollut tarjolla, eikä siellä ollut mitään varsinaista nähtävää. Ranta oli pettymys, ja hieman ihmetytti mihin Kutan maine perustuu, kunnes muistin että surffauskohteenahan se aikoinaan mainetta alkoi kasvattamaan. Nykyisin kaikki käyvät Balilla. En kuitenkaan ihan päässyt Kutan charmiin kiinni. Paikalliset baarit kärsivät tyypillisestä 200 desibelin ongelmasta, eikä tulisi mieleenkään viettää aikaa 24/7 mölyluolissa. Kivoja hiljaisempia juottoloitakin toki löytyi, mutta ei mitään mitä nyt ei löytyisi muualtakin Aasiasta. Kuta on myös alueena yllättävän pieni. Muutaman isomman kaupan lisäksi kadut koostuvat lähinnä pikkukojuista. Itse suuntaisin lomalleni jonnekin muualle Indonesiaan. Niin kuin nyt matka jatkuikin Länsi-Timoriin.