Shanghai!

Koti!

Matka meni kaikilta osin hyvin. Kun kone lähti sateisesta ja viileästä Suomesta, oli ensimmäisenä ajatuksena, että ensi joulusta ei tule valkoista. Itseasiassa Shanghaissa lunta tulee erittäin satunnaisesti, joten auton ikkunoiden skrabaamista tai bussipysäkillä pakkasessa värjöttelyä tulee harrastettua vähemmän. Eipä sikseen että aikoisin mennä skrabaamaan naapurin auton tuulilasin, sillä expateilla perinteisesti ei ole Kiinassa omaa autoa tai edes ajolupaa.

Vaikka kone oli ollut muutaman tunnin myöhässä (mikä tietysti otti päähän), niin saatiin aikataulua kivasti kiinni. Ja Finskin "uusi" konetyyppi sai täydet pisteet. Jostain syystä koneessa oli runsaasti tyhjiä paikkoja, ja valloitin itselleni viereisen istuimen. Siitä huolimatta en nukkunut lennon aikana yhtään. En yleensäkään pysty nukkumaan lentokoneessa. Mutta onneksi jokaisella oli oma tv-ruutu, josta pystyi seuraamaan oman valintansa mukaisia leffoja. Katsottua tuli "Tyttö, sinä olet tähti", "Mission impossible III" ja joku Lindsey Lohan-pätkä. Nukkumisen sijaan keskityin siis leffoihin ja juomatarjoiluun. Minua ei haittaa ettei Finskin koneissa enää saa väkeviä maksutta. Kunhan vinkkua ja skumppaa löytyy (ei muuten loppunut kesken, tälläkään kerralla) :-)

Kissan osalta asiat sujuivat odotettua helpommin, vaikka omistaja oli vähintäänkin yhtä hermostunut kuin lemmikkinsä. Otin ennen kentälle lähtöä muutamia (jäähyväis)kuvia kissasta ja kantolaatikosta. Saavuin terminaaliin hyvissä ajoin (n. 4 tuntia ennen koneen lähtöä). Checkkasin ison matkalaukkuni ruumaan ja samalla punnittiin kisu laatikkoineen. Heti punnituksen alussa kuulin tarinan kuinka virkailijalla oli itselläänkin kissa, "Mitäääs sinä, matkalle lähdössä? Pikkasen nau'ututtaa." Siitä sain sitten laskun ylipainolle, jonka kävin maksamassa lipunmyyntipisteessä muutamaa kerrosta alempana. Siellä kuulin virkailijalta tarinan hänen Lissu-koirastaan, "On se sellaista se lemmikkien kanssa matkustaminen."
Takaisin ylös ja virkailijan neuvomalle tiskille, jonne kutsuttiin vartija tarkastamaan kissan kantolaatikko. Tässä vaiheessa kissa ei enää ollut yhteistyöhaluinen, eikä loppujen lopuksi eläintä otettu pois laatikosta. Kaadoin kuppiin veden ja toivottelin näkemisiin Shanghaissa. Vartijaa hieman hymyilytti.

Shanghain kentällä kiiruhdin läpi "terveystodistelun" (kaavake jolla vannon ja vakuutan ettei minulla ole lintuinfluenssaa tms.) jätön, passintarkastuksen ja siellähän se kisuli jo kiersikin hihnalla matkatavaroiden kanssa. Näytti rauhallisemmalta kuin viimeksi nähdessämme Helsingissä, joten ilmeisesti hyvät unet tekivät ihmeitä. Siitä siirryin "Inspection officeen", joka sijaitsi samassa tilassa matkatavarahihnojen kanssa. Tullin vihreiden linjojen-rivin päässä. Siellä täytin virkailijan avustuksella kiinankielisen lomakkeen, allekirjoitin karanteenisopimuksen (englanninkielinen versio), maksoin 2000 rmb, luovutin kopion passistani sekä kissan terveystodistuksen ja lopuksi kissa vielä valokuvattiin. Sanoin hei, hei, kisulille uudestaan ja kävelin tullin läpi nippu kissan karanteenista noutamista koskevia kuitteja kourassani. Koko operaatio oli nopea ja olin läpäissyt kissan kanssa saapumismuodollisuudet alle puolessa tunnissa. Nyt vain laittamaan kotia kuntoon kisulia varten, jonka pääsen hakemaan viikon päästä. Ihan odotuttaa jo :-)

Näin meni siis matka. Nyt olen kotiutunut lämpöiseen (helteiseen?) Shanghaihin, missä kesä tuntuu toistaiseksi jatkuvan.
Häntä pystyyn, hymyä huuleen ja menoks!