Vesikaupunki - Zhouzhuang

Zhouzhuang on yksi Shanghain lähettyvillä sijaitsevista vesikaupungeista (Mission impossible III:sta on kuvattu siellä :-)). Kaupungit ovat suosittuja turistikohteita kiinalaisten keskuudessa. Zhouzhuang on hiljiattain valittu Unescon maailmanperintökohteeksi. Tavallaan kaupunkia voisi kai kutsua "Shanghain Venetsiaksi". Talojen välissä on kanavia joita pitkin pääsee liikkumaan gondoolilla.




Shanghain Venetsia.

Zhouzhuangiin on helppo matkustaa bussilla Shanghaista. Bussit lähtevät aamuisin stadionilta, ja palaavat samaan paikkaan iltapäivällä. Liput voi hankkia ennakkoon stadionilta, tai vaikka samana aamuna ennen matkaan lähtöä. Lippujen ostaminen onnistui englannilla, ja lähtö- sekä paluuaika tehtiin hyvin selväksi kynän ja paperin avustuksella. Bussi pysyi aikataulussa, ja muutaman tunnin (yhteen suuntaan) bussimatka oli nopeasti ohi.




Näidenkö päällä Tomppa hyppeli?

Kaupungissa useimmat kyltit oli käännetty englanniksi, kuten myös bussissa jaettu opaskarttakin. Bussit jättivät matkustajat lyhyen kävelymatkan päähän vanhasta kaupungista. Kaupungin "portilla" tarkastettiin pääsyliput (ostettu bussilipun kanssa stadikalta). Pääsylipulla pääsi sisään useisiin kaupungin nähtävyyksistä, joten lippu tuli säilyttää koko matkan ajan.




Shen's House. Vanhan kaupungin talo. Julkisivulla oli pieni ahdas sisäänkäynti jonka takaa aukeni huoneita, sisäpiha, huoneita, sisäpiha, huoneita, sisäpiha, huoneita...




Quanfu preaching Temple. Buddhalainen temppeli.




Ja rukoilla voikin sitten monella tavalla.

Ruokapaikkoja kaupungissa löytyi runsaasti, mutta tarjonta oli kauttaaltaan kiinalaista. Päätimme seurata kiinalaisia, ja valitsimme paikan joka oli melkein täynnä. Ruokalista löytyi englanniksi (tosin juomat olivat vain kiinaksi). Ruoka oli hyvää, ja edullista. Jollei kiinalainen ruoka maistu, on Zhouzhuangiin otettava omat eväät mukaan.




Tätä onnistuimme tilaamaan. Kanaa meille ei haluttu myydä. Ehkä länkkäreille tarkoitetut kanat olivat loppu.




Alueella kasvatettiin kilppareita. Ja ravintolat tarjoilivat niitä.

Kiinalaiset matkakumppanimme eivät näyttäneet paljoa ostoksista piittaavan. Itse taas totesin, että Zhouzhuangissa kaikki on hieman halvempaa kuin Shanghaissa. Lukuisat puodit myyvät samoja jäljitelmiä, ja jo alkuhintakin on huomattavasti halvempi kuin Shanghain markkinoilla. Mukaan tarttui useita tauluja ja koruja (=helyjä), joita kiinalaiset avoimesti ihmettelivät ja rohkeimmat kielitaitoiset jopa kyselivät mitä paketeista löytyi.




Gondoolin kyytiin piti päästä. Kiinalaiset osoittivat tässäkin käytännöllisyystä (ja säästeliäisyyttä). Gondooliin mahtui 1-8 henkeä ja se maksoi 80 rmb. Länkkärit kelpasivat matkakumppaneiksi hyvin. Varsinkin pikkupoika oli innoissaan päästessään kalpeiden isojen naisten kanssa samaan veneeseen. Luonnollisesti kuvia otettiin paljon puolin kuin toisin.
Gondoolin ohjaamista pääsi myös kokeilemaan itse. Hieman kuin vierailu komentosillalla :-)




Vanhan kaupungin ulkopuolelta löytyi kaupungin asukkaiden asuinalue.

Zhouzhuang, kuten myös varmasti muutkin vesikaupungit, tarjoavat Shanghain asukeille/turisteille kätevän ja nopean mahdollisuuden tutustua erilaiseen Kiinaan. Shanghain pilvenpiirtäjien ja pyöräilijämassojen jälkeen Zhouzhuang tuntui raikkaalta ja rentouttavalta.